maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuoden kruunaus

Olisi pitänyt näköjään odottaa tuon edellisen postauksen julkaisua vuoden viimeisten kisojen yli jotka olivat siis eilen, kun suunnattiin Lahteen juoksemaan kolme rataa. Radat tuomaroi Anne Viitanen, eikä ollut helppoa ja leppoisaa menoa tiedossa sitten ollenkaan. Miltään radalta ei montaa tulosta, saati nollaa tehty.

Ensimmäisenä oli vuorossa hyppäri ja siinä päänvaivaa tuotti kepeille meno ja sieltä poistuminen. Luna tiputti yllättäen heti ykköriman ja kepeille lähetys ei onnistunut kuten etukäteen ajattelinkin vaan Luna sujahti jalkojeni edestä takana olevaan putkeen. Kun sitten viimein sain sen kepeille, niin kestikin sitten hienosti oman reilun sivuttaisirtoamisen. Tästä loppuun rata olikin sitten hyvää menoa.


Toinen rata oli sitten agirata ja jo alun menokulma keinulle oli aika ikävä. Onnistuttiin kuitenkin siinä ja Luna teki aivan huipun keinun. Epäonnistuminen tuli sitten taas kepeille lähetyksessä kun tyrkkäsin omalla liikkeellä Lunan takana tyrkyllä olevaan putkeen. Virheitä tuli sitten pariin kohtaan lisää kun oma ohjaus oli luvattoman löysää hylyn jälkeen. Positiivista oli kuitenkin se, että koira meni kovempaa kuin koskaan ja virheet tulivat ihan jo tästäkin johtuen kun en vaan pysynyt mukana :D


Viimeinenkin rata oli agirata, eikä sekään helppo ollut. Eniten huolestutti juoksu-An takia A:lta poistuminen. Käännyttiin 180 astetta takaisin päin ja pituus oli matkalla enemmän kuin tyrkyllä. No olin jo alun putkella myöhässä, mutta se ei oikeastaan haitannut mitenkään hirveästi. Säikähdyksen aiheuttikin sitten A:lle meno. Luna nimittäin liukastui juuri kun ponnisti A:lle ja rysähti sitten aika huolella sitä päin kuono edellä. Tuli sitten A:n alas ihan pökerryksissä ja vielä seuraava hyppy ja kepeille meno oli hyvin epävarmaa. Siitä sitten lähti taas kulkemaan ja taisteltiin nollana maaliin asti. Ja se kannatti. Radalta tuli vain neljä nollaa, joista Lunan oli kolmanneksi nopein. Kaksi ensimmäistä koiraa olivat jo valioita joten hiphei, meille SERT-A!! Itku tuli. Ihana Luna! <3


Rata ei ollut kaunis eikä miltään osin parasta mihin pystymme, mutta kerrankin taistelu palkittiin moninkertaisesti. Viime perjantaina Jennan treeneissä ensimmäistä kertaa uskoin oikeasti siihen, että tuon koiran vauhti riittää niihin serteihin. Ja niinhän se riitti. Tämä kisavuosi on antanut ja opettanut niin paljon. Serti kruunasi vuoden, vaikka ilmanki vuosi olisi ollut jo aivan huikea. Kiitän joka päivä onneani, että minulla on tuollainen harrastuskaveri. Rakastan sitä koko sydämestäni. Kiitos Luna <3

Tällä paketoitiin sitten tämä vuosi lopullisesti. Saa nähdä mitä ensi vuosi tuo sitten tullessaan!

<3

torstai 26. joulukuuta 2013

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Paljon on mahtunut tapahtumia kuluneeseen vuoteen. Pieniä toiveita ja tavoitteita oli ja ne on saavutettu ja jopa ylitetty. Tehdäänpä katsaus jokaisen karvakasan saavutuksiin ja ensi vuoden tavoitteisiin.

NALA

Nalalla ei ollut vuodelle mitään erityisiä tavoitteita. Kunhan saa nauttia koiranelämästä ja pitää paikkansa lauman päänä ja ne ovat toteutuneet. Nalan kohdalle on sattunut kaksi isompaa eläinlääkäri käyntiä, eli toukokuussa neiti steriloitiin ja nyt syksyllä hampaita poistettiin urakalla. Tämä oli suuri pettymys, mutta välttämätöntä Nalan terveyden kannalta. Kummastakin toimenpiteestä Nala toipui nopeasti ja on ollut vasin onnellinen pieni koira. Sterilaatio ei ole toistaiseksi aiheuttanut minkäänlaisia haittavaikutuksia. Turkki on pitkälti ennallaan, ei ole sitä innostunut ainakaan toistaiseksi kasvattamaan ja painoa ei ole tarvinnut tarkkailla muuten kuin varmistamalla ettei LAIHDU :D Suu parani nopeasti ja nyt hampaita on harjattu ahkerasti.

Mitäs Nalalle sitten ensi vuonna? Noh, pyritään ainakin kaikin keinoin siihen, ettei sitä tulevana vuonna tarvitsisi rauhoittaa ollenkaan ja että eläinlääkärikäynnit rajoittuisivat vain pakollisiin rokotuskäynteihin. Myös passi mammalle haetaan, sillä Nalakin lähtee kesällä mukaan Viroon näyttelyreissulle. Se meneekö Nala kehään, on vielä harkinnassa. Hampaita harjataan ahkerasti, jotta Nala saisi loput vielä suussa olevat pitää mahdollisimman pitkään. Muutoin Nala saa nauttia television katselusta ja pitkistä metsälenkeistä. :)



ROSSI

Rossin tavoitteena tänä vuonna, oli saada näyttely-ykkösruusukkeeseen vaaditut tulokset kasaan ja sehän toteutui. Agility jäi oikeastaan kokonaan pois sen ohjelmistosta, sillä herralla ei tunnu olevan siihen juurikaan intoa. Terveystarkeissa käytiin alkuvuodesta ja sieltä tulokset olivat pelkkää priimaa. Rossi on ollut terveenä koko vuoden, eikä mitään ongelmia ole sen kanssa ollut muutenkaan. Reipas ja rohkea shelttipoju siitä kasvoi. Täysi-ikäisyys, eli 2 ikävuotta saavutettiin muutama päivä sitten :)

Tulevalle vuodelle tavoitteita olisi ainakin luonnetestissä käyminen ja mahdollinen jalostuskäyttö. Jalostuskäyttö ei toki ole itsestä kiinni. Mukava kyllä olisi, jos Rossista jonain päivänä isä tulisi :) Näyttelyissä Rossi saa käydä silloin tällöin. Lähinnä Viron puolella ja tuomareista riippuen ehkä muutamaan otteeseen myös Suomessa. Agilityä muistutellaan ehkä silloin tällöin ja katsotaan syttyykö siihen mahdollisesti. Muutoin toivotaan että Rossi saa olla terveenä ja nauttia asemastaan lauman ainoana uroksena :)

© Heidi Kohonen

LUNA

Lunan kohdalla tavoitteita tai lähinnä toiveita oli ehkä eniten. Näyttelyistä lähdettiin metsästämään sitä yhtä sertiä ja pitkän uurastuksen jälkeen se elokuussa saatiin. Myös Virosta on yksi serti plakkarissa. Agilityssä toieena oli saada ykkösruusukkeeseen vaaditut tulokset kasaan. Ne saatiin ja aivan mielettömästi kaikkea muutakin. Luna nousi kolmosiin vain 15 startilla ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että myös ensi kesän SM-kisoihin vaaditut tulokset ovat kasassa. Myöskään agilitypuolella sertit eivät ole olleet mahdottoman kaukana. Myös Luna on ollut terveenä ja saanut nauttia elämästä täysin siemauksin :)

Sitten tulevaan vuoteen. Tärkeimpinä suunnitelmina ovat kesäkuiset agilityn SM-kisat ja niitten jälkeen käynnistyvä pentuprojekti, jonka onnistuessa myös laumamme saa uuden jäsenen ;) Jännä kesä siis tulossa! :) Ennen näitä keskitytään treenaamaan ja hiomaan yhteistyötä yhä paremmaksi. Myös näyttelyt kuuluvat kalenteriin, mutta lähinnä Viron puolella, josta tavoitteena olisi kevään ja alkukesän aikana saada puuttuvat kaksi sertiä, joiden myötä Lunasta leivottaisiin Suomen ja Viron muotovalio. Aika ja onni näyttävät toteutuvatko nämä haaveet :) Ennen kaikkea toivomme, että Luna saa elää terveenä, jotta kaikki tämä harrastaminen on mahdollista :)

© Heidi Kohonen
VIVA

Lauman kuopus. Pikkuneiti, josta kasvoi niin paljon enemmän kuin uskalsin ikinä toivoa. Pieni pallero jäi siis aivan täydellisiin nartun mittoihin ja terveyskin tutkittiin hyväksi. Enää odottelemme kennelliiton lausuntoa kuvista. Agilityä on aloitettu ja siihen Vivalta löytyy upea moottori, vaikka ei vielä ihan täysin olekaan lajiin syttynyt. Hitaasti ollaan kuitenkin edetty ja uskon sen palon sieltä vielä tulevan :) Vivasta sain siis toivomani medikoiran Lunan rinnalle :) Näyttelyura Vivalla on lähtenyt myös loistokkaati käyntiin. Voitokkaan pentuluokka-ajan jälkeen on punainen lappu viuhunut tiheään tahtiin myös Vivalla ja sekin nappasi ykkösruusukkeen suoraan kolmella näyttelykäynnillä. Huikeaa! Kirsikkana kakun päällä komeilee Vivan Virosta nappaama junnuserti :) Lunan kanssa Viva on ihan paraskaveri, vaikka taas Rossin kanssa tuntuvat omaavan jonkun sanattoman yhteyden. Ehkä samasta väristä johtuen? :D Myös Viva on ollut terveenä ja saanut nauttia ensin pennun ja sen jälkeen junnukoiran elämästä :)

