maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuoden kruunaus

Olisi pitänyt näköjään odottaa tuon edellisen postauksen julkaisua vuoden viimeisten kisojen yli jotka olivat siis eilen, kun suunnattiin Lahteen juoksemaan kolme rataa. Radat tuomaroi Anne Viitanen, eikä ollut helppoa ja leppoisaa menoa tiedossa sitten ollenkaan. Miltään radalta ei montaa tulosta, saati nollaa tehty.

Ensimmäisenä oli vuorossa hyppäri ja siinä päänvaivaa tuotti kepeille meno ja sieltä poistuminen. Luna tiputti yllättäen heti ykköriman ja kepeille lähetys ei onnistunut kuten etukäteen ajattelinkin vaan Luna sujahti jalkojeni edestä takana olevaan putkeen. Kun sitten viimein sain sen kepeille, niin kestikin sitten hienosti oman reilun sivuttaisirtoamisen. Tästä loppuun rata olikin sitten hyvää menoa.


Toinen rata oli sitten agirata ja jo alun menokulma keinulle oli aika ikävä. Onnistuttiin kuitenkin siinä ja Luna teki aivan huipun keinun. Epäonnistuminen tuli sitten taas kepeille lähetyksessä kun tyrkkäsin omalla liikkeellä Lunan takana tyrkyllä olevaan putkeen. Virheitä tuli sitten pariin kohtaan lisää kun oma ohjaus oli luvattoman löysää hylyn jälkeen. Positiivista oli kuitenkin se, että koira meni kovempaa kuin koskaan ja virheet tulivat ihan jo tästäkin johtuen kun en vaan pysynyt mukana :D


Viimeinenkin rata oli agirata, eikä sekään helppo ollut. Eniten huolestutti juoksu-An takia A:lta poistuminen. Käännyttiin 180 astetta takaisin päin ja pituus oli matkalla enemmän kuin tyrkyllä. No olin jo alun putkella myöhässä, mutta se ei oikeastaan haitannut mitenkään hirveästi. Säikähdyksen aiheuttikin sitten A:lle meno. Luna nimittäin liukastui juuri kun ponnisti A:lle ja rysähti sitten aika huolella sitä päin kuono edellä. Tuli sitten A:n alas ihan pökerryksissä ja vielä seuraava hyppy ja kepeille meno oli hyvin epävarmaa. Siitä sitten lähti taas kulkemaan ja taisteltiin nollana maaliin asti. Ja se kannatti. Radalta tuli vain neljä nollaa, joista Lunan oli kolmanneksi nopein. Kaksi ensimmäistä koiraa olivat jo valioita joten hiphei, meille SERT-A!! Itku tuli. Ihana Luna! <3


Rata ei ollut kaunis eikä miltään osin parasta mihin pystymme, mutta kerrankin taistelu palkittiin moninkertaisesti. Viime perjantaina Jennan treeneissä ensimmäistä kertaa uskoin oikeasti siihen, että tuon koiran vauhti riittää niihin serteihin. Ja niinhän se riitti. Tämä kisavuosi on antanut ja opettanut niin paljon. Serti kruunasi vuoden, vaikka ilmanki vuosi olisi ollut jo aivan huikea. Kiitän joka päivä onneani, että minulla on tuollainen harrastuskaveri. Rakastan sitä koko sydämestäni. Kiitos Luna <3

Tällä paketoitiin sitten tämä vuosi lopullisesti. Saa nähdä mitä ensi vuosi tuo sitten tullessaan!

<3

torstai 26. joulukuuta 2013

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Paljon on mahtunut tapahtumia kuluneeseen vuoteen. Pieniä toiveita ja tavoitteita oli ja ne on saavutettu ja jopa ylitetty. Tehdäänpä katsaus jokaisen karvakasan saavutuksiin ja ensi vuoden tavoitteisiin.

