keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Kiitos vuosi 2014, tervetuloa vuosi 2015!

Tämä vuosi on ollut ihmeellinen ja hyvä niin monin tavoin. Asetettuja tavoitteita saavutettiin ja ylitettin, mutta vilkaistaanpa nyt tarkemmin jokaisen koiran kohdalta niitä tavoitteita ja niiden täyttymistä.

NALA:



Suurin tavoite oli ettei Nalaa tarvitsisi tänä vuonna rauhoittaa ollenkaan ja tämä toteutui!!! Lääkärissä käytiin tosiaan vain rokotuksella ja hakemassa passi, jolle ei kuitenkaan tälle vuodelle ollut tarvetta, sillä heinäkuinen Viron reissu jäi tekemättä. Muutenkin Nala on ollut pirteä ja iloinen, eikä ikävuodet näy sen käytöksessä ja vauhdissa ollenkaan. Sterilaatio ei lopulta ole aiheuttanut mitään muita sivuvaikutuksia, kuin aavistuksen pehmeämmän ja runsaamman turkin, joten tyytyväinen ratkaisuun todella olen :)

Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu edelleen vain terveenä pysyminen ja elämästä nauttiminen täysin rinnoin. Nämä ovat Nalalle täysin riittävät tavoitteet. :)

LUNA:


Lunan kohdalla tavoitteita oli ehkä eniten. Suurin tavoite, eli pentuprojekti jäi ikävien vastoinkäymisten takia toteutumatta, mutta pääasia oli se, että terveysseikoista se ei johtunut. Näyttelyistä saatiin sitten se mitä niin hartaasti toivottiin, sillä tammikuun lopussa neiti nappasi Virossa molempina päivinä sertin ja valioitui niiden myötä Suomen ja Viron muotovalioksi. Valioluokassa sitten menestys vain kasvoi. Luna kävi tänä vuonna Suomessa 20 näyttelyssä valiokehässä seuraavin tuloksin: 19xERI, 14xSA, 18 luokkasijoitusta, 9 PN-sijoitusta, joista 2xPN1 toisella kertaa ROP ja toisella VSP, 3xPN2, 2xPN3 ja 2xPN4. Lisäksi kruununa Luna sai tänä vuonna kaksi CACIBia! Molemmat Suomesta. Ja taitaa tytteli näillä saavutuksillaan olla viiden menestyneimmän näyttelynartun joukossa koko Suomessa! Agilityssä meno on myös ollut aivan huikeaa. Luna sai ensimmäisen SERT-An 29.12.2013 ja toisen heti viikkoa myöhemmin 4.1.2014. Nyt ollaan siis siinä tilanteessa, että aikaraja on kulunut umpeen ja Luna saa tulevissa kisoissa vastaanottaa viimeisen agilityvalionarvoon oikeuttavan sertin vastaan. Toukokuussa se nappasi myös ensimmäisen SERT-Hn ja toisen samanlaisen vain paria viikkoa myöhemmin, joten toukokuun lopulla umpeutuu myös tämä valiokello. Lisäksi kisasimme ensimmäiset SM-kisamme, joissa teimme hienon radan vaikka kartturilla oli käsi kipsissä ja ilman harmittavaa riman tiputusta olisimme olleet finaalissa mukana. Pian SM-kisojen jälkeen aloimme keräillä tulevan kesän arvokisanollia kasaan sillä tuloksella, että elokuun alussa sekä Kotkasta, että Liedosta Luna nappasi itselleen voittonollat ja muutamaa päivää aiemmin tehdyn tuplanollan turvin kesän 2015 arvokisanollat saatiin kasaan. Ensi kesänä suuntaamme siis Ouluun SM-kisoihin ja Jyväskylään Maajoukkuekarsintoihin!! Loppuvuodelle suurimpia kehityksiä agilityn saralla oli keinun kokonaan uudelleen opetus ja puomille juoksarin lisääminen osaamislistalle. Suurin saavutus oli kuitenkin se, että Luna sai olla koko vuoden terveenä ja rokotus ja silmäpeili olivat ainoat lääkärikäyntien syyt. Aikamoinen vuosi siis Lunan kanssa takana!

Tällaisesta vuodesta on todella vaikea pistää paremmaksi, emmekä siis edes yritä asettaa näitä saavutuksia suurempia tavoitteita. Olen tajunnut myös tämän syksyn aikana todella hyvin, miten tärkeää on nauttia joka hetkestä jonka saa koiran kanssa yhdessä tehdä. Se on kaikkein tärkeintä, oli se tekeminen sitten mitä tahansa. Konkreettisia tulosTOIVEITA sen sijaan olisi saada ne puuttuvat agilitysertit ja näyttelyistä ne CACIBit, mutta onnellisia osaamme olla ilman niitäkin. Oma asenne on niin muuttunut tähän harrastamiseen ja siitä suurin osoitus oli kun ulkopuolinen meitä ei sitten yhtään tuntenut valmentajakin oli sitä mieltä, että minulla on tähän harrastamiseen täydellinen asenne. Olen oppinut paljon Lunasta ja sen myötä vieläkin enemmän itsestäni.

ROSSI:



Rossin kohdalla tavoitteina oli luonnetestissä käyminen ja jalostuskäyttö. Molemmat toteutuivat, vaikkakin ei niin toivotuin tuloksin. Luonnetesti keskeytettiin tuomarien toimesta heti alkuunsa. Jalostuskäyttö taas kariutui ensimmäisen nartun jäätyä tyhjäksi ja toisen nartun synnytettyä kaksi kuollutta pentua. Nyt on kuitenkin kolmas narttu Rossilla astutettu ja se ultrattiin viikko sitten tukevasti tiineeksi, joten sormet ja varpaat ristissä, että viimein onnistuisi! Rossi on hyvä ja varma astuja, joka astuu vain tärppeinä. Tämä tuli konkreettisesti todettua tämän viimeisimmän kanssa. Rossi kävi myös näyttelyissä, tosin vain Viron puolella, mutta sitäkin mieluisimmin tuloksin, nimittäin se sai toisen sertinsä lokakuussa Rakveresta ja marraskuun lopussa Narvasta napsahti viimeinen, jonka myötä Rossin nimen eteen lisättiin titteli EE MVA! Agilityä Rossi ei ole tehnyt ollenkaan, eikä luultavasti tule tekemäänkään, sillä herra on sitä mieltä edelleen, että homma on täysin turhaa :D Ainoastaan A on sen mielestä huikean kiva este ja sen se suorittaakin aivan oppikirjan mukaisella juoksukontaktilla! :) Myös Rossi on ollut terve ja se jos mikä on hieno uutinen! :)

Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu muutamat näyttelyt tuomarien mukaan Suomessa ja myös ulkomaille herra saa lähteä mukaan. Jalostuskäyttöäkin on tiedossa lähempänä kuin voisi arvatakaan ;) Muuten toivomme että Rossi saa olla edelleen yhtä terve kuin tähänkin asti :)

VIVA:


Junnutyttöni, oma pikkumustani! Kennelliitto vahvisti alkuvuodesta luustokuvat täysin priimaksi. Lisäksi heti tammikuun alussa Tartosta neiti nappasi puuttuvat junnusertit joilla siitä leivottiin siis EE JMVA. Kevään neiti taukoili näyttelyistä ja kasvatteli turkkia. Komean turkin kasvattikin ja palattuaan kehiin toukokuussa, oli menestys jotain mitä en uskaltanut hurjimmissa unelmissanikaan toivoa. Viva kävi Suomessa kehässä tänä vuonna 14 kertaa. Näistä 11xERI, 3xEH (Kaikki turkin puutteesta) 10 luokkasijoitusta joista 6 luokkavoittoa! 7xSA ja kolme PN-sijoitusta, joista kaksi kertaa PN1 toisella kertaa ROP ja toisella VSP. Näillä neiti sai myös SERTin, joten niitä kertyi sen tilille kaksi! Lisäksi se sai kolme VASERTiä ja oli kerran ROP-junior. Näin ollen näyttelyistä saatiin paljon enemmän kuin uskoin. Agilityä Viva jatkoi myös ja syttyi lajiin ihan tosissaan. Sen terävyyden ja vilkkauden takia haasteita kuitenkin riittää sen kyvyssä sietää ympärillä olevia häiriötekijöitä. Kisauraa ei korkattu, eikä korkata ihan lähitulevaisuudessa. Terveenä sai Vivakin olla koko vuoden :)

Tulevan vuoden suurin projekti tulee olemaan pennut. Viva astutetaan tulevaan juoksuun kunhan se vain sen joskus suvaitsee aloittaa :D Astutus tulee olemaan kaksoisastutus. Näin ollen Vivan kohdalla näyttelyt jäänevät vähiin, ainoastaan reilun viikon päästä tulevaan Tarton näyttelyyn se lähtee mukaan, vaikkei ihan parhaassa turkissa vieläkään ole. Suurin toive siis tulevalle vuodelle on, että pentuprojekti onnistuu ja että kaikki menee sen osalta hyvin :)

Sitten nämä uudet tulokkaat. Toinen suunniteltu ja toinen vähän vähemmän suunniteltu ;)

KIARA:


Tuo niin suunniteltu lapsi! <3 Lunan pentuhaaveiden kariuduttua, halusin pennun, joka olisi jotakin sukua Lunalle. Ja mikäs olisi sopivampi kuin Lunan siskon pentu! Merlenartun halusin ja sen sain. Näyttelyyn tästä koirasta ei ole. Se tiedettiin jo sillä sekunnilla kun se syntyi ja näkeehän sen nyt jokainen ;) Värin lisäksi kokoa on nartulle liikaa, eli 41,5cm, mutta muilta osin se on niin täydellinen ettei siinä ole mitään järkeä. Sillä on aivan täydellinen rakenne, puhumattakaan luonteesta. Se syttyi agilityyn heti ja on nuoresta iästään huolimatta jo todella todella taitava. Ja se menee kovaa. Todella kovaa. Se on jo otteillaan ja luonteellaan aiheuttanut kentän laidalla useamman "tuollaisen sheltin minäkin haluan" - kommentin ja onpa kaksi ihmistä jo ilmaissut halunsa saada sen pennun itselleen! :) Sain Kiarassa sen mitä toivoin ja vielä paljon enemmän.