Ja sitten tulevaan vuoteen. Näyttelyissä pyörii Vivakin ja toiveena olisi saada sille Virosta puuttuvat kaksi junnusertiä, jolloin neidistä leivottaisiin Viron juniorimuotovalio. Aika ja turkkitilanne näyttävät päästäänkö tähän tavoitteeseen. Myös Suomen kehiä kierretään ja toivomme näkevämme pikkumustalle heilutettavan punaista lappua ja miksei sitä vaaleanpunaistakin. Muista väreistä en uskalla edes haaveilla. Aika näyttää :) Agilityä jatketaan ja katsotaan päästäänkö ensi syksynä starttaamaan viralliset kisat. Pentuja Vivalle mietitään jossain vaiheessa myös, riippuen juoksuista. Yksien juoksujen perusteella on vaikea sanoa vielä niistä mitään. Todennäköistä kuitenkin on, että Vivan ensimmäiset pennut ovat suunnitteilla vasta vuodelle 2015, mutta koskaan ei voi tietää :) Ja kuten kaikille muillekin, myös Vivalle toivotaan terveyttä ja onnellisia päiviä metsälenkeistä nauttien :) Mikään kun ei ole tärkeämpää. Nuo karvakasat kun ovat minulle ne, jotka tekevät tästä elämästä elämisen arvoista <3

© Heidi Kohonen


tiistai 17. joulukuuta 2013

Messari 2013, Jennan kouutus ja Vivan terveystarkit

Viime viikonloppuna oli ohjelmassa koiravuoden kohokohta nimittäin Messukeskuksen kolmipäiväinen näyttely. Molemmat tytöt oli ilmoitettu kehään jokaiselle päivälle. Perjantaina tuomarina toimi britti Mark James. Varsin tuimailmeinen herra oli kyseessä. Viva aloitti junnuissa. Eikä homma mennyt ihan niin kuin parhaimmillaan voisi. Vivaa nimittäin pelotti kovasti etenkin isot koirat ja äänet. Eipä tuo paikkana nuorelle koiralle ole kovin helppo. Esiintyi huonosti, ei näyttänyt korvia lainkaan ja sinkoili vähän liikkeessä. Iloinen yllätys olikin, kun neidin tulos oli ERI4 :)

Luna taas oli kuin kotonaan, eikä korvaansa lotkauttanut millekään. Lunassa on sellainen huvittava piirre, että se aiheuttaa nimenomaan miestuomareissa halun heitellä jotain, kun ei haluaisi pöydällä korviaan näyttää. Tämä tuomari päätyi sitten viskomaan CACIB-ruusuketta :D Ihan hyvin muuten meni ja Lunan tulos oli ERI3 ja SA. PN-kehässä käytiin siis näön vuoksi pyörähtämässä.

Lauantaina tuomariksi vaihtui suomalainen Paula Heikkinen-Lehkonen. Tätä jännitin kovasti etenkin Lunan osalta, koska kyseinen tuomari on todella tiukka. Junnuna on Luna häellä kerran käynyt, eikä silloin ollut ihan hänen makuunsa. Viva aloitti ja sitä pelotti edelleen. Meidän kehä oli bernien ja leonbergien välissä, joten isoja koiria joka puolella. Viva ei arvostanut. Pöydälle nostaessani huomasi vieressä pari berniä ja rupesi ihan tärisemään. Onneksi rentoutui heti kun tuomari rupesi kopeloimaan. Liikkui ihan kohtuullisesti, mutta pälyili sinne tänne. Tuloksena kuitenkin hienosti sileä ERI :)

© Sirpa Saari

© Sirpa Saari

Nähtyäni ettei tuomari ollut jakanut ennen avonarttuja kuin yhden keltaisen, uskalsin viedä Lunan kehään. Lähinnä jännitin sitä siksi, että neiti on melko huonossa turkissa tällä hetkellä. Luna esiintyi paremmin kuin ehkä koskaan. Seisoa napotti kuin unelma ja liikkui reippaasti. Mitä nyt hieman yritti lahkeeseen tarttua ;) Eikä ollut meidän riemulla rajaa kun punainen lappu heilahti. Kehitystä oli siis tapahtunut junnuvuosiin nähden :) Kilpailuluokassa ei sijoitusta herunut, mutta sitä en odottanutkaan. Tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin :)


© Sirpa Saari
© Sirpa Saari


Messarista suunnattiin suoraan Ojankoon Jennan agilitykoulutukseen. Luna arvosti tätä suuresti ja laittelikin aivan parastaan. Vauhti oli hirmuinen ja esitteli kykyään irrota ja suorittaa esteitä täysin itsenäisesti. Ihana sininen! <3 Mukavana yllätyksenä Jenna oli videoinut treenien loppuosan joten tässä olisi. :)

http://www.youtube.com/watch?v=LFncIFcLoCM

Vauhtia oli edelleen vaikka täsää vaiheessa oli treenattu jo pitkään :) Tuskin maltan odottaa seuraavia Jennan treenejä :)

Sunnuntaina oli sitten ohjelmassa viimeinen messaripäivä. Aamu alkoi junnujen putkirallikisalla, johon oli luvannut Lunan tallikaverilleni Heidille. Heidi ei ollut kertaakaan harjoitellut Lunan kanssa ennen kisaa, joten upeasti suoriutuivat siihen nähden. Palkinnoille pääsivät sijalle 5 :)

Sitten ketkuiltiin vielä kehässä. Viva taas ensin ja nyt kehässä oli se oikea Viva. Esiintyi kuin unelma, eikä pelännyt :) Tuloksena hienosti ERI3. Tuomarina belgialainen Johan Wulteputte, jolle sheltin rotumääritelmä ei ihan tainnut tuttu olla, vaikka sentään oikeat koirat palkinnoilla olivatkin :)

Linjan nähtyäni arvasin Lunan saavan EH:n ja oikeassa olin. Herra nimittäin pitiselvästi isommista koirista. Näin tällä kertaa :) Kaikkiaan viikonloppu ylitti odotukset ja oli ihana nähdä tuttuja ja riemuita muiden hienojen koirien menestyksestä :)

Lisäilen tyttöjen arvostelu omalle sivulleen kunhan ehdin :)

Tänään oli sitten ohjelmassa jännät paikat, kun suunnattiin Vivan kanssa Mevettiin virallisiin lonkka- ja kyynärkuviin. Myös sydän kuunneltiin ja selkä kuvattiin, tosin tämä epävirallisesti. Ei ollut riemulla rajaa tulosten tullessa, sillä jopa maallikkona minäkin näin, että lonkat ja kyynärät olivat oikein hyvät. Lääkärin arvion mukaan lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Sydämestä ei myöskään kuulunut lisä-ääniä, ja selässä oli oikea määrä nikamia ja vielä oikeilla paikoillaan! Miten ihanaa! Saadaan harrastaa huoletta :) Nyt jäädään odottamaan kennelliiton näkemystä kuvista :) Huomenna käydään vielä tutkituttamassa silmät ja polvet. Toivotaan, että nekin ovat kunnossa :)

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

SM-kisat kutsuu

Viikonloppuna siis kisattiin kolmena päivänä, kolme rataa per päivä. Halusin testata miten meille sopii kisata useana päivänä peräkkäin. Ei tuntunut Lunaa haittaavan yhtään, päinvastoin, mutta tapaa tästä ei jatkossa kyllä tule :)

Perjantaina kisattiin Ojangossa Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajien järjestämissä kisoissa. Tuomarina mineillä oli Johanna Wüthrich. Herätys tosi aikainen, sillä ensimmäinen rata alkoi jo klo 8. Vähiin jäi omalta osin yöunet ja aika väsynyttä oli touhu kokonaisuudessaan. Luna kävi aika kuumana ja pitkästä aikaa pyrki hirvittävästi lahkeeseen. Ensimmäinen rata oli oikein kiva, kuten oikeastaan päivän kaikki radat. Meno olikin ihan mukavaa, kunnes yhden huonon valssin seurauksena Luna tulee lahkeeseen, enkä saanut törkättyä sitä esteelle. En jäänyt korjailemaan, joten hyllyhän siitä napsahti.

Toinen rata oli hyppäri ja siinä päänvaivaa tuotti ainostaan tosi hankala keppikulma. No siitä ei tarvinnut huolehtia, sillä heti kolmos putken jälkeen Luna ei huonoa ohjaustani halunnut lukea vaan juoksi suoraan jalkoihin haukkumaan. Sitten hieman huomautinkin ettei lahkeeseen sovi tulla ja hyllyn jälkeen rata olikin hieno. Etenkin se keppien haku onnistui todella kaukaa vain tyrkkäämällä.

Viimeisellä radalla löytyi sitten paras fiilis, mutta sitten mokasin itse kun en luottanut Lunan hakevan keppejä vaan yritin"auttaa" sitä linjaamalla hieman isommn kaarteen ennen keppejä. No eihän neiti sitä arvostanut ja kun lisäksi blokkadin kepit kokonaan sen näkökentästä, niin eihän sillä ollut mitään mahdollisuutta päästä virheettä sisään. Loppuradassa ei sitten ollutkaan juurikaan ongelmia. Linjat paikoin venyivät, mutta meidän tasoon nähden selvittiin ihan mukavasti :) Tässä päivän radat.