NALA

Nalalla ei ollut vuodelle mitään erityisiä tavoitteita. Kunhan saa nauttia koiranelämästä ja pitää paikkansa lauman päänä ja ne ovat toteutuneet. Nalan kohdalle on sattunut kaksi isompaa eläinlääkäri käyntiä, eli toukokuussa neiti steriloitiin ja nyt syksyllä hampaita poistettiin urakalla. Tämä oli suuri pettymys, mutta välttämätöntä Nalan terveyden kannalta. Kummastakin toimenpiteestä Nala toipui nopeasti ja on ollut vasin onnellinen pieni koira. Sterilaatio ei ole toistaiseksi aiheuttanut minkäänlaisia haittavaikutuksia. Turkki on pitkälti ennallaan, ei ole sitä innostunut ainakaan toistaiseksi kasvattamaan ja painoa ei ole tarvinnut tarkkailla muuten kuin varmistamalla ettei LAIHDU :D Suu parani nopeasti ja nyt hampaita on harjattu ahkerasti.

Mitäs Nalalle sitten ensi vuonna? Noh, pyritään ainakin kaikin keinoin siihen, ettei sitä tulevana vuonna tarvitsisi rauhoittaa ollenkaan ja että eläinlääkärikäynnit rajoittuisivat vain pakollisiin rokotuskäynteihin. Myös passi mammalle haetaan, sillä Nalakin lähtee kesällä mukaan Viroon näyttelyreissulle. Se meneekö Nala kehään, on vielä harkinnassa. Hampaita harjataan ahkerasti, jotta Nala saisi loput vielä suussa olevat pitää mahdollisimman pitkään. Muutoin Nala saa nauttia television katselusta ja pitkistä metsälenkeistä. :)



ROSSI

Rossin tavoitteena tänä vuonna, oli saada näyttely-ykkösruusukkeeseen vaaditut tulokset kasaan ja sehän toteutui. Agility jäi oikeastaan kokonaan pois sen ohjelmistosta, sillä herralla ei tunnu olevan siihen juurikaan intoa. Terveystarkeissa käytiin alkuvuodesta ja sieltä tulokset olivat pelkkää priimaa. Rossi on ollut terveenä koko vuoden, eikä mitään ongelmia ole sen kanssa ollut muutenkaan. Reipas ja rohkea shelttipoju siitä kasvoi. Täysi-ikäisyys, eli 2 ikävuotta saavutettiin muutama päivä sitten :)

Tulevalle vuodelle tavoitteita olisi ainakin luonnetestissä käyminen ja mahdollinen jalostuskäyttö. Jalostuskäyttö ei toki ole itsestä kiinni. Mukava kyllä olisi, jos Rossista jonain päivänä isä tulisi :) Näyttelyissä Rossi saa käydä silloin tällöin. Lähinnä Viron puolella ja tuomareista riippuen ehkä muutamaan otteeseen myös Suomessa. Agilityä muistutellaan ehkä silloin tällöin ja katsotaan syttyykö siihen mahdollisesti. Muutoin toivotaan että Rossi saa olla terveenä ja nauttia asemastaan lauman ainoana uroksena :)

© Heidi Kohonen

LUNA

Lunan kohdalla tavoitteita tai lähinnä toiveita oli ehkä eniten. Näyttelyistä lähdettiin metsästämään sitä yhtä sertiä ja pitkän uurastuksen jälkeen se elokuussa saatiin. Myös Virosta on yksi serti plakkarissa. Agilityssä toieena oli saada ykkösruusukkeeseen vaaditut tulokset kasaan. Ne saatiin ja aivan mielettömästi kaikkea muutakin. Luna nousi kolmosiin vain 15 startilla ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että myös ensi kesän SM-kisoihin vaaditut tulokset ovat kasassa. Myöskään agilitypuolella sertit eivät ole olleet mahdottoman kaukana. Myös Luna on ollut terveenä ja saanut nauttia elämästä täysin siemauksin :)

Sitten tulevaan vuoteen. Tärkeimpinä suunnitelmina ovat kesäkuiset agilityn SM-kisat ja niitten jälkeen käynnistyvä pentuprojekti, jonka onnistuessa myös laumamme saa uuden jäsenen ;) Jännä kesä siis tulossa! :) Ennen näitä keskitytään treenaamaan ja hiomaan yhteistyötä yhä paremmaksi. Myös näyttelyt kuuluvat kalenteriin, mutta lähinnä Viron puolella, josta tavoitteena olisi kevään ja alkukesän aikana saada puuttuvat kaksi sertiä, joiden myötä Lunasta leivottaisiin Suomen ja Viron muotovalio. Aika ja onni näyttävät toteutuvatko nämä haaveet :) Ennen kaikkea toivomme, että Luna saa elää terveenä, jotta kaikki tämä harrastaminen on mahdollista :)

