8.8 oli ohjelmassa Turun näyttely, jonne olin ilmoittanut vain Rudin. Ikävänä viime hetken muutoksena tuomari vaihtui vielä edellisenä iltana Suomalaisenn Harry Tastiin. Pitkään mietin lähdenkö ollenkaan paikalle ja jos lähden, niin vienkö Rudia kehään ollenkaan. No päätin lähteä ja tehdä päätöksen Rudin kehään menosta vasta nähtyäni heilutteleeko herra miten ahkerasti mittakeppiä.
Ilma oli onneksi ihana ja lämmin. Sheltit vuorossa heti ensimmäisenä. Pennuille tuomari oli oikein kiltti ja antoi kaikille KPn. Sitten kehään junnu-urokset ja heti ensimmäisen täysin ihannekokoisen uroksen tuomari mittasi ja oli saanut siitä yli 40 senttisen, joten päätös oli todella helppo. Rudi ei mennyt kehään. Rudi on korkeudeltaan 39cm, mutta väärin mitattuna siitä todellakin saa vielä selvästi isomman. Riskiä en halunnut ottaa, joten päätin mielummin olla viemättä Rudia ollenkaan kehään. Tuomari oli kautta linjan todella tiukka ja jakoi myös T:tä ja H:ta. Hukkaan päivä ei kuitenkaan mennyt, sillä näin pitkästä aikaa kasvattipojat Zicon ja Rockyn jotka olivat turisteina mukana :)
Seuraavana päivänä ohjelmassa oli sitten agikisat Kirkkonummella. Lunan tulosrivi 0/3., hyl ja 0/5. Hyppäri oli ensin ja sen perään agiradat. Keskimmäisellä radalla Luna loikkasi puomin kontaktin todella komeasti, joten pääsi sylikyydillä maaliin. Tämän johdosta viimeisen radan puomi tultiin kävelyvauhtia mikä tiputti sijoitusta. Muutoin meno oli ihan mukavaa vaikkakaan vauhti ei lähelläkään parasta.
Kisojen jälkeisellä viikolla sitten tapahtui melko isoja asioita. Dita, eli K. Aamunkoi, joka oli sijoituksessa siskollani, muutti tiistaina takaisin synnyinkotiinsa. Wandan kuoltua tilanne meni sellaiseksi ettei sikoni sitä enää voinutkaan pitää, joten päätettiin yhteistuumin että Dita palaa meille. Ja pysyvästi. Se jää meidän laumaamme loppuelämäkseen.
Kotimatkalla <3 |
15.8 suunnattiin sitten Kotkan näyttelyyn. Mukana kehässä Rudi ja Luna. Pennut pääsivät turisteiksi. Tuomarina shelteillä oli nykyään Norjalaistunut Antonio Di Lorenzo. Innolla kehään pääsyä olin odottanut, sillä herra on arvostellut viimeksi kolme vuotta sitten sheltit Suomessa ja silloin Luna 10-kuisena junnuna oli kovasti herran mieleen.
Rudi oli kehässä kuitenkin ensin. Ennen Rudia tuomari ei ollut mitannut yhtään koiraa ja vaikutti jo siltä että Rudikin herralle kelpaa, mutta tutkittuaan Rudin pöydällä ja liikutettuaan sen kysyikin yhtäkkiä sihteereiltä että onko mittaa. Ei ollut ja kysyttäessä haetaanko, vastasi tuomari vaan että ei tarvitse, sillä hän näkee kyllä silmälläkin että tämä koira on yli 41cm korkea! Siinä vaiheessa suuni loksahti auki ja tokaisinkin sitten heti, että mikäli olet sen koosta tuota mieltä, niin haluaisin että se mitta haetaan, sillä tämä ei todellakaan ole niin iso, vaan täysin sallittu 39cm. Tähän hän totesi ettei varmasti ole niin pieni, mutta mitataan ilman muuta jos kerran haluan. Mittaa ei ihan heti löytynyt joten sitä odotellessa Rudi pääsi kehän laidalle hetkeksi odottamaan ja herra arvosteli kehän viimeisen koiran joka oli selvasti Rudia isompi. Tämän koiran ollessa pöydällä mittakin saapui ja tuomari mittasi sen yli 41 senttiseksi.