Hyvä fiilis jäi juurikin tuon hyppärin lopun ja viimeisn radan menon ansiosta :)

Eilen sitten suunnattiin Lietoon, jossa mineillä oli kahdella ekalla radalla tuomarina Henri Luomala ja kolmannella Marjo Heino. Ja onnistuin sitten nukkumaan komeasti pommiin! Tarkoitus oli olla siellä 11 aikaan ja heräsin 10:50... No ajelin sitten "melko" reippaasti ja oli perillä 12:30 kun minien ensimmäinen rataantutustuminen oli merkitty alkavaksi klo 12:10. Juuri olivatkin ehtineet tutustua rataan, mutta kisa ei ollut vielä alkanut kun pääsin ilmoittautumaan. Hetken sumplimisen jälkeen sain minuutin aikaa käydä tutustumassa rataan ja päästiin vielä starttaamaan :D No yllätys sinänsä, että rata meni ihan hirveäksi säädöksi, koska en kunnolla muistanut edes esteiden järjestystä ;) Luna tuli heti kolmosesta ohi, enkä sitä jäänyt korjailemaan. Lisäksi tultiin vielä yhdestä putkesta ohi, kun valsiin jälkeen menin sekaisin, enkä muistanut kumpaan putkeen pitikään mennä :P Tämän jälkeen pysyin paremmin kartalla ja loppu oli jo ihan kohtuullista menoa :)

Toinen rata kosahti sitten myös kolmoshypylle, kun Luna hakikin yllätyksekseni A:n alla olevan putken, jonka suulla kävi pyörähtämässä. Lisäksi monessa kohtaa mentiin esteitä väärinpäin kun en ohjannut kunnolla. A oli hyvä, mutta puomilla pitkästä aikaa pysähtyi juuri ennen kontaktialuetta ja sieltä sitten tassu kerrallaan hiipi alas. Radan pysäyttävin kohta olikin sitten keinu. Neiti nimittäin toista kertaa elämässään sekoitti sen puomiin ja teki komean lentokeinun. Tuli niin lujaa läpi, että keinu ei ehtinyt yhtään laskea :/ Itsehän näin tämän vasta videolta, koska tein persjätön keinun jälkeen. No otettiin uusiksi ja yllätys oli suuri, kun teki oikein hyvän keinun lennosta huolimatta. Hirveää säätöä siis koko rata.

Kolmannelle radalle vaihtui sitten tuomari ja hauska yllätys oli, kun rimat radalla laskettiin vain 25 senttiin :D Rata muutenkin oli oikein kiva. No tälläkään radalla ei kommelluksilta vältytty. Heti lähdössä tapahtui kummia. Luna lähti kutsusta, mutta juuri ennen ensimmäistä hyppyä pysähtyi. Kannustin sitten kovasti ja Luna kuin ihmeen kaupalla selvisi ekan riman yli puhtaasti vaikka oli pysätynyt rinta ihan rimaan kiinni. Seuraavaksi sitten hykkasin sen putken jälkeen, kun olin lähetyksessä hieman myöhässä ja Luna kääntyi väärään suuntaan ulostulolta. Tästä sitten kannustaen kovasti jatkettiin. A edelleen aivan loistava ja puomi paljon parempi, vaikkei hyvä. Ja sitten keinu. No ototti se kuitenkin itseensä, sillä keinu oli tosi hidas. Olin kuitenkin tyytyväinen, että rohkeasti ja epäröimättä sille tuli, eikä kieltänyt, minkä olisi aivan hyvin voinut tehdä. Virheittä siitä selvittiin ja radan hienoin kohta olikin sitten kepit, joitten jälkeen alkoi loppusuora. Jätin Luna kepeille ja vedätin tosi huolella ja tein keppien jälkeiselle hypylle persjätön. Hyvin toimi ja Luna kesti tämän ongelmitta :) Kaikesta säädöstä ja videolta katsottuna vähintään 9 sekunnin ylimääräisistä kommelluksista huolimatta aika riitti nippanappa ja tehtiin siis nolla :) Se ei kuitenkaan ollut tärkeintä vaan se, millaiseksi viimein sain taas oman tekemisen ja tsempin. Hyvä fiilis siis jäi. Ja mikä parasta, Luna ei yrittänyt kertaakaan lahkeeseen! :) Näitä videoita en julkaise tänne. Ne saavat jäädä omiin arkistoihin ;)

Sitten tähän päivään. Suuntana Ojanko, jossa minit tuomaroi Esa Muotka. Radat tosi kivoja, eikä vaatineet mitään sllaista mitä ei olisi osattu. Ilo oli myös suuri, sillä lämmittelyalueella oli keinu, jota sain tehtyä Lunan kanssa ennen kumpaakin agirataa. Ei ne hyviä ollet, mutta huonompiakin on tehty. Ensimmäisen agiradan alkupuolelle suunnittelemani valssi vaihtui lennosta poispäinkäännökseksi, joka oli varmastikin jopa parempi vaihtoehto, sillä se toimi todella hyvin ja Lunalla säilyi vauhti upeasti. Keinu tällä radalla oli oikeastaan aika hyvä tilanteeseen nähden. Keinun jälkeen mentiin sitten rengas, pituus ja muuri suoraan loivalla kaarella ja siitä suoraan kepeille 90 asteen avokulmaan. Ajattelin että voi olla vaikeaa, mutta pysyin hyvin vauhdissa ja Luna haki aivan ongelmitta. Loppu sujui sitten hyvin ja puomikin taas astetta parempi. Nolla mentii maaliin asti ja tehtiin varmastikin meidän kolmosten ajan paras agirata. Etenemäkin meille tosi hyvä eli 3,93m/s. Tällä irtosi hirvittävän kovassa seurassa sija 9./36.

Sitten testattiin taas ohjaajan pääkopan kestoa, sillä nythän oli taas mahdollisuus tuplaan. Hyppärillä oli myös tosi kinkkinen avokulma, johon tultiin suorasta putkesta. Olin suunnitellut backlapin juuri tuota putkea edeltävälle hypylle ja se toimi TODELLA hyvin! Ei mitään kyselyä Lunalta. Ja ehdin myös itse mukaan, eikä keppien haku ollut nytkään mikään olgelma. Hyvin kesti myös tiukahkon persjätön keppien jälkeen. Sitten selvittiinkin hyvin aina toisiksi viimeiselle esteelle joka oli rengas. Olin juuri väärällä puolella ja jouduin sittentakaaleikkaamaan renkaalle. Hetken jännitti kun Luna hieman kääntyi renkaan jälkeen kyselemnää, että mihis sitten, mutta pian kääntyi ja haki viimeisenkin hypyn. Ja kyllä. Tämäkin oli nolla. Ja kyllä tuuletin maalissa. Se oli nimittäin sitten siinä. SM-nollat kasassa! Itku ei ollut kaukana. Ja radan etenemäkin oli aikas huippu, meidän hyppäreitten paras tähän asti, eli 4,19m/s. Tällä lohkesi sija 11./41.

Viimeiselle radalle oli sitten tosi helppo lähteä, vaikka starttasin ensimmäisenä. Rata oli yhtä hyppyä lukuunottamatta sama kuin ensimmäinen, mutta siis toisin päin käännettynä. Puomi oli hidas, mutta tuli suoraan alas. Kepit hienot, vaikka irtosin sivusuunnassa ja ne mentiin suoraan kohti seinää. Keinu todella hidas, mutta sääntöjen mukainen. A upea ja sen jälkeiselle hypylle tehty saksalaisen tapainen toimi hienosti. Lopussa ei sitten ollutkaan ongelmia. Nyt en tajunnut edes tuulettaa. Tämäkin siis nolla oli ja hiukan pöllämystynyt olo oli. Siis me tehtiin oikeesti tripla! Ei vaan meinaa millään sitä uskoa. Jestas miten ihana koira mulla on! <3 Ja ylpein olen omasta tekemisestäni, sillä omasta mielestäni liikuin ja ohjasin paremmin kuin koskaan. Ja varmasti niin tein, ei tällaisia tuloksia muuten tulisi. Tässä siis videot Lunan uran ensimmäisestä triplanollasta :)


En voisi tyytyväisempi olla. Nyt Luna saa viikon totaalitauon ennen Jenna koulutusta ja sen jälkeen ollaan varmaankin ainakin toinen viikko tekemättä mitään agiin liittyvää. Kova kisaputki on takana ja vaikka Luna ehkä on eri mieltä, on hyvä välillä vähän huilatakin ;) Erityiskiitoksen haluan sanoa Sonialle. En tiedä olisko tää ollut mahdollista ilman sun kannustusta etenkin ku ajattelee eilisiä ratoja :D Kiitos siis tuhannesti! <3 Ja suurin kiitos menee tietysti Lunalle. Ilman Lunaa tää nimittäin taatusti ei olisi ollut mahdollista <3


maanantai 2. joulukuuta 2013

Viiden radan verran viisaampi

Sen verran tuli taas juostua kisoissa. Lauantaina oman seuran kisat Ojangossa heti aamusta. Kisoissa toimi hauskasti ratoihin tututstuminen omaan tahtiin, joten kerrankin ehti tutustua niin kauan kuin halusi. :)

Tuomarina kaikilla kolmella radalla toimi Esa Muotka. Aamu alkoi agiradalla, joka oli kiva ja aika helponoloinen. Ainostaan meille juoksu-A:n takia tuotti A:lta poistuminen hankaluuksia. Rata sujuikin mainiosti siihen saakka, mutta koska jouduin varmistamaan alastuloa aika paljon, niin en ehtinyt persjättöön A:jälkeisen hypyn jälkeen. Tein sitten sovelletun poispäinkäännöksen, minkä jälkeen vaarana oli, etten ehdi tyrkätä Lunaa toiseksi viimeisen hypyn takaakiertoon. No ehdin kuin ehdinkin, mutta sitten olin viimeisellä hypyllä myöhässä ja Luna otti hieman itseensä kun kosketti toiseksi viimeistä rimaa, joten juoksi viimeisestä hypystä ohi. Harmitti kyllä. Pieni kutsu ja vastakäsi olisi riittänyt, mutta minkäs teet. Vitonen siis tuloksena ja yliaikaa. Mutta huomatkaa hieno niistosokkari radan alussa!! :)

Toinen rata oli sitten hyppäri ja mielestäni tosi helppo. Siinä ei sitten missään suuria ongelmia ollut. Keppejä edeltävä valssi valuu tuhottomasti ja keppien haku on tosi hidas, mutta näistä huolimatta tämä oli varmasti meidän paras kisarata tähän asti. Tuloksena nolla etenemällä 4.16m/s ja sija 11./50. Hieno Luna!