© Heidi Kohonen
VIVA

Lauman kuopus. Pikkuneiti, josta kasvoi niin paljon enemmän kuin uskalsin ikinä toivoa. Pieni pallero jäi siis aivan täydellisiin nartun mittoihin ja terveyskin tutkittiin hyväksi. Enää odottelemme kennelliiton lausuntoa kuvista. Agilityä on aloitettu ja siihen Vivalta löytyy upea moottori, vaikka ei vielä ihan täysin olekaan lajiin syttynyt. Hitaasti ollaan kuitenkin edetty ja uskon sen palon sieltä vielä tulevan :) Vivasta sain siis toivomani medikoiran Lunan rinnalle :) Näyttelyura Vivalla on lähtenyt myös loistokkaati käyntiin. Voitokkaan pentuluokka-ajan jälkeen on punainen lappu viuhunut tiheään tahtiin myös Vivalla ja sekin nappasi ykkösruusukkeen suoraan kolmella näyttelykäynnillä. Huikeaa! Kirsikkana kakun päällä komeilee Vivan Virosta nappaama junnuserti :) Lunan kanssa Viva on ihan paraskaveri, vaikka taas Rossin kanssa tuntuvat omaavan jonkun sanattoman yhteyden. Ehkä samasta väristä johtuen? :D Myös Viva on ollut terveenä ja saanut nauttia ensin pennun ja sen jälkeen junnukoiran elämästä :)

Ja sitten tulevaan vuoteen. Näyttelyissä pyörii Vivakin ja toiveena olisi saada sille Virosta puuttuvat kaksi junnusertiä, jolloin neidistä leivottaisiin Viron juniorimuotovalio. Aika ja turkkitilanne näyttävät päästäänkö tähän tavoitteeseen. Myös Suomen kehiä kierretään ja toivomme näkevämme pikkumustalle heilutettavan punaista lappua ja miksei sitä vaaleanpunaistakin. Muista väreistä en uskalla edes haaveilla. Aika näyttää :) Agilityä jatketaan ja katsotaan päästäänkö ensi syksynä starttaamaan viralliset kisat. Pentuja Vivalle mietitään jossain vaiheessa myös, riippuen juoksuista. Yksien juoksujen perusteella on vaikea sanoa vielä niistä mitään. Todennäköistä kuitenkin on, että Vivan ensimmäiset pennut ovat suunnitteilla vasta vuodelle 2015, mutta koskaan ei voi tietää :) Ja kuten kaikille muillekin, myös Vivalle toivotaan terveyttä ja onnellisia päiviä metsälenkeistä nauttien :) Mikään kun ei ole tärkeämpää. Nuo karvakasat kun ovat minulle ne, jotka tekevät tästä elämästä elämisen arvoista <3

© Heidi Kohonen


tiistai 17. joulukuuta 2013

Messari 2013, Jennan kouutus ja Vivan terveystarkit

Viime viikonloppuna oli ohjelmassa koiravuoden kohokohta nimittäin Messukeskuksen kolmipäiväinen näyttely. Molemmat tytöt oli ilmoitettu kehään jokaiselle päivälle. Perjantaina tuomarina toimi britti Mark James. Varsin tuimailmeinen herra oli kyseessä. Viva aloitti junnuissa. Eikä homma mennyt ihan niin kuin parhaimmillaan voisi. Vivaa nimittäin pelotti kovasti etenkin isot koirat ja äänet. Eipä tuo paikkana nuorelle koiralle ole kovin helppo. Esiintyi huonosti, ei näyttänyt korvia lainkaan ja sinkoili vähän liikkeessä. Iloinen yllätys olikin, kun neidin tulos oli ERI4 :)

Luna taas oli kuin kotonaan, eikä korvaansa lotkauttanut millekään. Lunassa on sellainen huvittava piirre, että se aiheuttaa nimenomaan miestuomareissa halun heitellä jotain, kun ei haluaisi pöydällä korviaan näyttää. Tämä tuomari päätyi sitten viskomaan CACIB-ruusuketta :D Ihan hyvin muuten meni ja Lunan tulos oli ERI3 ja SA. PN-kehässä käytiin siis näön vuoksi pyörähtämässä.