Kiaran tavoitteisiin kuuluu agilityn parissa jatkaminen ja kisauran korkkaus ensi syksynä. Lisäksi myös terveystutkimukset ovat ensi vuonna ajankohtaiset. Se on meillä sijoituksessa, joten pentuja sille kaavaillaan myös tulevaisuudessa, mutta varmuudella uskaltaisin sanoa, että aikaisintaan vuodelle 2016, mikäli terveytulokset sen sallivat :) Näyttelykäynti ensi kesänä kuuluu myös ohjelmistoon ja sieltä tavoitteena on saada se H, mikä vaaditaan harrastetuloksia varten :) Ja tietysti terveenä pysyminen on Kiarankin kohdalla se ykkösjuttu :)

RUDI:


Tuo rusakkopoika, joka oli kaikkea muuta kuin suunniteltu hankinta :D Päivääkään en ole katunut sen ottamista. Sen huikea luonne ja etenkin urokselle upea rakenne, ovat jo aiheuttaneet sen, että kaksi kasvattajaa ilmaisi jo kiinnostuksensa sen jalostuskäyttöön. Lisäksi taisin saada tästä pojasta melkoisen näyttelytähden itselleni :)

Rudin kanssa ensi vuosi kierretään näyttelykehiä ahkerasti, niin Suomessa, kuin ulkomaillakin :) Lisäksi terveystutkimukset kuuluvat ohjelmistoon alkukesästä ja mikäli ne sallivat, niin voipi olla, että pojun ensiimmäiset jälkeläiset syntyvät jo tulevan vuoden aikana! Agilityä tehdään nyt myös Rudin kanssa, sen sytyttyä lajiin selvästi näin aavistuksen myöhäisemmässä pentuiässä :) Aika näyttää mitä tästä pojasta vielä kasvaa! Terveyttä sillekin ensisijassa toivotaan! :)

Mitään muuta en niin hartaasti tulevalta vuodelta toivo, kuin terveyttä ja onnellisia päivä yhdessäelämästä nauttien. Niin ihania muistoja kuin näyttelyissä ja agilityssä pärjääminen tuovatkin, niin kaikkea sitä tärkeämpää ovat nuo koirat ja niiden myötä elämäämme tulleet uudet ystävät. Päivääkään en vaihtaisi pois, enkä mitään muuttaisi. Ensi vuodesta tulee taatusti muistamisen arvoinen. Millä lailla, niin sen näyttää vain aika. Nautitaan yhdessäolosta ja eletään hetkessä täysillä! :)

maanantai 15. joulukuuta 2014

FitDog 13-14.12.2014

Viikonloppuna päästiin sitten Lunan kanssa hommiin. Perjantai-iltana oli pari luentoa. Ensin luennoimassa oli FitDog - palautus- ja energiajuomien edustaja (tuotteita ei edelleenkään meillä käytetä, eikä tulla koskaan käyttämään) ja sen jälkeen psyykkisen valmentautumisen luento, joka taas ei ollut oikeastaan edes kunnollinen luento. Tämä perjantain anti oli siis itselle todella vähäinen.

Lauantai alkoi sitten mukavasti Juhan treeneillä klo 7 aamulla... Yöllä satanut runsas lumikerros kuitenkin aiheutti osalle porukasta melkoisia vaikeuksia saapua edes paikalle. Onneksi kaikki lopulta perille pääsivät ehjin nahoin. Luna oli ryhmänsä ainoa mini, joten mentiin ryhmän ensimmäisenä. Juha oli tehnyt 30 esteen radan, joka oli oikein kiva, eikä lopulta sisältänyt mitään erityisen vaikeita kohtia meille. Keppeille menoa leijeröiden (puomi välissä) Piti pari kertaa muistutella, mutta sen jälkeen tämä ei ollut ongelma. Samoin taas sorruin perisyntiini, eli lähetin takaakiertoon huolimattomasti ilman jalan keilausta, niin Luna hyppäsi sen takia useampaankin otteeseen ennen A:ta olleen hypyn suoraan. Lopulta näiden hiomisten jälkeen laiteltiin koko rata nollana läpi! :) Juha totesi Lunasta, että mitä paremmin liikun ja kannustan sitä, sen kovempaa se menee. Eipä ollut uutinen :D

Juhan treeneistä suunnattiin sitten viereiselle kentälle Jennan treeneihin, jossa ohjelmassa oli radanlukutaito- ja kellotustreeni. 36 esteen rata mentiin siis n. 4 esteen pätkissä ja pätkät kellotettiin. Ensin mentiin ohjaajan mielestä omalle koiralleen nopeimmalla vaihtoehdolla ja sitten toisella Jennan antamalla vaihtoehdolla. Tämä oli lopulta meille melkoisen helppo treeni. Oltiin ainoa koirakko koko viikonloppuna joka pääsi kellottamaan koko radan, eli 8 kohtaa. Lopputuloksella, että omista ohjausvalinnoista 7/8 meni oikein! Vain viimeisen pätkän pidempi reitti jonka valitsin, oli hitaampi. Jenna kirjoittikin arvostelupaperiin, että loistavaa radanlukutaitoa ja jäätävän hienoa menoa! :)

Lauantain treeniosuus päättyi sitten Jerryn fysiikkatreeneihin, joissa ohjelmassa oli kaikenlaisia spurttitreenejä. Nämä olivat itselleni aivan loistavia, sillä nimenomaan tuota räjähtävyyttä ja voimaa tarvitaan jalkoihin paljon lisää. Hiki virtasi ja jo illalla tunsi todella lihaksia käyttäneensä! ;)

Illalla oli sitten vielä ohjelmassa pikaisen kotona käynnin jälkeen pikkujoulut Niinun hallilla. Mukavaa vapaata seurustelua ja pieni leikkimielinen viestikisa jonka me miniohjaajat voitimme aivan ylivoimaisesti! :D

Illalla ei tarvinnut unta juuri metsästää ja aamulla kellon soidessa kuudelta, olisi peiton alle jääminen ollut enemmän kuin houkuttelevaa. Lopulta kuitenkin into päästä aksaamaan vei voiton ja suunnattiin Masalaan Niinun hallille, jossa meidän treenit alkoivat Niinun silmien alla. Luna aloitti ryhmän tänäänkin. Niinun treenissä jatkettiin myös kokeilemalla eri ohjausvaihtoehtoja pienillä ratapätkillä. Ensimmäisellä pätkällä arastelin ansaputkea ja otin pidemmän reitin kautta, mutta Niinun ohjeistettua mihin tulee liike suunnata ettei koira mene putkeen, niin eihän Luna mennyt kertaakaan sinne putkeen. Lopulta tämä lyhyempi reitti oli tuolla kymmenen esteen pätkällä 1,6s nopeampi, joka on todella iso ero. Toisella pätkällä yllättäen nopein ohjausvalinta oli niisto, vaikka pidempi reitti oli tuota yhyempää vain metrin pidempi. Niinu totesi Lunasta ihan saman asian kuin Juha, eli omalla liikkeellä ja asenteella siitä saa hurjan paljon enemmän irti :)

Viimeisenä lajitreeninä oli Teemun treenit. Teemulla teemana oli takaaleikkaukset. Ajatuksena, että kun osaa rytmittää ja ohjata koiraa takaa, osaa ohjata sitä entistä paremmin edestä. Takaaleikkauset sujuivat meiltä oikeastaan todella hyvin. Viimeisen ratapätkän jossa yhdistettiin molempien suuntien leikkaukset yhteen, Teemu kysyikin että mitä mieltä itse olin. Tähän totesin, ett kyllä se mielestäni oli aika täydellinen ja Teemu sanoi, että sitä mieltä hänkin oli :) Siiten siirryttiin hetkeksi perusrytmitystreeniin. Heti alkun Luna hyppäsi yhden hypyn suoraksi. Palkkasin tästä, jonka jälkeen Teemu kysyi, että miksi palkkasit koiran "väärästä" suorituksesta. Totesin sitten tähän, että olen niin tottunut siihen, että kouluttaja huutaa että palkkaa koira, joten minuun on iskostunut se ajatus, että koira palkataan aina jos ohjaajan huonosta ohjauksesta johtuen se hyppää hypyn "väärin". Puhuimme tästä hetken ja ymmärsin kyllä heti mitä Teemu ajoi takaa. Tässä tilanteessa ohjaukseni ei ollut niin huono, että Lunan olisi kuulunut se noin lukea, joten palkitsin oikeasti ei toivotusta suorituksesta. Tajusin, että enhän palkkaa Lunaa esimerkiksi puomillakaan jos se loikkaa, niin miksi palkkaisin sen muulloin väärästä suorituksesta ja vahvistaisin näin ollen värää suoritustapaa. Aivan todella aiheellinen herätys itselle! Tällaisessa tilanteessa Teemu neuvoikin sitten jatkamaan tuosta hypyltä vaikka vielä seuraavalle hypylle, niin että pääsen palkkaamaan toivotusta käytöksestä. Sitä saat mitä vahvistat, pitää niin hyvin paikkansa. Tuohon palkkaukseen tulen kyllä jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Emme tämän jälkeen enää jatkaneet tuota treeniä, sillä Teemu totesi ettemme hyödy siitä mitään. Sen sijaan tehtiin pieni irtoamistreeni, jonka tavoitteena oli vain saada Lunan itsevarmuus kasvamaan. Teemu sanoi, että hän teki Lunan kanssa noita paljon, jotta se irtoaisi paremmin (ei siis mitenkään moittinut sen irtoamista, päin vastoin) ja saisi sitä kautta lisää itseluottamusta ja rohkeutta toimia itsenäisesti. Röyhkeyttä koiralle lisää, niin kasvaa vauhtikin entisestään. Tuossa oli kyllä niin hyvä pointti, että nyt otammenkin oikein irtoamis- ja takaaohjauskuurin, jonka avulla saadaan Lunalle lisää varmuutta suorittaa myös edelläni. Sitä kautta saadaan varmuutta lisää myös edestäohjaukseen :)
Nämä Teemun treenit olivat oikeastaan meille koko viikonlopun paras anti. Innolla mennään taas treenaamaan ja kokeilemaan mitä tapahtuu :)