Viimeinen rata oli taas agirata ja sen vaikein kohta meille oli kepeille meno. Tiesin Lunan sen osaavan, mutten ollut varma malttaako se vielä kisoissa tuon tehdä. No rata ei kosahtanut siihen vaan heti kakkosesteeseen, kun Luna ei tule pakkovalssiin vaan hyppää esteen selkäni takaa väärinpäin. Ensimmäinen kerta ikinä kun näin tekee. No eipä se ohjauskaan hyvä ollut, joten ihmekös tuo. Siitä sitten jatkettiin ja Luna kruunasi hienon päivän hakemalla ne kepit upeasti ja täysin ongelmitta. Tuli vielä keppien jälkeisen hypyn ohi, kun ohjaan löysästi, mutta en välittänyt siitä. Lisäksi osasi putki-puomi erottelun upeasti! Tässä videot päivän radoista.


Aivan mahtifiilis kisoista jäi. Luna vaan on maailman paras harrastuskaveri minulle :)

Eilen sitten suunnattiin Jyväskylään kisaamaan vielä kaksi rataa. Hullu mikä hullu, kun ajaa sinne asti värjöttelemään halliin jota ei ole lämmitetty :D Tuomarina toimi Anne Huittinen. Päivä alkoi hyppärillä, joka ei ihan helppo ollut lähinnä keppien jälkeinen elämä mietitytti, eikä siihen päivän aikana montaa sulavaa suoritusta saatu. No meidän ei sitä tarvinnut stressata, sillä rata meni hyllyksi heti kolmosesteellä, kun hukkasin Lunan kakkosen niistosokkarin jälkeen ja tuli liikkeen mukana siitä ohi. Huomasin sen kyllä, mutta jatkettiin rataa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Sitten sujuikin hyvin aina niille kepeille asti, mihin yritin sitten harjoitella tuota hyvin vaikeaa takaaleikkausta. Huono idea, eihän tuo sitä vielä osaa. No siinä sitten säädettiin pitkään ja hartaasti ennen kuin viimein sain sen sisään oikein. Ehti tarjota vaikka ja mitä ennen kuin onnistui. Muuten rata siis oikein hyvää menoa ja vauhtia piisasi. Tästä radasta ei ole videota, sillä kameramies keskeytti kuvaamisen kepeillä kun siinä kesti ja kesti ;)

Toinen rata oli sitten agirata ja profiililtaan aivan hirveä. Tuli heti sellainen olo, että tästä ei kyllä hengissä selvitä. Pituuttakin radalla oli huimat 192 metriä ja ansaesteita vaikka muille jakaa. Puomin jälkeiselle hypylle olin aikonut tehdä persjätön, mutta koska Luna ei meinannut hakea oikealle puolelle niinkuin olin ajatellut, olin varmistelun takia auttamattoman myöhässä. Sen takia okserin jälkeiselle hypylle suunnittelemani poispäinkäännös ei ihan onnistunut kuten oppikirjassa. Ihme ettei pelastelusta tullut kieltoa. Muttenkin koko rata oli hirveää väkisin tekemistä ja runnomista. Lisäksi en luottanut Lunaan paikoin yhtään ja juoksen hirvittävän kumarassa puolet ajasta. Upeasti Luna kuitenkin parissa kohtaa pelasti tilanteen. Kaikesta huolimatta saimme kuin saimmekin taisteltua nollana maaliin ja aikakin riitti juuri ja juuri! Sija kolmekin lohkesi, sillä radalta tuli vain kolme nollaa :) Kaunista meno ei ollut, mutta koira oli kiltti kuin mikä ja meni lujaa :) Tässä kuitenkin tuon radan video, vaikka hävettää tuo oma sähellys :D


Nyt meiltä uupuu enää tupla, niin paikka SM-kisoihin olisi plakkarissa. Hilkulla sen tulo on muutamaan kertaan jo ollut. Toivotaan, että ne palikat vielä loksahtavat kohdilleen. Jos ei, niin eipä se haittaa. Aikaa meillä on myöhemminkin. Nyt keskitymme vain pitämään kisatessa tämän fiiliksen, mikä tänä viikonloppuna radoilla oli :) Ensi viikonloppuna kisataan peräti kolmena päivänä, mutta sen jälkeen Luna saakin pitää hieman huilia agista :)

torstai 28. marraskuuta 2013

Treenaamista ja kyläilyä

Maanantaina illalla suunnattiin tyttöjen kanssa Ojankoon treenaamaan. Teemana niistot, koska ne eivät sujuneet kisoissa. Molemmat tekivät niitä hyvin, eikä Luna kieltänyt kertaakaan! Eli ohjasin ihan kohtuullisesti. Sivussa tehtiin molempien kanssa puomia ja Luna teki myös keinua. Lisäksi kokeilin tehdä niistokohdat myös sylkkäreillä ja hyvin sekin sujui. Tässä kooste Vivan menosta:


Kuten näkyy, Vivalla ei tällä hetkellä älyttömästi vauhtia ole, mutta eiköhän se sieltä tule ajan kanssa. Välillä kyllä vauhtia löytyy ihan älyttömästi, mutta kun joutuu miettimään niin kovin, niin ei voi juosta samalla niin lujaa ;) Nyt tehdäänkin paljon hetsausta ja yritetään vaan saada hirvittävä into ja vauhti tekemiseen. :)

Lunalla sen sijaan nykyään treeneissäkin vauhtia alkaa olla. Tässä Lunan video:


Niistot sujuivat koko ajan hyvin. Vielä voisin rohkeammin mennä käden kanssa merkkaamaan, mutta parannus on jo huomattava. Sylkkäreissä ei myöskään ollut mitään ongelmia, eikä kepeiltä tullut yhtään virhettä. Keinu vahvistuu myös koko ajan. Kyllä jäi hyvä mieli näistä treeneistä :)

Tiistaina suunnattiin sitten kaveritreffeille Lietoon. Ihana päivä tuli vietettyä Heidin ja koirien kanssa. Lenkkeiltiin mm. 2h metsässä ja syötiin hyvin. Päivä päätteksi suunnattiin vielä iltateelle Sonian luokse Heidin suunnattua treeneihin. Kiitos molemmille mahtavasta päivästä! Heidi onnistui myös napsimaan koirista muutamia hyviä kuvia. Alla olevat on ottanut siis Heidi Kohonen. Myös blogin pääkuva on heidin ottama. Kiitos! :)


Rossi lähes 2v 

Luna 2v 1kk 
Viva 11kk

Rakkaat <3

Ja eilen suunnattiin sitten taas Ojankoon treenaamaan tyttöjen kanssa. Luna treenasi keppejä kohti seinää, puomia ja vippauksia. Ja taas tuo yllätti, sillä kepeissä seinää kohden ei ollut mitään ongelmia. Vippaukset sujuivat myös parin käteen tulon vahvistuksen jälkeen mainiosti. Hienosti onnistui myös keppien haku suoraan A:lta, mitä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Puomin vauhti paranee myös koko ajan. Tässä kooste treeneistä:


Vivan kanssa keskityttiin vaan pitämään kivaa ja saamaan vauhtia. Ja koska se onnistuu parhaiten hetsaamalla, ei Jukalla kädet riittäneet, joten videota Vivan menosta ei ole. Mutta vauhtia oli nyt niin paljon, että kun tuo saadaan vakioksi, ei mulla ole mitään toivoa pysyä perässä :D Viva teki pari upeaa puomia joilla pysähtyi aivan hirveästä vauhdista ja nyt juoksi A:takin täysillä ja hyvin. Tätä siis jatketaan :)

Tänään lenkkeiltiin Märkiön ihanilla poluilla ja myös huomenna suunnataan sinne lenkille. Viiknloppuna sitten taas kisataan Lunan kanssa. Lauantaina Ojangossa ja sunnuntaina Jyväskylässä. En kyllä malttaisi taas millään odottaa! :)

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

En osaa niistää

Se tuli tänään kisoissa todettua molemmilla radoilla. Eikä se kyllä ihme ole, ettei Luna tuollaisesta "ohjauksesta" hyppää. Treeneissä niistot sujuvat pääosin hyvin, mutta kisaradalla en pysty sitä tekemään samoin. Pyllistelen, peruutan ja väistän väärässä kohtaa, enkä uskalla mennä riittävän lähelle koiraa niinkuin pitäisi ja Luna kieltää. Ihan oikein. Tänään ensimmäinen rata oli hyppäri, jonka tuomaroi Markku Kaukinen. Rata oli hyvin helpon- ja suoraviivaisen oloinen. Kolmoshypylle yritin tehdä niiston. Eipä se sitä kyllä muistuta vähääkään :D Ei siihen välttämättä edes sitä oli tarvinnut. Pieni lähetys vain ja liikkeelle, niin Luna olisi varmasti paremmin sen mennyt. Lisäksi Luna luikastui kepeillä lähes nurin ja rytmihän siinä sekosi. Ihme olisi ollut jos ei olisi seonnut. Muurin jälkeen lähetän Lunan putkeen todella huonosti ja se aivan oikein lukee liikettäni ja tulee ohi. Loppurata olikin sitten jo hyvää menoa :)