Lauantaina tuomariksi vaihtui suomalainen Paula Heikkinen-Lehkonen. Tätä jännitin kovasti etenkin Lunan osalta, koska kyseinen tuomari on todella tiukka. Junnuna on Luna häellä kerran käynyt, eikä silloin ollut ihan hänen makuunsa. Viva aloitti ja sitä pelotti edelleen. Meidän kehä oli bernien ja leonbergien välissä, joten isoja koiria joka puolella. Viva ei arvostanut. Pöydälle nostaessani huomasi vieressä pari berniä ja rupesi ihan tärisemään. Onneksi rentoutui heti kun tuomari rupesi kopeloimaan. Liikkui ihan kohtuullisesti, mutta pälyili sinne tänne. Tuloksena kuitenkin hienosti sileä ERI :)

© Sirpa Saari

© Sirpa Saari

Nähtyäni ettei tuomari ollut jakanut ennen avonarttuja kuin yhden keltaisen, uskalsin viedä Lunan kehään. Lähinnä jännitin sitä siksi, että neiti on melko huonossa turkissa tällä hetkellä. Luna esiintyi paremmin kuin ehkä koskaan. Seisoa napotti kuin unelma ja liikkui reippaasti. Mitä nyt hieman yritti lahkeeseen tarttua ;) Eikä ollut meidän riemulla rajaa kun punainen lappu heilahti. Kehitystä oli siis tapahtunut junnuvuosiin nähden :) Kilpailuluokassa ei sijoitusta herunut, mutta sitä en odottanutkaan. Tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin :)


© Sirpa Saari
© Sirpa Saari


Messarista suunnattiin suoraan Ojankoon Jennan agilitykoulutukseen. Luna arvosti tätä suuresti ja laittelikin aivan parastaan. Vauhti oli hirmuinen ja esitteli kykyään irrota ja suorittaa esteitä täysin itsenäisesti. Ihana sininen! <3 Mukavana yllätyksenä Jenna oli videoinut treenien loppuosan joten tässä olisi. :)

http://www.youtube.com/watch?v=LFncIFcLoCM

Vauhtia oli edelleen vaikka täsää vaiheessa oli treenattu jo pitkään :) Tuskin maltan odottaa seuraavia Jennan treenejä :)

Sunnuntaina oli sitten ohjelmassa viimeinen messaripäivä. Aamu alkoi junnujen putkirallikisalla, johon oli luvannut Lunan tallikaverilleni Heidille. Heidi ei ollut kertaakaan harjoitellut Lunan kanssa ennen kisaa, joten upeasti suoriutuivat siihen nähden. Palkinnoille pääsivät sijalle 5 :)

Sitten ketkuiltiin vielä kehässä. Viva taas ensin ja nyt kehässä oli se oikea Viva. Esiintyi kuin unelma, eikä pelännyt :) Tuloksena hienosti ERI3. Tuomarina belgialainen Johan Wulteputte, jolle sheltin rotumääritelmä ei ihan tainnut tuttu olla, vaikka sentään oikeat koirat palkinnoilla olivatkin :)

Linjan nähtyäni arvasin Lunan saavan EH:n ja oikeassa olin. Herra nimittäin pitiselvästi isommista koirista. Näin tällä kertaa :) Kaikkiaan viikonloppu ylitti odotukset ja oli ihana nähdä tuttuja ja riemuita muiden hienojen koirien menestyksestä :)

Lisäilen tyttöjen arvostelu omalle sivulleen kunhan ehdin :)

Tänään oli sitten ohjelmassa jännät paikat, kun suunnattiin Vivan kanssa Mevettiin virallisiin lonkka- ja kyynärkuviin. Myös sydän kuunneltiin ja selkä kuvattiin, tosin tämä epävirallisesti. Ei ollut riemulla rajaa tulosten tullessa, sillä jopa maallikkona minäkin näin, että lonkat ja kyynärät olivat oikein hyvät. Lääkärin arvion mukaan lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Sydämestä ei myöskään kuulunut lisä-ääniä, ja selässä oli oikea määrä nikamia ja vielä oikeilla paikoillaan! Miten ihanaa! Saadaan harrastaa huoletta :) Nyt jäädään odottamaan kennelliiton näkemystä kuvista :) Huomenna käydään vielä tutkituttamassa silmät ja polvet. Toivotaan, että nekin ovat kunnossa :)