Sitten alkoikin Rudin mittausrumba. Tuomari mittasi ja alkoi laskea senttejä. Saatuaan ensimmäisellä yrityksellä 39 senttiä ei ollut uskoa silmiään ja pitihän se mitata uudelleen. Myös toisella kertaa mitta antoi saman tuloksen ja sitten tuomari tokaisi että aina mitataan kolme kertaa! Kumma juttu vaan että sitä Rudia ennen ollutta koiraa ei mitattu kuin kerran... No kolmannella yrityksellä en osannutkaan enää asettaa Rudia seisomaan oikein, joten tuomari tässä ystävällisesti avusti. Laitteli komeasti kaikki jalat aivan suppuun rungon alle, nosti päästä ja tökkäsi vielä rintakehään, jolloin Rudi luonnollisesti köyristi selkää ja voitonreimuisena tuomari sai mitattua tuloksen 40cm. No tuohan ei ole edelleenkään liikaa ja hyvin pitkin hampain joutui tunnustamaan että sallitun kokoinen Rudi on. Tämän hillittömän säädön jälkeen Rudi sai kuin saikin ERIn. Yllätys ei kyllä ollut suuri sen jäätyä sitten ERIn saaneista viimeiseksi, eli ERI3 oli lopullinen tulos. Kehän reunalla väkeä nauratti kovasti, kun luokan kakkoseksi tullut soopeli oli aivan samankokoinen kuin Rudi, mutta sitä ei mitattu ollenkaan..
Tämän jälkeen odotuksen Lunan suhteen olivat aika pohjalukemissa. Ainoastaan tieto siitä ettei sitä ainakaan isoksi vi väittää lohdutti edes hieman. Luna esiintyi valioluokan neljästä nartusta ensimmäisenä. Heti pöydällä tuomari sitten kysyi huvittuneena että kuinkas korkea tämä sitten on :D Hieman loksahti suu auki, mutta tuomarin naurahdettua perään tajusin että leikkiähän herra vain laski :D Luna sai ERIn arvostelulla jossa ei ollut mitään negatiivista. Kaikki muutkin valiot saivat ERIn. Kilpailuluokassa sitten suureksi ilokseni ja ylläyksekseni Luna veti kaikkein pisimmän korren ja voitti valioluokan! SAn se sai myös.
Veteraanien jälkeen oli sitten ohjelmassa PN-kehä. Parin juoksukierroksen jälkeen tuomari poimi jatkoon neljä koiraa. Kaksi avoa, Lunan ja veteraanin. Sitten juostiin vielä ympäri ja tuomari siirsi tämän jälkeen Lunan ensimmäiseksi. Ja siellä se pysyi loppuun asti voittaen näin nartut ja saaden CACIBin mikä toki vahvistuu varan saaneelle :)
ROP-kehässä Luna jatkoi voittokulkuaan napaten punakeltaisen rusetin ollen siis koko näyttelyn paras sheltti! aivan huikeaa!
<3<3<3 Kuva: Anni Hautala |
Voi muru!! <3 Kuva: Anni Hautala |
Seuraavana päivänä ohjelmassa oli Kouvolassa agilitykisat. Kisasin Lunan lisäksi lainakoiran kanssa, josta en kerron sen enempää. Sanottakoon kuitenkin sen verran, että toiste ei tarvitse kisata kyseisen koiran kanssa. Sille kun tuli omistajaansa ikävä joka radalla ja viimeiseltä se sitten viimein omistajansa luo karkasikin.
Luna toisti lähes prikulleen Kirkkonummen tulosrivin. 0/3., hyl ja 0/6. Hyppäri oli taas ensin ja keskimmäisellä radalla Luna loikkasi taas puomin alastulon ja pääsi sylikyydillä pois radalta. Ja taas hiivittiin viimeisen radan puomi. Huoh.
Viime perjantaina suunnattiin sitten Kiaran ja Lunan kanssa epiksiin omalle hallille. Tarkoituksena Kiaran kanssa treenata viikon päästä oleviin ensimmäisiin virallisiin kisoihin ja Lunalle muistutella puomia.
Kiaran kanssa menin ensin kaksi möllirataa. Heti ensimmäiseltä radalta se laitteli nollan joka lopulta riitti aina voittoon asti!
Toisella mölliradalla se menikin sitten vielä huomattavasti kovempaa ja ei siinä vireessä kestänyt reilua vedästystä ja sivuetäisyyttä A:lla vaan loikkasi alastulon yhdellä askeleella ja uusittii A. Korjasikin tosi hienosti! :)
Kisaavissa Luna laitteli puomin hyväksytysti, mutta todella hitaasti. Radat menivät hyllyiksi sitten sen ohitettua kummallakin kerralla saman suoraan nenän edessä olleen hypyn. Voi huoh tuota juoksun jälkeistä omituisuutta.