Agiradalle tuomariksi vaihtui Jari Helin. Eikä taas alku ollut helppo. Tällä radalla paras ratkaisu alun hypyille, oli niisto sekä kakkoselle, että kolmoselle. Ja kuten videolta näkyy, ohjaus on edelleen tosi surkeaa. Nämä menevät siis treenilistalle heti! Kolmosen jälkeen Luna ei oikein tiennyt mihin ollaan menossa ja keppien haku ei onnistunut ekalla yrityksellä. Siitä lähti sitten rata viimein sujumaan. Luna teki hienot kontaktit, etenkin A oli aivan upea! Ehdin myös vaivattomasti kaikkii ohjauksiin. Tälläkin radalla Luna liukastui A:n jälkeisestä putkesta ulos tullessa. Se ei erotu videolla, mutta kyljellään kävi. Lopulta rata meni hyllyksi, kun Luna tuli keinun jälkeisen hypyn ohi. Lähetin huonosti takaakiertoon ja lisäksi koirasta huomaa, että on palkattu viime aikoina paljon keinun jälkeen. Pitää jatkossa lisätä aina este perään, niin ei ennakoi palkkaa. :)



Kuten aina, Luna oli hienoin ja upein. Ohjaaja taas vähemmän hieno :P Mutta tietääpähän ainakin mitä pitää treenata! :D

torstai 21. marraskuuta 2013

Laiskaa

Kirjoittelu tänne nimittäin. Kaikki postaukset noudattelee tätä samaa kaavaa, eli treenausta, kisoja tai näyttelyä ;) En oikein keksi mitään muutakaan kirjotettavaa, koska muulloin me vaan lenkkeillään ja nautitaan elämästä. Onhan tässä nyt kerrankin muutakin tapahtunut. Luna ja Viva kävivät reilu pari viikkoa sitten hierottavana. Vivalle kerta oli ensimmäinen ja hyvin tyttö rentoutui. pienet jumit löytyi vasemmalta lavasta ja oikealta lantiosta. Luultavasti toinen jumeista oli aiheutttenut toisen. Sitä ei oikein tiedä kumpi oli alkuperäinen ;) Lunalla minimaalista kireyttä paikoin, mutta Katja sanoikin, että kyllä Lunan kroppa on ihan luotu tähän harrastukseen, kun ei se edes jumiudu. Toiottavasti pysyy näin jatkossakin!

Eläinlääkärissäkin on jouduttu käymään. Nala meni hampaan poistoon ja tarkemmin tutkittaessa, oli yhteensä viisi hammasta niin pahasti mätiä, että ne piti poistaa. Joukossa myös toinen alakulmuri. Pienoisena järkytyksenä tämä tuli, mutta Nalasta huomasi kyllä selvän eron toimenpiteen jälkeen. Oli jo seuraavana päivänän todella paljon pirteämpi ja leikkisämpi. Suu on ilmeisesti kuitenkin ollut kipeä jo pidempään, vaikkei sitä mitenkään erityisesti ollut oireillutkaan. Luna kävi samalla kertaa virallisessa sydänkuuntelussa ja polvet tarkistettiin uudelleen. Edelleen olivat polvet 0/0 ja sydän priimaa. Mahtavaa!

Ja kisattukin ollaan taas. Viime lauantaina 16.11 juostiin Lunan kanssa kolme rataa Janakkalassa. Hauskoja, vauhdikkaita ja melko vaikeita ratoja. Tuomarina täysin uusi tuttavuus, Elina Hannikainen. Ensimmäinen agirata oli kyllä melko mielenkiintoinen, sillä radalla ei ollut ollenkaan keinua, eikä KEPPEJÄ! Siis tosi outoa :D Siihen asti olin luullut, että ne ovat kisaradalla pakolliset ;) Tehtiin Lunan kanssa hyvä rata. Puomin jälkeisellä hypyllä hätiköin liikkeelle lähtöä ja Luna kielsi, joten siitä vitonen. Muutoin hyvää menoa :)


Toiselle agiradalle oli tuomari sitten löytänyt sekä keinun, että kepit. Tällä radalla alussa oli kohta, johon päästiin kokeilemaan backlapia kepeille. Useimmat tekivät tähän joko valssin tai saksalaisen. Me siis emme ;) Ja me onnistuttiin! Ei täydellisesti, mutta onnistuttiin kuitenkin. Rata muutenkin oli hieno, etenkin keinu, jonka Luna juoksi aivan päähän! Vau! Lopussa meinasin olla pulassa, mutta taisteltiin loppuun asti ja nollana maaliin! Mahtia!


Ja sitten hyppäri. No se meni plörinäksi heti lähdössä, kun Luna varasti. Ehdin käskyttää sen uudestaan istumaan, mutta se ilmeisesti paineistui tästä, koska tuli sitten kakkosesteestä ohi suoraan lahkeeseen haukkumaan.. Välissä onnistunut pätkä, kunnes teki taas saman, eli lähti vaan juoksentelemaan ohi esteistä ja haukkui. Päätin sitten napata neidin kainaloon, koska tällainen käytös ei ole toivottavaa radalla. Luna oli tilanteesta hyvin häpeissään kun huomasi, että sylikyytiin joutui ;) Video tästä saa jäädä omiin arkistoihin ;)

Kaikkiaan onnistuneet kisat ja kivaa oli :)

Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttely kuukauden tauon jälkeen, kun sunnattiin Jyväskylä KV:seen. En jaksa sen suuremmin aiheesta selitetllä, vaan kerron tärkeimmät. Viva kehässä junnuluokan toisiksi viimeisenä ja sai pöydällä lähes pelkästään kehuja. Homma meni sitten reisille, kun piti liikkua. Tuomari, Lena Danker, halusi että juostaan reippaasti. No sehän aiheuttaa sen, että Viva nostaa hännän ja tälle tuomarille se oli sitten ehdoton ei ja Vivalle sen seurauksena EH. Luna sen sijaan sai hirvittävän vikalistan. Eipä siitä löytynyt muuta hyvää kuin upea väri ;) Yllätyin kyllä kovasti, että pelkistä moitteista huolimatta neiti sai ERIn! Kyllä nauratti. Kilpailuokassa ei sitten sijoja herunut. Mikä yllätys ;) Ihan kivaa kuitenkin oli ja päästiin näkemään Vivan kasvattajaa ja siskoa ja veljeä :)

Tänään ohjelmassa oli sitten vielä HSKH:n viikkotreenit, jonne Lunan kanssa suunnattin ja tyttö oli kyllä taas ihan liekeissä. Omakin kunto alkaa selvästi nousta, sillä juoksin viiteen minuuttiin tuon 19 esteen radan kolme kertaa putkeen ;) Nollana! Tässä viimeinen, vaikka kaikki kolme olisivat ihan julkaisukelpoisia :D


Treenien jälkeen Luna teki hetsattuna vielä muutaman keinun ja puomin. Ja voin sanoa, että VAU! Kun Lunan saa ärsytettyä siihen pisteeseen, että meinaa purra pitelijää, niin hitsi vie miten se tekee! Keinut oli hienoja ja puomi niin mahtava, että olin aivan varma ettei pysähdy, mutta kyllä vaan pysähtyi. Ihana Luna! <3 Viva treenasi myös aiheena takaakierto-päällejuoksut ja hyvin alkoi hoksaamaan :) Myös Viva teki yhden aivan törkeän hienon puomin! Kyllä siitä melkoinen menijä vielä tulee. Kunhan olisi vain terve, niin saataisiin jatkaa tätä harrastusta. Kuukauden päästä neiti siis täyttää vuoeden ja heti Messarin jälkeiselle viikolle on tarkoitus terveystarkit varata. Hui kun jännittää!

Nyt on ohjelmassa pari kevyempää, lenkkeilyn täytteistä päivää ja sunnuntaina taas kisataan Lunan kanssa. Tällä kertaa Lempäälässä kahden radan verran. Saapa nähdä jatkuuko meidän hyväntekemisen putki kisoissa :)

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Agilityä ja pentuja!

Viikonloppu on vierähtänyt pitkälti agin parissa. Eilen suunnattiin Hyvinkäälle JAUn kisoihin. Tuomarina kaikilla kolmella radalla Harri Huittinen. Minejä oli viitisenkymmentä joka radalla ja Luna oli viimeinen lähtijä, joten ehdin nähdä paljon ratoja, mikä sopii minulle oikein hyvin :)

A-rata oli kohtuu simppeli ilman ihmeellisyyksiä. A:lta piti kääntyä 90 astetta ja kun jäin sitä hieman varmistamaan, olin myöhässä hypyllä ennen keppejä, mutta hienosti Luna luki rataa ja pelasti tilanteen :) Keinu oli hidas, mutta sääntöjen mukainen, eikä tällä kertaa hypännyt sivustakaan. Puomi niin ikään hidas, mutta kisatilanteeseen ihan hyvä. Muilta osin meno oli ihan sujuvaa ja tehtiinkin nolla etenemällä 3,87m/s


B-rata aiheuttikin sitten keskellä olleiden suorien putkien takia suunnattomia tuskan älähdyksiä kisaajien joukossa. Tiesin, että jos meinaan ehtiä saada Lunan putkien jälkeiselle hypylle, täytyy minun ehdottomasti ehtiä persjättöön puomien väliin. Ehdin! Mutta sitten hypylle lähetyksessä Luna ei ihan irronnutkaan ja yritin törkätä uudelleen ja taas pakitella ja sitten tällä kordinaatiolla siitä aiheutui auttamattomasti pyllähdys, kun oli vaan liian monta liikkuvaa osaa. Nauratti kuitenkin vaan ja ylösnousun jälkeen laiteltiin sitten nollana loppuun kera aika mainion puomin! :)


Hyppäri ei sitten tuonut minkäänlaista helpotusta juoksemiseen, vaan kovaa piti taaskin painella. Pariin kohtaan vaihdoin tutustumisen jälkeen takaaleikkauksen, kun tajusin ratoja katsoessani etten millään ehdi persjättöön saati valssiin. Ensimmäinen takaaleikkaus sujuikin oikein hyvin, toisessa Luna sitten hienosti pelasti hakemalla muurin viime hetkellä. Parissa muussa kohtaa myös pelasti hakemalla hyppyjä hienosti. Hirveää pelastelua rata oli, mutta nolla se tämäkin oli! Hieno Luna! <3 Etenemä haahuilusta huolimatta meidän paras eli 4,12m/s :)