Päivän päätteeksi oli vielä Jerryn treenit, mutta itse toimitin katsojan virkaa, sillä reidet olivat niin järkyttävät lauantain jäljiltä, että hädin tuskin pystyin edes portaita kävelemään :D Kokeilin kyykätä, mutta ei ihan onnistunut kun jalka petti alta ;) Hyvin oli siis treenattu!

Kaikkineen koko viikonloppu oli aivan huikea! Treeni-intoa on taas entistä enemmän ja hyviä fysiikkatreenivinkkejä omien jalkojen vahvistamiseen. Kovasti toivon että kevään leireillekin sattuisi paikka vapautumaan, mutta eiköhän Jennan ja Teemun yksäritkin aika hyvin toimi vaikka ei leireille enää päästäisikään :) Luna jaksoi koko viikonlopun todella hyvin ja sen kanssa oli niin ihana mennä kun sen silmät loistivat innosta joka kerta sen radalle päästessä <3 Loppuun videokooste koko viikonlopusta :)


Ensi viikon Luna saa huilia ja keskiviikkona mennään myös Marille hoidettavaksi. Näin ollen torstaina Lohjan treeneihin mukaan lähtevät Kiara ja Rudi! Saapas nähdä mitä pikkujätkä hommasta sanoo! :)

tiistai 9. joulukuuta 2014

Kisat ja pentukehien päätös

Viikonloppuna kisattiin lauantaina Ojangossa Lunan kanssa kolme rataa. Tuomarina ehdoton lempparini, eli Anne Savioja. Lämmin sänky olisi kyllä aamulla houkuttanut selvästi kisaamista enemmän ja heräsinkin kunnolla vasta kameratolpan välähdykseen kehällä. Ja siis välähti edellä ajavalle ;)

Ensimmäinen rata oli agirata ja eipä päästy testaamaan puomin suoritusta tällä radalla, sillä sitä ei radalla ollut ollenkaan. Ainostaan keinu ja A, joka mentiin kahteen kertaan. Luna kävi jo yllättävän isoilla kierroksilla siihn nähden millainen yleensä ekalla radalla on ja lisänä startattiin numerolla 4, joten siihenkin nähden intoa löytyi yllättävän paljon. Rata oli kokonaisuutena ihan mukiinmenevä. Vähän laiskaa tekemistä ja yhteen kohtaan vaihtui ohjauskin lennosta kun jäin kökkimään A:n jälkeiseen takaakiertoon, eikä kunnon asennetta ihan tälle radalle löytynyt. Mutta keinu oli UPEA!!! Nollana laiteltiin sitten koko rata ja ihan mukavalla 4,22m/s etenemällä :)



Toinenkin rata oli agirata, eikä tällekään radalle tullut puomia. Ihan hyvä näin, kun ei se ihan kisakuntoinen oikeasti vielä ole :) Tämän radan ryssin sitten heti kakkoshypyllä, kun en ottanut vastaan pakkovalssilla, vaan kuten treeneissä vastakädellä ja jalat menosuuntaan, ja Lunahan sitten ei tosiaankaan siihen tullut vaan hyppäsi hypyn takaakiertona. Myös A:lta tuli yllättäen ruma loikka ja sen perään sitten kielto hypyltä. Siitä loppuun sujuikin kohtuullisesti. Mitä nyt kaarratti älyttömästi :D Keinu oli edelleen tosi hieno!! :)

Viimeinen rata oli sitten hyppäri, jolle sain parhaan asenteen mukaan, vaikkakaan jostain syystä ihan parastani en saanut irti. Kovaa kuitenkin Luna pinkoi ja nollaa tehtiin aina radan lopulla olleille kepeille asti, joille oli hieman kinkkinen meno ja mitä tekee Luna? No minun epätoivoisesti piipittäessäni sille että kepit, niin neiti painelee housukarvat liehuen kymmenen metrin päässä olleeseen putkeen! :D Hieman tuli epätodellinen olo :D Ei Luna tee tuollaista, koska Luna on niin kiltti, että se ei voi :D No eipä ole enää ja hyvä niin! Videon äänitehosteista päätellen minun lisäkseni myös tuomarilla ja varsinkin yleisöllä oli hauskaa ja niin oli ilmeestä päätellen Lunallakin kun se silmät innosta loistaen juoksi haukkuen luo asenteella että näitkö Äiti kun mä vähän irtosin! :D Voi Luna! <3



Ratojen jälkeen käytiin vielä juoksemassa puomia verkkaesteillä ja vitsi miten hienoja suorituksia saatiinkaan aikaan! Sittä tulee niin hyvä! :) Jennan kanssa juteltiin myös kevään treenisuunnitelmat selviksi jäähkälenkillä ja sovittiin, että huhtikuuhun asti annetaan puomille aikaa vakiintua varmaksi. Mikäli se ei silloin sitä ole, niin arvokisojen ajaksi palataan pysäytykseen ja jatketaan niiden jälkeen juoksaritreenejä. Optimistinen kuitenkin olen, että pysäytykseen ei tarvitse palata :) Muutenkin treenikuviot ovat nyt pääpainotusten osalta selvillä, joten levollinen mieli on sen suhteen :)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Messari ja Rudin viimeinen pentukehä Suomessa. Sheltit tuomaroi Suomalainen Rune Fagerström. Rudin tulos oli lopulta PEK2 ja KP. Hieman turhan valmis oli Rudi ilmeisesti tämän tuomarin makuun ja kävi sitten päivän kuluessa ilmi, että ehkä kuitenkin vaan vääränvärinen ;) Hyvä tulos tuo kuitenkin on :)



Päivän päätteeksi shoppailtin vielä parit snake-ketjut ja Virosta ostamaamme kärryhäkkiin alusta ja juomakuppi :) Nyt kelpaa näyttelyitä kierrellä :) Vielä pitäisi kehittää häkin päälle kunnollinen suojakangas, niin tuo vekotus olisi täydellinen :)

Nyt onkin sitten kuukausi taukoa näyttelyistä, kunnes tammikuussa taas suunnataan Viron puolelle näytelmiin ja suunnitelmissa on myöskin pari reissu Latvian puolelle ;)

Maanantaina sainkin sitten tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Nimittäin FitDog - Agilitytiimin tulevan viikonlopun leirille oli vapautunut paikka ja hetken mietinnän ja kyselyn jälkeen päätin sen meille Lunan kanssa ottaa! Viikonloppuna siis luvassa psyykkisen valmentautumisen luento, neljät lajitreenit ja kahdet fysiikkatreenit. Tuskin maltan odottaa! :) Janakkalan kisat jäävät nyt sitten väliin, mutta eipä sillä ole väliä kun ei tulostarpeita ole :)

Huomenna ohjelmassa on vielä Jennan treenit, joissa Luna saa vielä vähän tehdä, mutta torstain Lohjan treeneissä pääsee Kiara sitten tekemään hommia ihan kunnolla, sillä olen ostanut sinne paikan kahdelle koiralle, joten aikaa on neidille runsaasti. Kiaran kanssa ei kuitenkaan liikaa, koska sillä kestää aina vartin verran ennenkuin malttaa keskittyä tekemiseen ;) Kovin agilitypainotteinen loppuviikko on siis luvassa, mutta enpä keksi parempaa tapaa aikaani viettää! :)

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Unelmista totta - Narva, vol. 2

Viime viikonloppuna suunnattiin taas Viron puolelle, missä ohjelmassa oli lauantain yksipäiväinen Narvan KR näyttely. Mukana matkassa olivat Luna Rossi ja Kiara, sekä lainavahvistus Lucky. Kiaralle matka oli ensimmäinen laatuaan ja oli hauska katsoa kuinka sen silmät loistivat laivassa kun se ei voinut käsittää sitä ihmispaljoutta, eikä päättää ketä tervehtisi ensimmäisenä :D Luna ja Rossi sen sijaan eivät turhia hötkyilleet ;) Lucky matkusti autossa.