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

SM-kisat kutsuu

Viikonloppuna siis kisattiin kolmena päivänä, kolme rataa per päivä. Halusin testata miten meille sopii kisata useana päivänä peräkkäin. Ei tuntunut Lunaa haittaavan yhtään, päinvastoin, mutta tapaa tästä ei jatkossa kyllä tule :)

Perjantaina kisattiin Ojangossa Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajien järjestämissä kisoissa. Tuomarina mineillä oli Johanna Wüthrich. Herätys tosi aikainen, sillä ensimmäinen rata alkoi jo klo 8. Vähiin jäi omalta osin yöunet ja aika väsynyttä oli touhu kokonaisuudessaan. Luna kävi aika kuumana ja pitkästä aikaa pyrki hirvittävästi lahkeeseen. Ensimmäinen rata oli oikein kiva, kuten oikeastaan päivän kaikki radat. Meno olikin ihan mukavaa, kunnes yhden huonon valssin seurauksena Luna tulee lahkeeseen, enkä saanut törkättyä sitä esteelle. En jäänyt korjailemaan, joten hyllyhän siitä napsahti.

Toinen rata oli hyppäri ja siinä päänvaivaa tuotti ainostaan tosi hankala keppikulma. No siitä ei tarvinnut huolehtia, sillä heti kolmos putken jälkeen Luna ei huonoa ohjaustani halunnut lukea vaan juoksi suoraan jalkoihin haukkumaan. Sitten hieman huomautinkin ettei lahkeeseen sovi tulla ja hyllyn jälkeen rata olikin hieno. Etenkin se keppien haku onnistui todella kaukaa vain tyrkkäämällä.

Viimeisellä radalla löytyi sitten paras fiilis, mutta sitten mokasin itse kun en luottanut Lunan hakevan keppejä vaan yritin"auttaa" sitä linjaamalla hieman isommn kaarteen ennen keppejä. No eihän neiti sitä arvostanut ja kun lisäksi blokkadin kepit kokonaan sen näkökentästä, niin eihän sillä ollut mitään mahdollisuutta päästä virheettä sisään. Loppuradassa ei sitten ollutkaan juurikaan ongelmia. Linjat paikoin venyivät, mutta meidän tasoon nähden selvittiin ihan mukavasti :) Tässä päivän radat.


Hyvä fiilis jäi juurikin tuon hyppärin lopun ja viimeisn radan menon ansiosta :)

Eilen sitten suunnattiin Lietoon, jossa mineillä oli kahdella ekalla radalla tuomarina Henri Luomala ja kolmannella Marjo Heino. Ja onnistuin sitten nukkumaan komeasti pommiin! Tarkoitus oli olla siellä 11 aikaan ja heräsin 10:50... No ajelin sitten "melko" reippaasti ja oli perillä 12:30 kun minien ensimmäinen rataantutustuminen oli merkitty alkavaksi klo 12:10. Juuri olivatkin ehtineet tutustua rataan, mutta kisa ei ollut vielä alkanut kun pääsin ilmoittautumaan. Hetken sumplimisen jälkeen sain minuutin aikaa käydä tutustumassa rataan ja päästiin vielä starttaamaan :D No yllätys sinänsä, että rata meni ihan hirveäksi säädöksi, koska en kunnolla muistanut edes esteiden järjestystä ;) Luna tuli heti kolmosesta ohi, enkä sitä jäänyt korjailemaan. Lisäksi tultiin vielä yhdestä putkesta ohi, kun valsiin jälkeen menin sekaisin, enkä muistanut kumpaan putkeen pitikään mennä :P Tämän jälkeen pysyin paremmin kartalla ja loppu oli jo ihan kohtuullista menoa :)

Toinen rata kosahti sitten myös kolmoshypylle, kun Luna hakikin yllätyksekseni A:n alla olevan putken, jonka suulla kävi pyörähtämässä. Lisäksi monessa kohtaa mentiin esteitä väärinpäin kun en ohjannut kunnolla. A oli hyvä, mutta puomilla pitkästä aikaa pysähtyi juuri ennen kontaktialuetta ja sieltä sitten tassu kerrallaan hiipi alas. Radan pysäyttävin kohta olikin sitten keinu. Neiti nimittäin toista kertaa elämässään sekoitti sen puomiin ja teki komean lentokeinun. Tuli niin lujaa läpi, että keinu ei ehtinyt yhtään laskea :/ Itsehän näin tämän vasta videolta, koska tein persjätön keinun jälkeen. No otettiin uusiksi ja yllätys oli suuri, kun teki oikein hyvän keinun lennosta huolimatta. Hirveää säätöä siis koko rata.