Harmittavasti tuo kaatuminen tuli tuohon keskimmäiselle radalle, joten se pilasi tuplan. Ilman sitä oltaisiin taidettu tehdä tripla! :) Upeaa menoa kuitenkin, joten ei tuo harmittamaan erityisemmin jäänyt :)

Sitten otsikon toiseen osioon, eli pentuihin. Pitkällisen mietinnän jälkeen on pentusuunnitelmat Lunan osalta lyöty lukkoon. Uros ei löytynyt näyttelykehistä, minkä tajusin jo pitkän aikaa sitten. Koska sheltin jalostus näyttelykoiraa ajatelleen on melko mahdotonta, haluan panostaa terveyteen ja luonteeseen. Ja Lunan ollessa kyseessä, halusin sille uroksen jolta löytyy potkua harrastuksiin. Halusin myös käyttää hieman pienikokoisempaa urosta ja hupsis, päätöshän ei ollut näiden asioiden jälkeen ollenkaan vaikea. Tavattuani tämän herran livenä, sai asia sinetin. Minä olin aivan myyty. Ja tässä hän on, saanko esitellä:

FI AVA FI AVA-H SE AVA SE AVA(H) Nappulavaaran Tuli "Tuima"

Kuva: Kajsa Lampén
Tuima on minikokoinen, mahtavalla moottorilla ja luonteella varustettu Pieni Suuri Mies. Sen on kasvattanut Era Alanen ja sen omistaa Kajsa Lampén. Heralla on A/A lonkat, 0/0 polvet, 0/0 kyynärät ja terveet silmät yhtä ylimääräistä ripseä lukuunottamatta. Lisäksi suusta löytyy kaikki hampaat, mikä onkin hyvä, koska Lunalta niitä puuttuu.

Jos kaikki sujuu hyvin ja suunnitelmien mukaan, ja Luna säilyttää juoksuvälinsä samanlaisena kuin tähänkin asti, on se tarkoitus astuttaa heinäkuussa 2014. Pennuista on odotettavissa säpäkän ja vauhdikkaan luonteen omaavia, joten ainoastaan sohvanvaltaajia näistä palleroista ei varmastikaan tule. Sen verran energisiä pakkauksia vanhemmat ovat ;) Päivittelen tuota pentusivua, kunhan saan Kajsalta lisää kuvia Tuimasta. 


Tänään sitten suuntasimme Lunan kanssa Jenna Caloanderin koulutukseen Lappeenrantaan. Jenna oli väsännyt varsin kinkkisen radan, johon saatiin harjoitella laajasti eri ohjauksia. Alkuradasta oli heti vaativa leijeröinti ja siitä backlap kepeille. Heti kun sain rytmityksen kohdilleen, laitteli Luna tämän täysin ongelmitta. Myös puomilla leijeröitiin ja ajattelin sen tuottavan Lunalle vaikeuksia samoin kuin toiseen suuntaa puomilta tulessa tehtävä tiukka persjättö sen jälkeen, mutta vielä mitä, tuohan yllätti taas. Loppuradan kieputusta hiottiinkin sitten pitkään jotta saatiin kartturi tekemään vastakäännös täydellisesti ja vaikka ihan siihen ei päästy, niin melko hyvin se alkoi sujua :) Tässä videota viimeisestä vedosta, joka nollana saatiin hienosti läpi :)


Luna oli todella hieno, kuten aina ja monista asioista saatiin kehuja, kuten esimerkiksi meidän kepeistä ja ne alkaakin olla jo tosi hienot vaikka itse sanonkin! ;)

Lopuksi pyysin sitten vielä vinkkiä tohon meidän keinuun. Sitä on nyt pitkään tehty niin, että joku palkkaa sen päähän ja laskee sitten keinun. Tämä ei ole tuottanut toivottua tulosta, joten jotain on muutettava. Jenna pyysi sitten näyttämään miltä normi keinusuoritus näyttää. Luna teki Lunaksi varsin mukavan keinun. Eli ei missään nimessä hyvää, mutta keskitasoonsa nähden kyllä. Jenna kysyi pelkääkö Luna vieraita, vai voiko hän pitää siitä kiinni ja näin saataisiin hetsattua neitiä oikein urakalla. Sanoin ettei siinä ole ongelmaa ja voi vitsit mikä ero! Se juoksi täysillä päähän saman tien. Tehtiin yhteensä kolme toistoa näin. Tässä niistä viimeinen.


Aikamoinen edistysaskel hetkessä. Näin sitten jatkossa jatketaan keinun vahvistamista :) Saatiin myös hyvä vinkki A:lle käännöksiä ja sivuttaisirtomista ajatellen, mikä sekin toimi heti ensiyrityksellä :) Tästä on hyvä jatkaa siihen asti että yksärit Jennan silmien alla alkavat helmikuussa! En malta odottaa! :D




keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tuutintäydeltä Turkua

Alkuviikko on vierähtänyt Turussa. Maanantaina ajelin ex-tempore vierailulle Sonian luokse. Pitkään on ollut puhetta, että pitäisi päästä yhdessä treenaamaan ja viimein aikataulut sopivat yhteen ja päästiin tämä aie toteuttamaan.

Ajelin sitten kaikki koirat kyydissä suoraan ATT:n hallille, missä pidettii mukava treenituokio koirien kanssa. Sonia pääsi kokeilemaan Lunan ohjausta viimein ihan käytännössä. Lunahan lähtee ihan kenen tahansa matkaat kun aksasta on kyse, eikä sitä haittaa tuon taivaallista vaikka itse istun vieressä! :)

Treenit sujuivat oikein hyvin ja Luna oli hienosti asialla. Sonia sai sen myös tulemaan puomista läpi, (toki se pääsääntöisesti pysähtyi kyllä :)) josta olin enemmän kuin iloinen, uskokaa tai älkää. Lunallehan ei ole pahaksi jos se roiskaisee silloin tällöin läpi. Päinvastoin, se saa siitä lisää vauhtia ja intoa, niinkuin nytkin kävi. Kun Sonia oli treenannut sen kanssa, tein itse vielä saman radan tauon jälkeen Lunan kanssa ja upeastihan se meni. Siitä video todisteena :)


Välissä myös Viva pääsi hieman treenaamaan ja tehtiin sen kanssa tuota radan alkua kepeille asti ja sitten Sonian avustuksella A:ta ja pussia. A sujui paremmin kuin ikinä, kiitos Sonian ideoiden ja fiilis oli todella hyvä. Viva teki innolla ja vauhdilla :)

Treenien jälkeen suunnattiin Sonian luokse, jossa seuraamma lenkille liittyivät vielä Ella ja Teppo. Seitsemän sheltin kanssa sitten ulkoiltiin kunnon lenkki, jonka jälkeen testattiin kuinka Sonian luo mahtuu seitsemän koiraa. Aika hyvin mahtui :D

Takana pojat: Sulo, Rossi ja Teppo, edessä: Stella, Luna, Viva ja Nala

Sekaan vaan :D

Neidit siniset: Luna ja Stella <3
Illalla vielä pääsin seuraamaan Sonian ja Sulon agitreenejä. Kotiin ajelin sitten hirveässä kaatosateessa ja puolenyön aikaan viimein pääsin kotisohvalle :) Kiitos Sonia ja Ella kivasta päivästä! :)

Jottei Turusta tule liikaa vierotusoireita, suuntasimme eilen vielä takaisin epistelemään. Lunan kanssa menin kaksi avointa rataa ja lisäksi Sonia meni sen kanssa möllihyppärin (video löytyy Sonian blogista)

Jo maanantaina kolkutellut flunssa alkoi olla todenteolla riesana ja oma tekeminen olikin sen myötä hieman nuutunutta. Ensimmäinen rata meni kuitenkin ihan hyvin, lukuunottamatta A:lta tullutta kieltoa. Toinen rata meni sitten ihan hölmöilyksi, kun en vain enää jaksanut. Molemmilla radoilla Luna teki hyvän A:n ja puomin, mutta tosi huonot keinut. Hyppäsi molemmilla kerroilla sivusta pois?? ja toisella radalla jo ennen kontaktialuetta. Korjasin ja teki kohtuullisesti. Kepeillä treenattiin sitten itsenäisyyttä kun jäin reilusti taakse. Ekalla yrityksellä jätti viimeisen välin tekemättä, mutta toisella yrityksellä sitten onnistui hienosti. Ja itselle pitäisi saada nyt selkärankaan se, että luota siihen koiraan A:lla, äläkä kuikuile taakse! :D

Sonia ja Luna laittelivat sitten illan päätteeksi möllihyppäriltä nopean nollan ja molemmilla taisi olla kivaa! :)

Nyt saa Luna pitää hieman taukoa agista ja itse keskityn potemaan tämän flunssan pois. Taidetaan lähteä tuonne auringonpaisteeseen (kyllä, aurinko paistaa!!) sitä yrittämään :) Viikonloppuna pikkutytöt pääsevät sitten myös hierojalle. Vivalle kerta on ensimmäinen. Saapa nähdä mitä neiti siitä tuumaa! :)

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Maijun treenit 18.10

Viime perjantaina ennen reissuun lähtöä poikettiin siis Ojangossa treenaamassa Maijun silmien alla. Odotin treenejä todella innolla ja se näkyikin hyvänä tekemisenä.