Perillä käväistiin ensimmäisenä hakemassa matolääkeleimat passiin. Sielläkin helpoin tapaus oli Kiara, joka tyytyväisenä nautikellen rouskutti matolääkkeen omin avuin poskeensa :D Muiden kohdalla piti hieman avittaa ;) Tämän jälkeen käytiin hieman ostoksilla ja sitten suunnattiin matkalle kohti hotellia, joka sijaitsi 50km Narvasta Tallinnaan päin.

Hotelli oli melkoisen eksoottinen, mutta täytti tehtävänsä hyvin, sillä sänky ja lämmitys löytyi ja hintaa oli huimat 40e kolmelta ihmiseltä ja neljältä koiralta. Toki meitä siis oli vain kaksi ihmistä, mutta pienimmät huoneet olivat kolmen hengen huoneita, joten tuohon hintaa olisi vielä kolmaskin ihminen mennyt :)

Huonosti nukutun yön jälkeen suunnattiin kohti itse Narvaa ja näyttelypaikkaa. Perillä oltiin hyvissä ajoin ja saatiin häkit mukavasti aivan kehän reunalle. Shelttejä ennen arvosteltiin muutamia muita rotuja ja shelttin alkamisaika oli n. 10.50. Tuomarina kehässä oli meille Ruotsin visiitiltä tuttu Luis Pinto Teixeira Portugalista. Linja vaikutti todella tiukalta, sillä montaa ERIä ei jakanut edeltäville roduille, joten jänntys vain kohosi. Etenkin siitä syystä, että reissun tarkoitushan oli vain ja ainoastaan metsästää Rossille se viimeinen puuttuva serti ja sen saatua EHn kyseiseltä tuomarilta Ruotsista, aloin menettää täysin toivoni sen saamisen suhteen linjan nähtyäni.

Lucky oli kehässä junnu-uroksena ensin ja se olikin melkoinen show, kun nuoriherra pisti pöydällä aivan ranttaliksi ja lopulta killui hihnan varassa kun yritti niin pontevasti pakoon. Lisäksi hammaspuutokset olivat nounou tälle tuomarille, joten Luckyn menestys kaatui näihin seikkoihin. Kovasti tuomari kehui sen kokoa, jote siltä löytyy ihanteellisest 37cm ja on siis selvästi Rossia pienempi, joten ajattelin viimeistään siinä vaiheessa, että toiveet sertistä kannattanee haudata lopullisesti.

Rossi oli kehässä sitten heti Luckyn jälkeen ja tuttuun tapaan ei hötkyillyt lainkaan. Tuomaria huvitti kun tutki sen suuta ja yhteen ääneen totesimme, että kyllä, tällä on kaikki hampaat eikä tämä ole sitten yhtään hermostunut :D Ja vitsit miten ylpeä olin siitä miten Rossi esiintyi! Sitähän tuo touhu ei voisi vähempää kiinnostaa ja näyttää korvansa tosi huonosti. Ja ne kun ovat valmiiksi leveäasentoiset, niin jos se ei niitä näytä yhtään, niin silloin ne vasta korostuvatkin, mutta nyt se nosti ne niin ylös kuin vain ikinä saa ja poseerasi tomerasti häntä heiluen! <3 Ja sitten se toivottu, mutta jo toivosta luovuttu asia tapahtui. Kehäsihteeri tuli ja kysyi saako se vastaanottaa sertin! Saahan se ja kysyttyäni tuomarilta että oikeastiko ja tämän nyökättyä, totesin että tästä herrasta tuli sitten tämän myötä valio. Tähän tuomari sitten totesikin, että verrattuna tuohon toiseen urokseen, niin tämä on aivan tähti! Näin ollen voidaan Rossin nimen eteen kirjailla titteli EE MVA <3

Sitten olikin tyttöjen vuoro. Kiara kävi loikkimassa ensin ja sille tuomari jaksoi vain huomauttaa kun on aivan liian iso nartuksi. Kiara oli oma iloinen itsensä ja joka kolmas askel kehässä oli loikka :D Iloinen yllätys todella oli, että Kiara sai lopulta EHn johtuen vain ja ainoastaa koosta! :)

Luna sitten hoiti homman kuten normaalistikin, vaikkain oli tavallista innokkaampi liikkeissä ja vähän yritti purra nilkkaan ;) Luna kohdalla moite tuli pyöreästä kallosta. ERI ja SA kuitenkin saatiin. PN-kehässä oli junnunarttu, avonarttu ja Luna ja näistä lopulta junnunarttu vei pisimmän korren kallonmuodon mitalla ;) Luna jäi siis kakkoseksi siitä johtuen :D Sertiä taas tarjottiin ja tuomaria nauratti kun ei sitä tietenkään vastaanotettu, että jaa, ette tarvitsekaan :D

Sitten vielä Rossin kanssa pyörähdys ROP-kehään, jossa herra oli lopulta VSP.

EE MVA Kamajakin Raisu Mies
Sitten suunnattiin kotimatkalle, joka sujui puuduttavasti :D Matka täytti tavoitteet ja seuraavia sertejä metsästetään sitten Viron puolelta Rudille ja aikanaan Vivalle. Viva pihtaa juoksujaan edelleen. Saapa nähdä koska se suvaitsee ne aloittaa ;)

Kotona haettiin loppukööri hoidosta ja suunnattiin väsyneenä mutta onnellisena kotiin. :) Kiitos Narva, jälleen kerran! :)

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Se tunne kun kova työ on tuottanut tulosta

Tänään suunnattiin kisaamaan TSAUlle, Lietoon. Ohjelmassa neljä rataa lämpimässä hallissa. Ja halli oli muuten oikeasti LÄMMIN! Siis ihan hiki tuli ja T-paita ei olisi ollut huono asuvalinta :D Tuloksilla, tai oikeammin kisakirjaan merkittävillä sellaisilla, ei tänään juhlittu. Nimittäin ei voi sanoa että tulosta ei olisi tullut. Nimittäin kolmen kuukauden kontaktitreeni on oikeasti tuottanut huikeita tuloksia. Etenkin keinulla, mutta tänään saatiin myös vahvistus siitä, että puomikin saadaan vielä toimimaan :)

Ensimmäisellä radalla ei ollut keinua lainkaan. Puomin Luna tällä radalla loikkasi, kun en päässyt riittävästi edelle ja jäi odottelemaan eikä edennyt kuten treeneissä. Hyllyksi rata meni kun ampui siten loikan jälkeen aivan väärälle hypylle :D

Toisella radalla sitten oli keinu. Ja tuo TSAUn keinu ei kyllä omiin suosikkeihin kuulu. Tosi ylös täytyy koiran tulla ennenkuin lähtee laskemaan ja Luna ei tällaisista kauheasti ole pitänyt, joten yhtään en tiennyt mitä odottaa sen suorituksen suhteen. Mutta Luna päätti laitella aivan huikean hienon keinun! Avitin kädellä vedättämällä, mutta Luna oli lähinnä sen näköinen, että voisitko poistua kauemmas kun hän suorittaa :D Puomilta loikkasi tälläkin radalla, kun en taaskaan päässyt edelle. Sitä ennen oli myös pudottanut yhden riman, joten radan lopputulos 10.

Kolmas rata oli hyppäri ja se hyllytettiin heti alkumetreille, kun lähetin hätäisesti hypylle ja Luna ei ihan ehtinyt lukita estettä kun jo lähdin rynnimään, niin lähti sitten liikkeen mukaan ja ampui suoraan putkeen :D Korjasin kun halusin tehdä kohdan treenimielessä :) Loppuradasta pudotti jo päivän toisen riman :O Hassu otus kun painelee räkä poskella, niin ei siinä ehdi aina katsoa osuuko rimaan vai ei :D

Viimeinen rata oli sitten päivän huikein. Ainoa virhe tuli kun lähetin TAAS hätäisesti hypylle kun tarvitsin etumatkaa ja Luna tuli taas liikkeen mukaan. Ilman tuota olisi voitettu rata. Mutta eipä harmittanut yhtään, sillä Luna teki TÄYDELLISEN keinun ja puomin! Nyt pääsin vedättämään puomilla, joten rytmitti juuri niinkuin pitää. Keinun annoin suorittaa itse ja jätin sen yksin suorittamaan kun tarvitsin siinäkin etumatkaa ja Luna teki täydellistä työtä. Tuli aivan ylös ja odotti vapautuskäskyä. Ei ajatustakaan varastamisesta! Huikea otus! <3 Tästä radasta laitan videon, sillä fiilis oli aivan huikea!