Kolmannelle radalle vaihtui sitten tuomari ja hauska yllätys oli, kun rimat radalla laskettiin vain 25 senttiin :D Rata muutenkin oli oikein kiva. No tälläkään radalla ei kommelluksilta vältytty. Heti lähdössä tapahtui kummia. Luna lähti kutsusta, mutta juuri ennen ensimmäistä hyppyä pysähtyi. Kannustin sitten kovasti ja Luna kuin ihmeen kaupalla selvisi ekan riman yli puhtaasti vaikka oli pysätynyt rinta ihan rimaan kiinni. Seuraavaksi sitten hykkasin sen putken jälkeen, kun olin lähetyksessä hieman myöhässä ja Luna kääntyi väärään suuntaan ulostulolta. Tästä sitten kannustaen kovasti jatkettiin. A edelleen aivan loistava ja puomi paljon parempi, vaikkei hyvä. Ja sitten keinu. No ototti se kuitenkin itseensä, sillä keinu oli tosi hidas. Olin kuitenkin tyytyväinen, että rohkeasti ja epäröimättä sille tuli, eikä kieltänyt, minkä olisi aivan hyvin voinut tehdä. Virheittä siitä selvittiin ja radan hienoin kohta olikin sitten kepit, joitten jälkeen alkoi loppusuora. Jätin Luna kepeille ja vedätin tosi huolella ja tein keppien jälkeiselle hypylle persjätön. Hyvin toimi ja Luna kesti tämän ongelmitta :) Kaikesta säädöstä ja videolta katsottuna vähintään 9 sekunnin ylimääräisistä kommelluksista huolimatta aika riitti nippanappa ja tehtiin siis nolla :) Se ei kuitenkaan ollut tärkeintä vaan se, millaiseksi viimein sain taas oman tekemisen ja tsempin. Hyvä fiilis siis jäi. Ja mikä parasta, Luna ei yrittänyt kertaakaan lahkeeseen! :) Näitä videoita en julkaise tänne. Ne saavat jäädä omiin arkistoihin ;)

Sitten tähän päivään. Suuntana Ojanko, jossa minit tuomaroi Esa Muotka. Radat tosi kivoja, eikä vaatineet mitään sllaista mitä ei olisi osattu. Ilo oli myös suuri, sillä lämmittelyalueella oli keinu, jota sain tehtyä Lunan kanssa ennen kumpaakin agirataa. Ei ne hyviä ollet, mutta huonompiakin on tehty. Ensimmäisen agiradan alkupuolelle suunnittelemani valssi vaihtui lennosta poispäinkäännökseksi, joka oli varmastikin jopa parempi vaihtoehto, sillä se toimi todella hyvin ja Lunalla säilyi vauhti upeasti. Keinu tällä radalla oli oikeastaan aika hyvä tilanteeseen nähden. Keinun jälkeen mentiin sitten rengas, pituus ja muuri suoraan loivalla kaarella ja siitä suoraan kepeille 90 asteen avokulmaan. Ajattelin että voi olla vaikeaa, mutta pysyin hyvin vauhdissa ja Luna haki aivan ongelmitta. Loppu sujui sitten hyvin ja puomikin taas astetta parempi. Nolla mentii maaliin asti ja tehtiin varmastikin meidän kolmosten ajan paras agirata. Etenemäkin meille tosi hyvä eli 3,93m/s. Tällä irtosi hirvittävän kovassa seurassa sija 9./36.

Sitten testattiin taas ohjaajan pääkopan kestoa, sillä nythän oli taas mahdollisuus tuplaan. Hyppärillä oli myös tosi kinkkinen avokulma, johon tultiin suorasta putkesta. Olin suunnitellut backlapin juuri tuota putkea edeltävälle hypylle ja se toimi TODELLA hyvin! Ei mitään kyselyä Lunalta. Ja ehdin myös itse mukaan, eikä keppien haku ollut nytkään mikään olgelma. Hyvin kesti myös tiukahkon persjätön keppien jälkeen. Sitten selvittiinkin hyvin aina toisiksi viimeiselle esteelle joka oli rengas. Olin juuri väärällä puolella ja jouduin sittentakaaleikkaamaan renkaalle. Hetken jännitti kun Luna hieman kääntyi renkaan jälkeen kyselemnää, että mihis sitten, mutta pian kääntyi ja haki viimeisenkin hypyn. Ja kyllä. Tämäkin oli nolla. Ja kyllä tuuletin maalissa. Se oli nimittäin sitten siinä. SM-nollat kasassa! Itku ei ollut kaukana. Ja radan etenemäkin oli aikas huippu, meidän hyppäreitten paras tähän asti, eli 4,19m/s. Tällä lohkesi sija 11./41.