Kiaralle rengas oli vaikea ensimmäisellä radalla ja tuli välistä. Hyppäsi sen sitten väärään suuntaa joten siitä hyl. Myös kepeillä jäi viimeinen väli pujottelematta mutta korjauksella pujotteli loppuun asti. Toisella yrityksellä neiti sitten laitteli nollan! Vauhti oli Kiaraksi todella hidasta. Alkoi olla väsynyt ja selvästi huomasi kuinka se joutui miettimään renkaalla ja kepeillä. Ihana otus se kyllä on! <3
Lauantaina oli sitten ohjelmassa pentujen kehädepyytti Helsingin pentunäyttelyssä. Samaan aikaan oli myös ykkösryhmälle ryhmis, joten Rudikin pääsi mukaan. Tuomarina kaikilla shelteillä Tanskalaistunut Tuula-Maija Tammelin.
Pennelit pääsivät kehään ensin ja Zlatan ihka ensimmäisenä. Kovasti kehui tuomari sen reippautta ja innokkuutta. Velipojat Rocky ja Zico olivat myös samassa luokassa. Yhteensä pikkupentuja oli uroksissa viisi. Tuomari tykkäsi lopulta Zlatanista todella paljon ja poju voitti luokan saaden KPn. Rocky oli lopulta kolmas ja Zico neljäs.
Vanhempia urospentuja oli kaksi. Niiten jälkeen valittiin paras uros ja Zlatan meni ja voitti tämänkin kisan!
Narttupentuja oli vain kolme ja kaikki pikkupennuissa. Dita esiintyi luokassa keskimmäisenä. Anni esitti sen kehässä ja upeasti esittikin. Kovasti tykkäsi tuomari Ditastakin sillä sekin voitti luokkansa kera KPn! Lopulta ROPin valinnassa olivat siis sisko ja sen veli vastakkain ja tällä kertaa Zlatan veti pidemmän korren ollen ROP ja Dita näin ollen VSP. Esitimme vielä kasvattajaluokan joka sai KPn upean arvostelu kera. Isojen kehien odotus siis alkoi!
Ennen niitä oli sitten vielä aikuisten koirien vuoro. Rudi esiintyi todella hyvin ja tuomari tykkäsi siitä todella paljon. Se sai luokan ainoan ERIn ja näin ollen voitto ja SA saatiin myös :)
PU-kehässä oli lopulta viisi urosta, joista junnun tuomari kätteli pois. Ja Rudi miellytti ilmeisen paljon sillä poju meni ja voitti urokset saaden neljännen SERTin! Huikeaa!!
ROP-kehässä lopulta narttu veti pidemmän korren eli Rudi oli lopulta VSP. Aikamoisen huikea päivä!
Päivän potti :) |
K. Houkutus "Zlatan" |
K. Aamunkoi "Dita" |
K. Uusikuu "Zico" |
K. Iltahämärä "Rocky" |
Vasemmalta: Zlatan, Dita, Zico ja Rocky <3 |
Elin oli sitten ohjelmassa Uudenmaan Piirinmestaruuskisat agilityssä. Luna kisasi sekä yksilöissä että LÄGIn joukkueessa. Ja voi huoh. Lahna on muuttunut jo kampelaksi. Niin hidas se oli että ihan itketti. Kun se häviää 5 sekunttia koirille joille se ei ole koskaan hävinnyt niin huoh. No mutta kaikesta huolimatta tehtailtiin tuplanolla. Surkeilla kontakteilla ja vauhdilla, mutta kuitenkin. Näin ollen kaikki ensikesän arvokisatulokset on kasassa. Lopullinen sijoitus PiiriM-kisassa oli 7. :)
Joukkueradalta tulos valitettavasti hyl, kun Luna sanoi HV, eikä tullut pakkovalssiin vaan paineli hypyn väärin päin. Toinenkin joukkueemme koirakko hyllytti joten emme saaneet tulosta. Nyt Luna jää ansaitulle kisa- ja treenitauolle. Seuraavan kerran treenausta luvassa ensimmäisellä FitDog-leirillä. Niin, miedät siis valittiin tälle kaudelle mukaan, mikä on aivan super mahtavaa!! Nyt Luna lepäilee siihen asti ja keskityn kisaamaan ja treenaamaan Kiaran kanssa. Neitikin mitattiin viimein eilen virallisesti ja yksi mittaus riitti ja Kiara on nyt siin virallisesti medi! Kuinka huippua! Tuskin maltan odottaa ensi viikonloppua kun pääsen sen kanssa radalle. On se vaan jotain käsittämätöntä! <3