Oikeasti meinasi itku päästä radan jälkeen. Kuinka hienoa oli nähdä, että johdonmukaisella treenillä voi saada aivan huimia tuloksia ja oikeasti todella lyhyessä ajassa! Nyt tiedän, että puomi saadaan toimimaan ja keinu toimii jo. Niin hirveä treenimotivaatio tästä taas tuli, että oksat pois. Ja ensi viikolla päästään kahteenkin kertaan Jennan silmien alle treenaamaan, joten paremmin ei voisi olla! <3

Ja muutenkin viime päivät ovat olleet onnistuneita. Torstaina käytiin Marilla, jossa hoidettiin Luna ja Kiara. Hyvin ehdittiin, sillä Luna oli niin hyvässä kunnossa Ojangon kaatumisesta huolimatta, että vaati vain kymmenen minuutin käsittelyn! JES! Kiarakaan ei ollut erityisen pahassa kunnossa, mutta lienee sanomattakin selvää, että tuolla raivolla kun se juoksee päivät menemään, niin ei hoito hukkaan mennyt ;) Ensi viikolle olisi aika Marille myös, mutta onneksi voin tällä kertaa perua sen, sillä ei ole tarvetta sinne mennä :) Kiaralta ei myöskään sittenkään tarvinnut tuota takakannusta toistaiseksi poistaa. Kynsi meni kokonaan poikki, mutta on tosi siisti, eikä ole vuotanut yhtään, joten emme ryhtyneet neitiä turhaan rauhoittamaan. Katsotaan mitä tehdään jos toistuvasti alkaa vaivata :)

Perjantaina sitten alkoi Rossia viimein kiinnostaa herralle viime sunnuntaina kylään tullut morsian. Ihan ei saatu astutusta perjantaina onnistumaan, mutta lauantaina Sarin riennettyä apuun, oli pariskunta ensimmäisellä yrityksellä nalkissa! Josko viimein saataisiin ensimmäiset elävät jälkeläiset Rossille! :)

Kiarakin täytti 9kk reilu viikko sitten ja neiti on kyllä kasvanut komeisiin sheltin mittoihin ;) Koko prikulleen samanveran kuin Rossilla. Tarkkaa mittaa en arvaile, mutta alle 43cm ;) Rudi täyttää tänään 7kk ja herralla kokoa on nyt n.38,5cm. Tuskin tuosta enää hirveästi kasvaa, eikä kyllä hirveästi tarvitsisikaan ;) Hienoja puupeja ovat molemmat, mutta ei haittaisi jos hieman jo pikkuhiljaa aikuistuisivat! :D Toki Rudi sen on jo toisella tapaa tehnytkin, sillä pikkupoju on jo muutaman viikon nostanut komeasti jalkaa! Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Rossi oli 14kk kun nosti ensimmäisen kerran jalkaa :D Rudilla on myöskin lopultakin kaiki hampaat suussa. Hetken näytti että toinen P1 alhaalta jää uupumaan, mutta niin vain se sinne suuhun tupsahti. Hieno poju siitä on kaikkineen kyllä kasvamassa ja maltan tuskin odottaa että sen saa virallisiin näyttelykehiin mukaan! :)

tiistai 18. marraskuuta 2014

Ei uutta auringon alla

Touhuttu ollaan, vaikka otsikko muuta vihjaakin. Treenejä, näyttelyitä ja kisoja on mukaan mahtunut. Jennan treeneissä tytöt on olleet huikeassa vireessä. Viva jäi nyt tauolle agilitystä toistaiseksi. Odotellaan juoksun alkamista. Parit epikset käytiin Lunan kanssa tarkoituksena testata puomi ja keinu kisatilanteessa. Kumpikaan ei ihan priima ollut, mikä ihan luonnollista tässä vaiheessa on.

7-9.11 Suunnattiin Äidin ja Siskon kanssa Viron puolelle näyttelyyn. Suurta menestystä tältä reissulta ei tullut. Lauantaina Rossi ERI3 ja Luna ERI3 SA. Sunnuntaina Rossi taas ERI3 ja Lunalle EH suurten korvien takia ;) Kiva reissu kuitenkin oli muuten :)

Suru-uutisia saatiin sitten maanantaiaamuna reissusta palattuamme, kun Rossin pennut syntyivät kuolleina. Jokin meni vikaan sitten toiveista huolimatta. Kaksi pentua syntyi. Molemmat uroksia, väreiltään blue merle ja mustavalkoinen. Sen verran siis varmistui, että Rossilla tosiaan on mustavalkotekijä.

Viime viikonloppuna sitten päätettiin meidän pitkähkö kisatauko agiratojen puolella. Lauantaina kisattiin kolme rataa Ojangossa ja sunnuntaina Kirkkonummella. Ojangossa tulosrivi oli 5, 10 ja 0. Agiratojen virheet tulivat puomilta ja toisella radalla tein vastakäännöksen joka käänsi Lunaa likaa ja se meni kepeille väärin sisään. Keinu oli kisakeinuksi ja ensimmäiseksi toistoksi todella hyvä! Hyppäriltä tehtiin sitten tuo nolla ja kovaa mentiin, vaikka parissa kohtaa jouduin pelastelemaan aika urakalla kun Luna meni niin lujaa, että olin itse ihan pihalla :D Etenemä huimat 4,83m/s ja sillä irtosi 5. sija kovassa seurassa.


Sununtaina sitten suunnattiin Kirkkonummelle. Päivän tulosrivi oli 0, hyl ja 0. Ensimmäisellä agiradalla viimein saatiin virheetön puomi, vaikka hyvä se ei ollut. Nyt Luna kuitenkin mietti, eikä roiskinut suinpäin. Aika riitti sijaan 4.


Toisella agiradalla puomi oli sitten heti alkuradasta ja siltä poistuttiin aika hankalasti, joten tällä radalla Luna sitten roiskaisi kontaktin ihan huolella. Itsellä meni tästä pasmat aivan sekaisin, kun en oikein osannut päättää miten siihen reagoin. Jatkettiin rataa, mutta ihan säätämiseksihän se meni ja hylly napsahti myöhemmin kun en ohjannut Lunaa kunnolla takaakiertoon ja se hyppäsi hypyn suoraan.

Hyppärille päätin sitten kaivaa kunnon asenteen ja mennä raivolla varmistelematta, jotta koirallekin jäisi hyvä fiilis kisojen päätteeksi. Tämä toimikin hyvin ja tekaistiin oikein näpsäkkä nolla, jonka aika riitti sijaan 4.


Nyt käydään ennen ensi viikonlopun kisoja vähän muistuttelemassa puomia ja sunnuntaina kisataan TSAUlla neljä rataa. Torstain käydään myös Marilla Kiaran ja Lunan kanssa. Luna on tuon kunnon ilmalennon jälkeen kaatunut parikin kertaa putkessa. Ei pahasti, mutta pientä osumaa on tullut, joten käydään nyt useammin Marilla, niin että kroppa pysyy varmasti kunnossa!

Kiara joutuu myöskin torstaina valitettavasti pieneen leikkausoperaatioon. Siltä nimittäin repesi eilen tuo takakannuksen kynsi ihan juuresta. Vaihtoehtona oli joko kynnen poisto tai koko kannuksen poisto. Päätin, että kerran rauhoittamaan se joudutaan, niin poistetaan koko kannus samantien, niin ei ainakaan pääse sitten repeämään uudelleen myöhemmin. Kiarallahan on kannus vain toisessa takajalassa. Tästä johtuen voi myös olla, että Kiara ei lähdekään korkkaamaan junnukehiä Viroon parin viikon päästä niinkuin oli suunniteltu. En halua ottaa mitään riskiä että saadaan sieltä tuliaisena jokin tulehdus. Katsotaan nyt kuitenkin vielä mitä mieltä eläinlääkäri asiasta on.


maanantai 27. lokakuuta 2014

Rudin näyttelydebyytti

Kirjotin siis pitkän postauksen kuulumisista ennen tätä ja sen voi lukea alempaa, mutta haluan kirjoittaa ihan oman postauksen Eilisestä Lahden pentunäyttelystä :)

Edellisestä varinaisesta pentunäyttelykokemuksesta on vierähtänyt tovi, sillä edellien kerta oli 7kk vanhan Lunan kanssa, mutta nyt sattui sopiva pentunäyttely kohdalle ja vielä matavalla tuomarilla, joten pitihän nuo pennut ilmoittaa mukaan! Shelteillä oli siis tuomarina Tarja Löfman ja pentuja oli kehään ilmoitettu 14, joista yksi oli poissa. 5-7kk vanhoja urospentuja oli poisjäännistä johtuen neljä kappaletta. Näistä Rudin vuoro oli viimeisenä. Hauska yksityiskohta oli, että kaikki neljä olivat merlejä! :D

Rudi esiintyi todella hienosti! Ei järkyttynyt yhtään mistään. Sitä en toki uskonutkaan. Pönötti pöydällä kuin patsas ja liikkuikin kivasti häntää nostamatta. Mitä nyt erivärisen matonsauman yli oli hypättävä ;)





Tuomarin ensimmäiset sanat Rudin iän kuultuaan olivat, että miten sinä voit olla noin valmis. Ja sitä se taisi kyllä muihin verrattuna olla, vaikkakaan se ei kooltaan muita isompi ollutkaan. Sillä on todella hieno eturinta ja rintakehä jo nyt ja turkkiakin on tuon ikäiseksi todella paljon. Lopputulos oli lopulta se, että Rudi voitti luokan ja sai KP:n! Vanhempia uroksia oli vain yksi, sekin merle :D Se ei saanut KP:tä, joten Rudi oli automaattisesti paras urospentu! Huikea uranaloitus pikkujätkältä! :)

Sitten olikin Kiaran vuoro. Tuomarin ensimmäiset sanat sille taas olivat, että miksi sitä on kasvettu noin suureksi :D Kiaran mielestä homma oli ääreisen tylsää, eikä se olisi millään malttanut seistä paikoillaan ;) Juostessakin olisi ollut kivempi poukkoilla sinne tänne milloin mitäkin roskaa tutkimaan :D Viimeiseksihän tuo jäi kaikista kuudesta vanhemmasta nartusta, mikä ei yllättänyt ollenkaan, mutta arvostelu oli todella hieno :)


Niin Kiaran ilme!!! <3
Sitten olikin vuorossa ROP-pennun valinta. Hauskasti tästä kisasivat nuoremmat pennut. Ja Rudihan se lopulta senkin kisan voitti, eli pikkujätkä oli hetin ensimmäisessä näyttelyssään ROP-pentu! Vau! Ja koska kyseessä oli pentunäyttely, on tuolla ohjelmassa myös isot kehät ja sinnehän piti tottakai jäädä. Odotusaikakaan ei ollut kovin pitkä, sillä sheltit arvosteltiin kehänsä lähes viimeisenä rotuna.