Viimeiselle radalle oli sitten tosi helppo lähteä, vaikka starttasin ensimmäisenä. Rata oli yhtä hyppyä lukuunottamatta sama kuin ensimmäinen, mutta siis toisin päin käännettynä. Puomi oli hidas, mutta tuli suoraan alas. Kepit hienot, vaikka irtosin sivusuunnassa ja ne mentiin suoraan kohti seinää. Keinu todella hidas, mutta sääntöjen mukainen. A upea ja sen jälkeiselle hypylle tehty saksalaisen tapainen toimi hienosti. Lopussa ei sitten ollutkaan ongelmia. Nyt en tajunnut edes tuulettaa. Tämäkin siis nolla oli ja hiukan pöllämystynyt olo oli. Siis me tehtiin oikeesti tripla! Ei vaan meinaa millään sitä uskoa. Jestas miten ihana koira mulla on! <3 Ja ylpein olen omasta tekemisestäni, sillä omasta mielestäni liikuin ja ohjasin paremmin kuin koskaan. Ja varmasti niin tein, ei tällaisia tuloksia muuten tulisi. Tässä siis videot Lunan uran ensimmäisestä triplanollasta :)


En voisi tyytyväisempi olla. Nyt Luna saa viikon totaalitauon ennen Jenna koulutusta ja sen jälkeen ollaan varmaankin ainakin toinen viikko tekemättä mitään agiin liittyvää. Kova kisaputki on takana ja vaikka Luna ehkä on eri mieltä, on hyvä välillä vähän huilatakin ;) Erityiskiitoksen haluan sanoa Sonialle. En tiedä olisko tää ollut mahdollista ilman sun kannustusta etenkin ku ajattelee eilisiä ratoja :D Kiitos siis tuhannesti! <3 Ja suurin kiitos menee tietysti Lunalle. Ilman Lunaa tää nimittäin taatusti ei olisi ollut mahdollista <3


maanantai 2. joulukuuta 2013

Viiden radan verran viisaampi

Sen verran tuli taas juostua kisoissa. Lauantaina oman seuran kisat Ojangossa heti aamusta. Kisoissa toimi hauskasti ratoihin tututstuminen omaan tahtiin, joten kerrankin ehti tutustua niin kauan kuin halusi. :)

Tuomarina kaikilla kolmella radalla toimi Esa Muotka. Aamu alkoi agiradalla, joka oli kiva ja aika helponoloinen. Ainostaan meille juoksu-A:n takia tuotti A:lta poistuminen hankaluuksia. Rata sujuikin mainiosti siihen saakka, mutta koska jouduin varmistamaan alastuloa aika paljon, niin en ehtinyt persjättöön A:jälkeisen hypyn jälkeen. Tein sitten sovelletun poispäinkäännöksen, minkä jälkeen vaarana oli, etten ehdi tyrkätä Lunaa toiseksi viimeisen hypyn takaakiertoon. No ehdin kuin ehdinkin, mutta sitten olin viimeisellä hypyllä myöhässä ja Luna otti hieman itseensä kun kosketti toiseksi viimeistä rimaa, joten juoksi viimeisestä hypystä ohi. Harmitti kyllä. Pieni kutsu ja vastakäsi olisi riittänyt, mutta minkäs teet. Vitonen siis tuloksena ja yliaikaa. Mutta huomatkaa hieno niistosokkari radan alussa!! :)

Toinen rata oli sitten hyppäri ja mielestäni tosi helppo. Siinä ei sitten missään suuria ongelmia ollut. Keppejä edeltävä valssi valuu tuhottomasti ja keppien haku on tosi hidas, mutta näistä huolimatta tämä oli varmasti meidän paras kisarata tähän asti. Tuloksena nolla etenemällä 4.16m/s ja sija 11./50. Hieno Luna!