Viva pääsi ensin tekemään ja kyllä tuo pikkuneitikin alkaa osata jo melko paljon juttuja :) Alkuun tehtiin puomia. Ja hyvinhän se sujui. Kerran juoksi läpi ja videolla vapauttaa itse itsensä, mutta ei haittaa :) Sitten tehtiin samaa radan alkua kuin Lunan kanssa. Hienosti ei tuplasylkkäri tuottanut Vivalle mitään ongelmia. Sen sijaan takaaleikkausta putkeen piti vahvistaa muutaman kerran, kun ensin kääntyi ympäri putkessa. Parin toiston jälkeen sujui hienosti. Tässä videot menosta :)




Sitten Lunan vuoro. Heti ekalla yrityksellä laiteltiin rata mukavasti lähes nollana läpi ja sitten keskityttiin hiomaan kohtia. Kepeille pitää ruvet nyt tuomaan omaa liiketta lisää mukaan, niin saadaan lisää vauhtia niiden hakemiseen. Hyvinhän tuo hakee vaikka olen paikallaankin, mutta liikkeellä vauhtia tuli huimasti lisää. Ainoa missä ei kestänyt voimakasta liikettä, oli tuo ensimmäinen kepeille lähetys, jossa jäin taakse leijeröimään hypyn. Jos liikuin ensin mukana ja siitä hidastin liian nopeasti ja lähdin taakse, jätti Luna kepit kesken. Mutta kun sain rutmitettyä liikkeen niin, että sitä oli koko ajan vähän, eikä tullut suuria äkkinäisiä nopeuden tai suunnan muutoksia, pujotteli Luna hienosti loppuun asti :) Luna myös hauskuutti meitä. Oltiin lähdössä ja se nousi, joten käskytin istumaan. Noh, Luna sitten päätti että sanoinkin kiipee ja lähti puomille :D Kyllä meillä oli Maijun kanssa naurussa pitelemistä. Tämäkin tuli sopivasti videolle, joten olkaapa hyvät:


Sitten pääsi Viva vielä uudelleen tekemään. Tehtiin vähän A:ta täyskorkeana. Tämä ei kuienkaan ihan sujunut vielä. Pitää laskea A vielä jatkossa, että saadaan parempi rytmi sille.


Sitten tehtiin vielä radanpätkää. Viva laitteli hienosti ja irtosi renkaalle jo aika kivasti. Vahvistettiin backlapia hypylle niin että Maiju oli siellä palkaamaassa.


Taitava pikkurotta! <3

Sitten pääsi Luna laittelemaan uudelleen ja nyt tehtiinkin sitten tuo upea rata minkä laitoin jo edelliseen postaukseen. Maijun sanoi ettei ole koskaan treeneissä nähnyt Lunan menevän yhtä lujaa. Se paikoin oikein kiihdytteli vauhtia esteille, mitä saattaa tehdä kisoissa, mutta harvoin treeneissä. Vau! Puomikin paranee koko ajan ja ihanasti Lunan mielestä se alkaa olla tosi kiva juttu, kun sinne mielellään tarjoaa ja palkkaa odottassa etutassut teputtaa minkä kerkeää :D Tässä vielä tuo video :)


Aivan huipputreenit oli ja fiilis niiden jälkeen sanoinkuvaamattoman upea. On nuo koirat vaan ihania harrastuskavereita :) Täytyy vain muistaa itse olla sen luottamuksen arvoinen jota ne niin pyyteettömästi meille osoittavat :)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Sertikästä menoa Rakveressa

Viikonloppu vierähti siis Viron puolella näytelmissä Lunan ja Vivan kanssa. Nala ja Rossi jäivät hoitoon ja heti ensimmäisenä iltana Rossi oli tyypilliseen tapaansa aiheuttanut pienen ongelman ruokittaessa. En ollut muistanut mainita, että Rossin ruokaan ei lisätä vettä, vaan se annetaan kuivana. Toisin kuin siis Nalan ruokaan ja myöskin siskoni sheltin Wandan ruokaan lisätään aina vettä. Noh, äitini oli sitten laittanut vettä myös Rossin ruokaan ja Rossihan järkyttyi tästä syvästi, kun henkilökunta näin törkeästi häntä kohtelee! :D Oli kuulemma pakoillut pöydän alle kun yritettiin tarjota uudelleen samaa kuppia mistä vedet oli valutettu pois, sillä eihän se nyt herralle kelpaa :D Lopulta oli saanut kuivaa ruokaa ja tämä oli viimein kelvannut. ;) Jotenkin tämä ei yhtään yllättänyt Rossin tuntien. Voin vaan kuvitella sen pöyristyneen ilmeen kun sille on yritetty tarjota viallista ruokaa :D On tuo koira vaan sellainen persoona että! <3

Ennen laivamatkaa käytiin Ojangossa Maijun treeneissä, joista päivitystä ja useampia videoita vielä luvassa, mutta tässä meidän rata Lunan kanssa, josta olen enemmän kuin hieman ylpeä. Yhteistyö toimi paremmin kuin koskaan. Myös Maiju oli sitä mieltä, joten tätä videota kehtaa jakaa :)



Pikkutyttöjen kanssa matka Tallinnaan sujui hyvin ja nopeasti sopeutuivat hotelliin ja painivat kuten kotona. Yövyimme Tallinnassa samassa hotellissa kuin syyskuussa, sillä Rakveren kaikki hotellit olivat täynnä. Laululavan maisemat siis olivat tutut ja siinä oli helppo ulkoiluttaa koirat. Tai lähinnä Luna, kun sehän ei hihnassa voi tarpeitaan tehdä ;) Tuossa oli sitten niin laajat nurmialueet, joille pääsi salaa irti tarpeilleen. :) Viva kyllä tekee kun on hätä. Vaikka keskelle asfalttia! :D

Yön tytöt viettivät häkissä, eikä äännähdystäkään päästäneet. Kyllä noitten kanssa on vaan mukava matkustaa kun eivät ole mistään moksiskaan :)

Lauantaina ajeltiin sitten Rakvereen ensimmäiseen koitokseen. Matka sinne kesti tunnin verran ja koska sheltit arvosteltiin vasta klo 13 jälkeen, oli aamulla hyvin aikaa käydä aamiaisella ja myös pesin Lunan vasta aamulla. Vivan pesin jo perjantai-iltana. Lauantaina shelteillä oli tuomarina romanialainen Dagmar Klein, jota itse olin ennakkoon luullut mieheksi, mutta nainenhan oikeasti oli kyseessä ;) Mukava ja hymyilevä tuomari, joka käsitteli koiria todella kauniisti. Viva ketkuili ensin ja ERI neidille napsahti. Kilpailuluokassa oli sitten viisi koiraa, josta pienimmän ja siroimman kätteli heti pois. Tässä vaiheessa tiesin, ettei Luna tule tätä tuomaria miellyttämään. Viva sen sijaan miellytti varsin paljonkin, sillä lopullinen sijoitus luokassa oli toinen, kera SAn! Harmittavasti junnuserti meni voittajalle, joka valioitui sen myötä :)

Luna esiintyi sitten ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Ja hyvin esiintyikin. Tauko on tehnyt hyvää. Seisoi kuin patsas ja liikkui todella hyvin. Sai ERIn, mihin olin oikein tyytyväinen. Luokkasijoitusta ei tullut, kuten arvasin. Tykkäsi selvästi isommista tai ainakin vahvemmista.

Sitten ajeltiin takaisin Tallinnaan ja ilta menikin ruokailun jälkeen vain makoillessa ja aikaa tappaessa huoneessa. Ilma Tallinnassa oli nimittäin todella myrskyinen. Satoi ja tuuli kovaa, joten haaveilemamme pitkä kävelylenkki jäi tekemättä ja ulkona käytiin vain pakolliset tarpeet.

Sunnuntaina sheltit arvosteltiin myös vasta klo 13 jälkeen, joten saatiin nukkua pitkään ja syödä taas aamiaista rauhassa. Tällä kertaa sheltit arvosteli tanskalainen Ole Staunskjaer, jonka kehässä Luna siis on aiemmin käynyt hyvällä menestyksellä. Etukäteen tosiaan oli tiedossa, että herra on todella tiukka SAn suhteen ja etenkin junnukoirilla. Tämä oli nähty tuolla jo monella rodulla edellisenä päivänä ja nähtiin myös shelteissä uroksilla. SAn sai vain kaksi valioluokan koiraa. Tämän johdosta sitten jännitti Vivan vuoro todella paljon. Viva esiintyi luokassaan toisiksi viimeisenä ja hyvin esiintyi. Kuulin arvostelun pitkälti ja se oli pelkkää kehua. ERI tulikin ja ei muuta kuin kilpailuluokkaan, johon tänään selviytyi neljä koiraa. Nopeasti siirsi sitten Vivan letkan ensimmäiseksi, eikä sijoitus enää muuttunut. Viva siis voitti! Ja sitten se jännin hetki. Näin jo kaukaa kuinka näytti yhtä sormea kehäsihteerille ja olin siinä vaiheessa jo ratkeamispisteessä. Tiesin Vivan tehneen mahdottoman ja saaneen SAn. Kehäsihteerin heilautettua lappua, tulos vahvistui. Viva siis ERI1 ja SA! Näin ollen sai junnusertin ja koska uroksissa ei SAta junnuille jaettu, oli Viva myös ROP-junior! Siis Vau! Enpä olisi uskonut ja ilo oli ylimmillään :)

Vielä oli sitten Lunan vuoro esiintyä. Muuten sujuikin hyvin, mutta neiti ei olisi millään halunnut näyttää korvia :D Kovasti  yritettiin pöydällä. Tuomari hoksasi Lunan nimen kun sitä niin kovasti hoin ja totesi vaan, että Ou Luna, Luna, Luna ja heitti jotain maahan, viimeisenä keinona. No tämä sitten toimi sen verran, että Lunalle saatiin hyväksyttävä korvien asento ERIn kera ;) Kilpailuluokassa yllätys oli sitten todella suuri, sillä pitkällisen siirtelyn ja juoksuttelun jälkeen Luna tuli luokassaan toiseksi! Siis mitä?? Niin paljon parempia koiriakin kehässä omasta mielestäni oli. Mutta ei me valiteta. SAta ei saatu, muttei haitannut mitään :) Siis hitsi miten hieno päivä, jonka kruunasi vielä PN-kehä, jossa Viva sijoittui neljänneksi! Eikä päivä siihen päättynyt, sillä Vivahan pääsi esiintymään BIS-junior kehään. Sieltä ei menestystä tullut, mutta kivaa oli ja Viva esiintyi sielläkin oikein hyvin pienestä jännityksestä huolimatta. Kehän jälkeen sitten suunta kohti Tallinnan satamaa ja kotia. Hyvin ehdittiin Laivaan, vaikka sitä hieman jännitettiin etukäteen.