Ryhmäkehät eivät menneet numerojärjestyksessä tällä kertaa, joten se hieman lisäsi odottelua. Ykkösryhmän tuomarina oli minulle ihan tuntematon Olli Kokkonen, joka oli tuomaroinut ryhmän lähes kaikki muut rodut paitsi sheltit ja colliet, joten mitään odotuksia ei ollut. Tuomari oli oikein positiivine kokemus, sillä kokoomakehässä tutki niiden rotujen parhaat läpi, joita ei ollut rotukehässä arvostellut. Rudikin tutkittiin siis uudemman kerran pöydällä, eikä tämäkään kerta sitä hetkauttanut.

Lopulta päästiin kipittämään isoon kehään. Rudi ei arastellut kuulutuksiakaan yhtään ja sen liikkuminen parani koko ajan. Hienosti myös seisoi, vaikka hieman sitä ihemetytti seistä ihan erirotuisten koirien välissä :D Sitten tuomari alkoikin poimia koiria kuuden joukkoon ja yllätys oli melkoinen kun meidän kohdalla sanoi, että te menettekin vielä tuonne keskelle jatkoon! Siis uskomatonta! Nämä kuusi juoksutettiin vielä läpi ja sitten olikin tuomari tehnyt päätöksensä. Kun meitä ei kuulutettu neljänneksi eikä kolmanneksi, olin jo varma, että sijoitusta ei tule. Mutta niin vain olin väärässä, sillä kakkostilalle kuulutettiin shetlanninlammaskoira Pikikuonon Lova Sadun! Voi Rudi minkä teit! Ensimmäinen näyttely ja poju on lopulta RYP-2! En voi sitä edes käsittää! Mikä päivä! Komeat pokaalit saatiin siis kotiin viemiseksi ja kirsikkana kakun päällä upea arvostelu! Saapa nähdä mitä tuosta pojasta vielä kasvaa! <3
Ropelikorvalla oli selkeä mieleipide siitä mihin tuon arvostelun voi hänen mielestään tunkea ;)

Palkintopönötystä :)

On se aika hieno! <3 
Tämän jälkeen olikin helppo päättää, että Poju pääsee messarin pentukehään. Vielä on mietinnässä mennäänkö molempina päivinä vain vaan toisena. Siihen asti korvat pidetään tiukasti paketissa! :D

Kaikkea

Tovi on taas vierähtänyt edelisestä kirjoituksesta ja paljon on myös ehtinyt sen jälkeen tapahtua. Paljon treenejä on mahtunut myös mukaan. Aloitetaan ikävimmästä asiasta, eli 9.10 Jennan treeneissä Lohjalla Luna kaatui todella pahasti. Tuli putkesta komeilla kuperkeikoilla ulos täydestä vauhdista. Vaikutti olevan oma itsensä, joten jatkettiin treeniä vähän aikaa, mutta väsähti oudon nopeasti, joten ei ihan koko aikaa tehty. Tässä vaiheessa olisi jo hälytyskellojen pitänyt soida, mutta koira vaikutti olevan oma itsensä myös seuraavana päivänä.

10.10 Perjantaina sunnattiin myös Jennan treeneihin, mutta tällä kertaa Kirkkonummelle. Hommia saivat tehdä Viva ja Kiara. Ja hienosti tekivätkin. Vivalla oli hieno asenne vaikka ihmisiä ja koiria kulki sen treenivuoron aikana ympärillä. Kiara taas ei ota häiriötä yhtään mistään ja ei haitannut uusi halli ja esteet sen menoa.

11.10 Sunnattiin sitten Lunan kanssa Riihimäelle kisaamaan. Jännitti tuon kaatumisen takia sen liikkuminen radalla, vaikkakaan ei ollut käyttäytynyt mitenkään oudosti. No ei sillä kaikki ihan kunnossa kuitenkaan ollut, sillä tiputti radalla heti ensimmäisen riman. Muutenkin kulki aivan oudosti ja keräsi itseään jokaiselle hypylle. Itku kurkussa tulin ulos radalta ja päätin heti, että toista rataa ei mennä. Jennalta sain sitten Marin suoran numeron ja pelastavana enkelinä Mari taikoi Lunalle ajan heti seuraavalle illalle.

Eli sunnuntaina 12.10 Suunnattiin sitten Lunan kanssa Marin kotiin hoidettavaksi. Ja voi että miten paljon hoidettavaa sieltä löytyi. Nyt oli ottanut kovemman osuman kaatumisessa kuin koskaan aiemmin :( Pari kaulanikamaa poissa paikoiltaan ja lantio aivan vinoon kiertynyt. Nämä siis pahimmat, mutta ei ollut koko kropassa kohtaa joka ei olisi osumaa saanut. Ainoa positiivinen asia oli se, että Mari sai paikat nopeasti auki. Ohjeeksi tuli viikon verran sairaslomaa. Kotona Luna oli autuaan onnellisen oloinen hoidon jälkeen. Ilmeisesti oli kuitenkin kipeä ollut, vaikka se ei ulospäin näkynytkään. :/

Seuraava viikko oli siis Lunan osalta toipumisviikko. Samalla siitä tuli myös kartturin sairastamisviikko, sillä flunssa tuli vierailulle. Jennan treenit keskiviikolta jouduin perumaan kokonaan. Torstaina sitten edelleen puolikuntoisena suuntasin kuitenkin Jennan treeneihin Lohjalle Kiaran kanssa. Ja näistä treeneistä tuli kyllä niin huikea fiilis! Raivoapina oli niin huikea, että ei mitään järkeä. Backlapissa ei ollut sille mitään ongelmaa, vippauksiin se lähteen yli kymmenen metrin päästä ja päällejuoksutreeni on tuottanut toivotun tuloksen :) Enempää en voisi toivoa. Jennakin sanoi, että siinä on kyllä sellainen kultakimpale, jonka kohdalla missään asiassa ei ole mitään ongelmia ja nyt vain pitää päättää millainen koira siitä koulitaan :) Tätä mietittyäni olen entistä vakuuttuneempi, että Kiarasta pitää saada koira, joka on erittäin itsenäinen ja hyvinirtoava, sillä se tulee menemään niin lujaa, että minun pitää voida vain lähettää/jättää se suorittamaan annettua tehtävää, sillä muuten en ehdi sen kanssa mihinkään. Tällä hetkellä tuntuu että tavoite ei ole edes vaikea, sillä tuo pentu irtoaa ja lukee rataa aivan jäätävän hienosti.

17-19.10 Olikin sitten vuorossa kauan odotettu retki Viroon Sarin ja koirien kanssa. Edessä kaksipäiväinen näyttely Rakveressa. Perjantaiaamuna lähdettiin matkaan. Hotellimme sijaitsi n. 25km Rakveresta. Se oli vanha navetta ja haju ulkona sen mukainen ;)

Hotellin alakerta :)


Tällasta ;)
Koirien kannlta paikka oli ihanteellinen, sillä olimme keskellä peltoja, jossa ei juuri ketään liikkunut. Lisäksi hotellissa oli meidän lisäksi vain toinen Suomalainen näyttelyseurue, jonka Sari vielä sattui tuntemaan, joten koirat saivat olla keskenään vapaana hotellin tiloissa ja me ihmisetkin olimme kuin kotonamme ovet auki :D Tuollahan oli yhteiset WC- ja pesutilat, joten oli oikein mukavaa kun ei tarvinnut ujostella vessaan menoa yöllä ;) Ainoan säikähdyksen aiheutti paikallinen villisika. Itsehän en tosiaan tiennyt Virossa sellaisia olevan, mutta se tuli sitten opittua ihan kerrasta, kun sellainen hevosenkokoinen sika paineli hotellin viereisen niityn poikki ja Luna ja Rossi sen perässä räkyttäen… Onneksi sika karisti koirat kannoiltaan metsikössä, joten muniitin verran ehtivät koirat olla näkökentän ulkopuolella. Tämän välikohtauksen jälkeen ulkoiltiin hihnassa kunnes olin varma ettei sikoja näkynyt sillä ulkoilulla :D

Lauantaina suunnattiin sitten ammupäivällä näyttelypaikalle. Sheltit olivat kehässä vasta puolenpäivän jälkeen, joten kovin aikaisin ei tarvinnut paikalle raahautua. Ensimmäisenä päivänä tuomarina oli Slovenialainen Denis Kuzelj. Ihan perillä Viron näyttelysäännöistä ei herra tuntunut olevan, vaikkakin shelteistä selkeästi ymmärsi kyllä, sillä kaikki virheet koirista löysi. Esitin omien koirien lisäksi myös Sarin koirat, joten lennosta vaihtui koira koko ajan, sillä shelttejä oli ilmoitettu vain 11kpl ja niistä neljä meiltä :)

Omista Rossi kehässä ensin ja sen kanssa isosta sertistä lauantaina kisasi vain yksi koira ja se samassa, avoimessa, luokassa. Lopputulos oli toivottiin muttei uskallettu odottaa, sillä Rossi voitti luokan ja sai vielä SA:n tuomarin pienoisen mietinnän jälkeen. Lopulta Rossi oli sitten PU2, mutta SERT tosiaan napsahti! Voi sitä riemua!