Viimeinen rata oli taas agirata ja sen vaikein kohta meille oli kepeille meno. Tiesin Lunan sen osaavan, mutten ollut varma malttaako se vielä kisoissa tuon tehdä. No rata ei kosahtanut siihen vaan heti kakkosesteeseen, kun Luna ei tule pakkovalssiin vaan hyppää esteen selkäni takaa väärinpäin. Ensimmäinen kerta ikinä kun näin tekee. No eipä se ohjauskaan hyvä ollut, joten ihmekös tuo. Siitä sitten jatkettiin ja Luna kruunasi hienon päivän hakemalla ne kepit upeasti ja täysin ongelmitta. Tuli vielä keppien jälkeisen hypyn ohi, kun ohjaan löysästi, mutta en välittänyt siitä. Lisäksi osasi putki-puomi erottelun upeasti! Tässä videot päivän radoista.


Aivan mahtifiilis kisoista jäi. Luna vaan on maailman paras harrastuskaveri minulle :)

Eilen sitten suunnattiin Jyväskylään kisaamaan vielä kaksi rataa. Hullu mikä hullu, kun ajaa sinne asti värjöttelemään halliin jota ei ole lämmitetty :D Tuomarina toimi Anne Huittinen. Päivä alkoi hyppärillä, joka ei ihan helppo ollut lähinnä keppien jälkeinen elämä mietitytti, eikä siihen päivän aikana montaa sulavaa suoritusta saatu. No meidän ei sitä tarvinnut stressata, sillä rata meni hyllyksi heti kolmosesteellä, kun hukkasin Lunan kakkosen niistosokkarin jälkeen ja tuli liikkeen mukana siitä ohi. Huomasin sen kyllä, mutta jatkettiin rataa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Sitten sujuikin hyvin aina niille kepeille asti, mihin yritin sitten harjoitella tuota hyvin vaikeaa takaaleikkausta. Huono idea, eihän tuo sitä vielä osaa. No siinä sitten säädettiin pitkään ja hartaasti ennen kuin viimein sain sen sisään oikein. Ehti tarjota vaikka ja mitä ennen kuin onnistui. Muuten rata siis oikein hyvää menoa ja vauhtia piisasi. Tästä radasta ei ole videota, sillä kameramies keskeytti kuvaamisen kepeillä kun siinä kesti ja kesti ;)

Toinen rata oli sitten agirata ja profiililtaan aivan hirveä. Tuli heti sellainen olo, että tästä ei kyllä hengissä selvitä. Pituuttakin radalla oli huimat 192 metriä ja ansaesteita vaikka muille jakaa. Puomin jälkeiselle hypylle olin aikonut tehdä persjätön, mutta koska Luna ei meinannut hakea oikealle puolelle niinkuin olin ajatellut, olin varmistelun takia auttamattoman myöhässä. Sen takia okserin jälkeiselle hypylle suunnittelemani poispäinkäännös ei ihan onnistunut kuten oppikirjassa. Ihme ettei pelastelusta tullut kieltoa. Muttenkin koko rata oli hirveää väkisin tekemistä ja runnomista. Lisäksi en luottanut Lunaan paikoin yhtään ja juoksen hirvittävän kumarassa puolet ajasta. Upeasti Luna kuitenkin parissa kohtaa pelasti tilanteen. Kaikesta huolimatta saimme kuin saimmekin taisteltua nollana maaliin ja aikakin riitti juuri ja juuri! Sija kolmekin lohkesi, sillä radalta tuli vain kolme nollaa :) Kaunista meno ei ollut, mutta koira oli kiltti kuin mikä ja meni lujaa :) Tässä kuitenkin tuon radan video, vaikka hävettää tuo oma sähellys :D


Nyt meiltä uupuu enää tupla, niin paikka SM-kisoihin olisi plakkarissa. Hilkulla sen tulo on muutamaan kertaan jo ollut. Toivotaan, että ne palikat vielä loksahtavat kohdilleen. Jos ei, niin eipä se haittaa. Aikaa meillä on myöhemminkin. Nyt keskitymme vain pitämään kisatessa tämän fiiliksen, mikä tänä viikonloppuna radoilla oli :) Ensi viikonloppuna kisataan peräti kolmena päivänä, mutta sen jälkeen Luna saakin pitää hieman huilia agista :)