Hieno reissu siis kaikkiaan ja täytynee se lähteä keväällä vielä koittamaan josko Vivalle vielä pari junnusertiä irtoaisi, niin siitä leivottaisiin Viron juniorimuotovalio :)

Yritys saada neidistä edustava kuva ;) Hieman hankalaa kun homma on Vivan mielestä hirveää rääkkäystä! :D
Ensiviikonloppuna suunnataan Lahteen näyttelyyn ja Viva pääsee sitten ensimmäistä kertaa suomalaisen miestuomarin arvioitavaksi. Hauska nähdä mitä siitä sanotaan. Luna pääsee myös pitkästä aikaa kotimaan kehään tuolla. Ovat eri kehissä ja eri tuomareilla arvosteltavina muutoksesta johtuen. Tuttuja on tulossa paikalle, joten kiva päivä varmasti tiedossa! :)

torstai 17. lokakuuta 2013

Todellakin hajottaa

Ihan putkeen ei ole kisarintamalla viime aikoina mennyt. Suurimman ja masentavimman ongelman muodostaa tällä hetkellä tuo puomin suoritus. Purinalla tehty korjaus ja vääräaikainen vapautus sai Lunan pasmat aivan sekaisin. Paikka on selkeästi taas todella epävarma sille ja suoritus näin ollen puomilla todella hidas. Kovasti ollaan nyt sen kanssa töitä tehty ja mietitty miten reagoida kisoissa ei toivottuun suoritustapaan. Tällä hetkellä tunne on etten reagoi mitenkään. Luna ei selkeästi kestä mitään torumista sen suhteen ainakaan vielä. Saa nähdä kestääkö joskun tulevaisuudessa. Lunan kanssa on moneen kertaan todettu, että se on niin tunnollinen luonne, ettei missään nimessä halua tehdä virheitä. Siksi se sellaisen sattuessa reagoi paineistumalla ja menemällä täysin lukkoon. Se nimittäin jähmettyy mielummin täysin paikoilleen kuin tarjoaa mitään muuta ratkaisua.

Siispä hieman jännitti kun suunnattiin Lunan synttäreiden kunniaksi 6.10 Janakkalaan kisoihin. (Kyllä! Pikkuneiti on jo 2v! <3) Päivä alkoi hyppärillä. Heti kakkosella hyllytettiin, kun Luna ei tullut niistoon niinkuin pelkäsinkin, vaan luki sen backlapina ja haki sitten komeasti kaukana olevan pimeän putkikulman! :D Muutoin meno oli aivan mukavaa


Sitten vuorossa agirata. Pasmat meni sekaisin Aan jälkeen, kun Luna otti siltä elämänsä ensimmäisen kontaktivirheen. Luulin jo sen roiskaisseen törkeästi, mutta hidastuksesta näkyi ettei suinkaan tahallaan roiskaissut, vaan rytmi sekosi harjan ylityksessä, jossa takajalat osuivat harjaan, eikä Luna pystynyt korjaamaan muuta kuin loikkaamalla. Siitä johtuen suunnittelemani persjättö ennen keppejä jäi tekemättä ja surkea ohjausyritykseni sai Lunan hakemaan väärältä puolelta sisään. Sitten sujui ihan hyvin kunnes päästiin puomille, joka oli järkyttävän hidas. Odotin maltilla tassut oikeaan paikkaan ja kehuin paljon. Videoltakin näkyy kuinka Lunalla rupeaa häntä heilumaan kehujen ansiosta :)


Viimeinen rata oli myös agirata. Siinä sitten mentiin eikä meinattu ja ehdin tehdä kaikki persjätöt kun vain uskalsin liikkua. A oli hieno, samoin keinu. Puomi oli radan lopussa. Ja edelleen törkeän hidas. Mutta en voisi olla ylpeämpi itsestäni, sillä maltoin odottaa Lunan oikeaan paikkaan ennen vapautusta vaikka nolla oli alla! Hyvä minä! Ja niinhän me sitten nolla tehtiin ihanneajan puitteissa! Meidän ensimmäinen agirata nolla kolmosista! :)


Kivat kisat kaikkiaan oli varsinkin kun saatiin ihastella ihanien ystäviemme Heidin ja Wiin upeita ratoja joilla irtosi agi- ja hyppysertit! :)

Viikko tästä, eli viime lauantaina suuntasin sitten Lietoon, jossa ohjelmassa myös kolme rataa. Ensimmäinen oli helponoloinen agirata, joka ryssittiin heti kepeille kun oma sijoittumiseni tyrkkäsi Lunan toiseen väliin. Muutoin meno oli hyvää ja parasta kaikista, puomi oli satakertaa parempi! Hieno Una! <3 Hieman kyllä korpesi tuo virhe, sillä ilman sitä oltaisiin oltu todella lähellä sertiä. Ei voi mitään.


B-rata oli sama kuin ensimmäinen, mutta toisin päin. Tämä rata kaatui sitten omaan surkeaan ohjaukseen. Sain jopa Lunan pudottamaan riman!! meidän bravuurissa, eli takaakiertopersjätössä. Tuomari antoi myös keinulta virheen, mitä en kyllä allekirjoita ollenkaan, sillä Lunalla oli etutassut kontaktilla, eikä se sieltä kyllä liian aikaisin hypännyt. Lopussa en kerennyt persjättöön ja siitä seurasi sitten säätöä, mistä taas ihme kyllä ei tullut virhettä. Kepit oli niin nopeat, että Luna meinaa ihan kiinni niihin jäädä :D



C-rata oli sitten hyppäri, joka sujui ongelmitta aina lähes loppuun saakka. Saatiin sitten vitonen kiellosta, kun jäin ihastelemaan Lunan muurin hakua, enkä siis ollut tekemässä persjättöä niinkuin piti. En myöskään onnistunut tekemään pelastukseksi takaaleikkausta, koska oli hieman pihalla :P Tällä radalla olin huomaavinani Lunan hieman arpovan hypyille. Johtui hyvinkin luultavasti tuosta edellisen radan riman pudotuksesta.



Viva oli myös kisoissa mukana ja pääsi tapaamaan Särö-veljensä pitkästä aikaa. Selvästi tunnistivat toisensa ja kun pääsivät vapaaksi, alkoi niillä ihan omat leikit :) Hieman pääsi Viva myös aksaamaan. Harjoituspuomi selvästi neitiä hieman hämmensi, sillä roiski sieltä iloisesti pysähtymättä. Toisin kuin Luna, Viva ei ollut tästä, eikä torumisesta moksiskaan! :) Kuvamateriaaliakin leikeistä ja aksaamisesta saatiin. Kaikki alla olevat kuvat on ottanut Sirpa Saari. Kiitos!

Veli ja sen Sisko 









 Sirpan ja Leyan kanssa käytiin myös ottamassa ruskakuvia tytöistä ja tässä satoa.

Vakavana ;)

:)

Poseeraaminen on vakava juttu! :D

Kaverikuva: Leya, Luna ja Viva

Normimeinikiä ;)

Hymytytöt <3

<3

Kaverikuva vol. 2


Luna ja kieli! <3
Viva myös mitattiin tuolla kisoissa ja mitta näytti lukemaa 37,5cm! Selvä medi siis! Mamma on iloinen!

Ja sitten päästäänkin itse otsikkoon. Luulin Liedon kisojen jälkeen, että ollaan otettu aimo harppaus puomin kanssa. Noh, luulo ei ole tiedon väärti, sillä seuraavana päivänä Purinalla Luna teki hitaamman puomin koskaan. Rata oli ulkona ja oltiin hyllytetty jo paljon ennen puomia, mutta jestas miten masensi. Lohduttaudun nyt vain sillä, että tuo johtui puomin jälkeen tekemästäni tiukasta persjätöstä, eikä Luna vielä kestä siinä noin tiukkaa ja viistoon lähtevää etenemistä. Eilen kun videon viimein katsoin, näyttäisi tämä olleen todellakin se syy, sillä on tulossa ihan reippaasti kunnes leikkaan sen edestä. No virheistä oppii. Myöskään hyppäri ei sujunut, sillä pitkästä aikaa tuli sellainen turha suoraan edessä olevan esteen ohi juoksu kun Luna ei vaan keskittynyt. Myös kepit löytyi vasta kolmannella yrityksellä. Note to self: harjoiteltava löysää valssia ennen keppejä... Videot löytyy, mutta en niitä julkaise tänne ;) Jääköön omiin arkistoihin! :D

Suunta on vaan ylöspäin ja pahin masennus on jo helpottanut. Enpä mä ole helpolla tuon koiran kanssa päässyt. Se kun ei ole helpoin mahdollinen harrastuskaveri. Opettavaisin ja ihanin kylläkin! :) Huomenna päästään Maiju treeneihin, joita odotan kyllä todella innolla. Viikonlopun jälkeen ei olla tehty yhtään mitään aksaan liittyvää, mikä on tehnyt hyvää kaikille. Treeneistä suunnataan pikkutyttöjen kanssa suoraan satamaan ja etelänaapuriin näytelmäreissulle. Vivan ensimmäiseen ulkomailla :) Odotuksia ei suuremmin ole, johtuen isosta shelttimäärästä. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää ja etenkin sunnuntain tuomari on Lunalle juuri sopiva. Onhan neiti ollut kyseisellä tuomarilla ROP-Juniori :) Nala ja Rossi pääsevät hoitoon ja kuulemma suuntaavat keski-suomeen viikonlopun viettoon. Toivottavasti tuo mustasurma ei tuhoa mitään! :D