Lopulta oli sitten Lunan vuoro. Sen kanssa valioissa oli toinenkin koira. Sekin Suomesta. Tuomari mietti todella pitkään. Moneen kertaa kopeloi koiria vielä maassa vuoronperään ennenkuin viimein teki päätöksen. Ja se päätös oli meille myönteinen, sillä Luna voitti valiot! En olisi uskonut! Ja ei se siihen loppunut, vaan lopulta Luna voitti myös nartut. Sertiä se ei voi vastaanottaa, sillä sehän on jo Viron valio, joten se meni tälle valioitten kakkoselle :) ROP-kehässä voittokulku jatkui, sillä Luna oli lopulta vielä ROP! Huikea päivä siis! Isoon kehään tietysti jäätiin, mutta se meni läpijuoksuksi, joka ei harmittanut kyllä yhtään :)




Ilta meni mukavasti ja seuraavana aamuna suunnattiin takaisin näyttelypaikalle. Etukäteen tiesin, että tänä toisena päivänä Rossin mahdollisuudet sertiin olivat selvästi huonommat, sillä sunnuntaille kehään tuli vielä kolmas avouros sertistä kisaamaan. Tuomari sunnuntaina oli Hollantilainen Gerard Jipping. Mukava isomahainen herra :D Samalla kaavalla mentiin kuin edellisenä päivänä. Ennakkoaavistukseni osui kohdalleen, sillä Rossi jäi lopulta avointen kolmanneksi ilman SA:ta. ERIn siis sai kyllä. Lopulta arvostelua lukiessani tajusin syyn tähän olleen sitten Rossin isompi koko. Muuta moitittavaa tämä herra ei Rossista löytänyt. Ja Luna sitten. No se toisti lauantain tuloksen. Tällä kertaa tuomari ei edes miettinyt sen kummemmin. ROP-kehässä tuomaria huvitti ja selittikin meille, että hänellä ei mielestään ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa narttu voittamaan, sillä junnu-uros joka urokset voitti, oli VSP-junnu, joten se hävisi jo sen kisan nartulle joka jäi Lunan taakse, joten hänen loogiikallaan ei ole vaihtoehtoja. Luna siis ROP toisenakin päivänä. Aikamoisen huikea pieni! <3 Isoon kehään ei voitu jäädä, sillä laivaankin piti ehtiä. Sinänsä harmi, sillä tämä tuomari vaikutti tykänneen Lunasta vieläkin enemmän, joten olisi voitu vaikka pärjätäkin isossa kehässä :)

Paluumatka sujui ongelmitta, vaikkakin väsymys alkoi jo painaa. Kotona odotti sitten iloinen vastaanotto, sillä näitä riiviöitä ei väsyttänyt! :D

Onneksi reissua seurannut maanantai oli minulla vapaapäivä, joten sain nukuttua pitkään. Käytiin koirien kanssa kunnon lenkillä ja muutan sitten vain oltiin. Tiistaina suunnattiin sitten Jennan yksärille. Lunan sairasloma oli ohi. Ja voi pojat sentään miten lujaa se meni. Aivan raivona sinkosi mihin halusi jos olin myöhässä :D Puomilla ei olisi meinannut malttaa ollenkaan vaan loikki miten sattuu, eikä ottanut huomautuksiakaan vakavasti :D Mutta vitsi miten kiva sen kanssa oli tehdä. Itse huomasin kyllä olevani melkoisen puolikuntoinen vielä flunssan jäljiltä. Vivakin sai tehdä ja tekikin oikein kivasti. Jossain vaiheessa sitten paineistui ja ahdistui jonkun verran, sillä ei oikein tykännyt Jennan piposta :D Lopetettiin sitten nopeasti, kun oli vielä tyytyväisenoloinen. Kiara tuli siten tekemään hetkeksi niin Lunakin sai huilia välillä :)

Torstaina oli siiten Lohjan treenien vuoro ja sinne olin päättänyt ottaa Kiaran, sillä en halunnut heti koittaa kaatuuko Luna siellä uudestaan.. Kiara oli taas aivan mainio, eikä edes sen ominpäin karkaaminen keinulle aiheuttanut sille mitään traumoja. Parin toiston jälkeen tuli keinulle taas niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Hieno pentu!

Perjantaina lähdettiin sitten taas reissuun sillä edessä oli lauantaina Seinäjoen näyttely ja pääsin yökylään Sinin luokse Jyväskylään. Mukana matkassa koirista Luna, Kiara ja Rudi, jonka Lore-isä oli tulossa Seinäjoelle myös, joten pitihän poika ottaa mukaan isääns tapaamaan. Ilta Sinin luona meni mukavasti ja Rudi ja Sinin koira Lucky löysivät välittömästi yhteisen sävelen ja painirallasivat pitkin asuntoa koko illan :D Yöunet jäivät todella lyhyiksi, sillä herätys oli jo 4.30.. Ajettiin Johannan, jolla oli kyydissään lauma Pikikuonoja, kanssa peräkkäin. Ja tuo ajomatko oli sitten elämäni tähän asti pelottavin. Taivaalta tuli jäätävää tihkua koko matkan ja yksi pikkutie joka reitille osui oli koko matkalta niin peilijäässä, että huippunopeus oli maksimissaan 30km/h ja sekin oli niin kova vauhti, että välillä auto oli poikittain. Ikinä en ole niin paljon pelännyt auton ratissa. Onneksi koko matka ei ollut tällaista, vaan tiet suurenivat ja suolaus oli tehnyt tehtävänsä, joten loppumatka saatettiin ajaa reippaammin. Hilkulle meni kuitenkin kehään ehtiminen, sillä olimme tavaroiden kanssa kehän laidalla viittä minuuttia ennen sen alkamista. Huh!

Kiara kävi pyörähtämässä pentukehässä ja sen tulos oli PEK4 (narttupentuja oli tasan se neljä ;)) hienolla arvostelulla :) Sitten olikin pitkä odotus ennen Lunan vuoroa. Tuomarin linja oli melko pitkälti "mitä isompi, sen parempi" joten jännitti melko paljon ennen omaa vuoroa. Helpotus oli suuri, kun ERI napsahti. Luna oli lopulta luokan neljäs SA:n kera (valioitakin tasan se neljä :D) se oli valioista kaikkein pienin, joten tulos ei yllättänyt. Arvostelu oli yksi kauneimmista sen saamista <3 Päivä oli kuitenkin mainio, sillä Rudin komea isä oli PU4 varasertin kera ja Pikikuonot lopulta ROP-kasvattaja! Onnea Sari! <3

Kotimatka oli yhtä painajaista. Niin väsynyt olin. Tiet sentään olivat sulat ja pystyi ajamaan reippaasti :) En kyllä muista milloin viimeksi on ollut niin ihana tulla kotiin. Ja kyllä täytyy Seinäjoella olla todella hyvä tuomari omia koiria ajatellen, että vielä joskus sinne uudestaan lähden :D Tuo on kyllä jo liian pitkä matka ;)

Isä ja poika! <3


tiistai 7. lokakuuta 2014

Luna 3v!

Pieni sininen Enkelini täytti eilen jo kokonaiset kolme vuotta! Mihin aika oikein menee?? Tuo koira on minulle niin sanomattoman rakas, että en edes yritä sitä sanoin kertoa, sillä ei ole riittäviä ylisanoja siihen keksitty. Olen vain joka päivä kiitollinen, että olen tuon koiran elämääni saanut <3

Tästä pallerosta...
Kasvoi tällainen <3
Treenattukin ollaan. Viime viikolla ensin keskiviikkona Jennan yksäri Akatemialla. Viva sai aloittaa kuukauden aksatauon jälkeen. Ja oli muuten melkoisen hieno. Menee jäätävän kovaa ja osaa niin paljon, että hämmentää. Ainoastaan kepit eivät ole valmiit, niitä lukuunottamatta neiti on täysin kisavalmis.

Lunan kanssa otettiin askel eteenpäin keinulla, eli se sai laske viitisen senttiä. Ja kuten arvasin, se oli Lunalle paha paikka. Muutaman päivän treenin jälkeen päädyttiin muuttamaan jatkoa hieman. Siitä tarkemmin myöhemmin :) Lisäksi Luna teki puomia, joka on todella hyvällä mallilla. Juoksi todella hyvin myös ilman boksia! Puomi vaikuttaisi valmistuvan keinua selvästi nopeammin.Videota puomista alla :)



Kiara sai tehdä myös hieman ja sen kanssa tehtiin alkuun ihmisnuolta, jonka se hiffasi parin toiston jälkeen ihan täysin. Ja vauhtia tuossa pennussa on jo nyt niin paljon, että huh. Lisäksi tehtiin välistävetoja, jossa ei ongelmaa kunhan rytmitän itse oikein. Lisäksi kotona vahvistellut päällejuoksut onnistuivat nyt todella hyvin! :)

Treenien jälkeen suunnattiin Remediumiin, jossa Marin käsittelyyn pääsi tällä kertaa Viva, joka oli kaikkiaan todella hyvässä kunnossa. Vain vasemmassa etujalassa kunnolla hoidettavaa. On luultavasti törmännyt johonkin tai johonkuhun kun lenkillä rellestävät. Kaikkiaan oli niin hyvässä kunnossa, että jos treenimäärät pysyvät tällaisina ja mitään haavereita ei satu, ei Vivan Marin mukaan tarvitse mennä enää tänä syksynä hoidettavaksi. Aivan mahtava juttu! :)

Torstaina oli sitten vuorossa Jennan treenit Lohjalla. Mulla oli kahdelle koiralle paikka ja mukaan pääsivät Luna ja Kiara. Kiara sai aloittaa ja se menikin sitten niin hienosti, että me Jennan kanssa molemmat hoettiin vuoronperään, että voiko se oikeasti olla 7kk vanha :D Leijeröinti ja poispäinkäännös onnistuivat tosta noin vaan ja kun sille on opetettu esteet tarjoamisen kautta, niin riittää, että sen lähettää hypylle, niin voi jo pinkoa itse täysillä toiseen suuntaan ilman huolta siitä, että se  lähtisi vain juoksemaan perään. Se hakee kaikki esteet mitkä nenän eteen tulee ilman muuta käskyä ja sen vauhti on jo nyt aivan huima. Lisäksi se oli koko hallissa ensimmäistä kertaa eläessään, eikä ottanut häiriötä yhtään mistään. Videotakin menosta onneksi saatiin :)


Luna laitteli myös samaa rataa, eikä sillekään missään ollut ongelmia. Mitä nyt halusi irrota A:lle kun se nyt vaan on niin kiva :D Ja sellainen luukutus tuo rata oli, että kyllä loppui ohjaajalta vähän kunto kesken. Eikä asiaa auttanut rimat 15 sentissä ja käsky tehdä kaikki persjätöillä :P


Lisäksi tuli puhetta Lunan A:sta ja otettiin sitä kerrankin videolle. Lunallahan on oppikirjan mukainen juoksu - A, eli se tulee alastulon kahdella laukalla. Ja niin se tulee aina, ellei jostain syystä pysähdy odottamaan kartturia alastulolle, kuten edellisen videon lopussa kun jalat eivät vaan jaksaneet enää :D


Tytöt olivat kyllä molemmat aivan huikeita. Ja ilmeisen hyväkuntoisia, sillä puolen tunnin jäähkälenkin jälkeen oli ilmeisen mukavaa rallata kavereitten kanssa vartin intervallitreenit vielä hallin pihalla ;D

Lauantaina pyörähdettiin Lunan kanssa Tuuloksen ryhmiksessä. Ei mainittavaa menestystä. Lunan tulos ERI4. Oli aivan liian pieni tämän tuomarin makuun.

Tänään saatiin myös aivan huikeita uutisia, sillä Rossillahan kävi morsian kylässä neljä viikkoa sitten ja tänään oli jännät paikat kun oli ultra edessä. Hyvä tunne asiasta sai varmistuksen ja viiden viikon päästä maailmaan syntyvät ensimmäiset pikku - Rossit! Niin ihanaa! <3 Nyt vain toivotaan että loppuodotus menee mammakoiralla hyvin :)

Vivan juoksua odotellaan jo kuumeisesti ja mikäli se tuon välinsä ennallaan pitää, alkaa se kuukauden sisään. Urosvalinta on varmistunut, mutta sen paljastan sitten kun astutus on tehty :)

Rudi onnistui neuroottista omistajaansa myös säikyttelemään hampaittensa kasvatuksen kanssa. Hetken olivat hampaat niin ahtaasti suussa, että olin jo lähes epätoivoinen. Nyt on kuitenkin purenta aivan priima, joten turhaan stressasin sitäkin :P Toinen yläkulmuri tosin piti käydä poistattamassa, kun ei meinannut lähteä ja painoi jo uutta hammasta vinoon. Sarin kanssa oltiin yhtämieltä poiston tarpeellisuudesta. Pikkuherra on nyt myös ilmoitettu ensimmäiseen näyttelyynsä, joka on Lahdessa 26.10. Messari on suunnitteilla myös. Keväällä sitten suunnataan Viron puolelle junnusertien metsästykseen mikäli kaikki menee hyvin :)

Loppuviikosta on edessä useammat treenit, niistä lisää myöhemmin, ja huomenna suunnataan illalla myös mätsäriin, jotta Rudi pääsee harjoittelemaan ja Luna esittelemään pomminvarmaa tekemistään ;) Viikonloppuna kisataan myös lauantaina Lunan kanssa peräti kaksi rataa, kun Riihimäen kisoissa on jopa kaksi hyppäriä tarjolla! Kivaa! :)

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Super-Puudeli on back!

Viime keskiviikkona Luna kävi Marin käsittelyssä. Nyt löytyikin normaalia enemmän jumia, mikä luultavasti johtui parista kaatumisesta. Kerran on Luna kaatunut kaulalleen treeneissä ja kerra lenkillä ja hoidettavaa oli nimenomaan kaulan ja niskan alueella. Myös oikea lonkka hieman junturassa. Hyvin kuitenkin saatiin paikat auki ja myös lupa kisata huoletta viikonloppuna. Ensi viikolla Vivan käsittelyn yhteydessä tarkistetaan, että Lunalla on paikat pysyneet auki :)

Eilen sitten suunnattiin Purina-Areenalla kisamaan se nyt jo tutuksi muodostunut yksi hyppäri :D Kisat olivat todella suuret, sillä ohessa kisattiin HSKP:n Piirinmestaruudet. Hyppäri oli minien päivän viimeinen rata ja se oli ulkokentällä (JES!!). Tuomarina Heidi Viitaniemi ja oli muuten ihan erilainen rata kuin mielestäni Heidillä yleensä. Melkoinen juoksubaana oli luvassa. Eniten mietintää aiheutti alku ja kepeille vienti. Alkua mietin ensin päällejuoksulla, mutta pelkäsin olevani siinä kuitenkin myöhässä ja tällöin Luna olisi sujahtanut sujuvasti väärään päähän putkea, joten päädyin tekemään välistävedolla ja puolivalssin tyyppisesti putkeen. Toimi, vaikkakin oli varmasti hitaampi. Kepeillekin Lunan sain, vaikkakin olisi ollut taatusti parempi vaihtoehto jäädä toiselle puolelle, jolloin olisin pystynyt viemään kepeille tiukemmin. Nollana kuitenkin selvittiin ja sijoitus oli 9./61. Ei huonosti kovassa seurassa. Luna liikkui todella hyvin ja lahnailusta eikä rimojen arpomisesta ja rapistelusta ollut tietoakaan.


Pennut olivat mukana turisteina ja häly ei taaskaan aiheuttanut niille minkäänlaista arastelua :) Kisojen jälkeen pääsivät myös rallaamaan Iinan Kromin kanssa, joten saivat nekin hieman viihdykettä. Ja vauhtia ei totisesti puuttunut! :D Mitä kovempaa ja kuraisempaan peltoon, sen parempi ;)

Tänään ajeltiin sitten Tampereelle juoksemaan hyppäri ja treffaamaan Kiaran ihanaa kasvattajaa Heidiä. Lunan lisäksi mukaan pääsi tänään vain Kiara, joka oli kuten odottaa saattaa, aivan haltioissaan nähdessään Heidin :D Eikä Pöppis-mummokaan säästynyt Kiaran raivokkailta tervehdyksiltä :D On se kyllä raivostuttavan ihana pentu!

Hyppäri oli minien päivän keskimmäinen rata ja tuomarina oli Arto Laitinen. Rata oli profiililtaan oikein kiva, vaikka joutuikin valssaamaan turhan monta kertaa ;) Ei ollut Luna tänäänkään lahna, vaan laitteli sellaista kyytiä, että olin iloisesti myöhässä monessa kohdassa ja Luna ehti huutaa MINNEMINNEPOISEDESTÄ!! :D Esteet mentiin kuitenkin oikeassa järjestyksessä, joten taas saatiin nollamerkintä kisakirjaan. Nyt sijoitus 8./46 :)


Nyt alkaa tuntua siltä, että puudeli on viimein tullut takaisin! Kahden kuukauden lahnailun jälkeen oli kyllä ihana tunne, kun sai olla radalla myöhässä :D

Ensi viikolla on ohjelmassa parit Jennan treenit, joissa kuulemma otetaan pieni lisäaskel keinutreenissä. Saapa nähdä mitä Luna siitä tuumaa. Lauantaina suunnataan sitten Lunan kanssa vaihteeksi näyttelyyn Tuulokseen, jonne on ilmoitettu huimat 83 shelttiä. Ohjelmaa siis taas tiedossa riittävästi! :)

Niin ja tulihan siihen seura-asiaankin selvyyttä. Meidän jäsenhakemus hyväksyttiin alkuviikosta ja jo näissä viikonlopun kisoissa edustimme uutta seuraamme, eli Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajia! Vapaatreenioikeudenkin saimme, joten kotihallimme sijaitsee nyt Lohjalla! :)

maanantai 22. syyskuuta 2014

Putki jatkuu

13.9 Suunnattiin Lunan kanssa Porvoon näyttelyyn, jossa sheltit tuomaroi britti Derek Smith. Hyvin vähäpuheinen ja totinen herra oli kyseessä. Jakoi myös valioille surutta EH:ta. Lunan lisäksi valionarttuja oli neljä ja näistä Luna esiintyi toisena. Ensimmäinen sai EH:n, joten jännitti kyllä jonkun verran mitä Lunasta tykkäisi. Tykkäsi ilmeisesti, sillä ERI saatiin! Kilpailuluokassa oli sitten kaksi ERIn saanutta meidän lisäksi. Luna sijoittui lopulta luokassaan toiseksi ja sai SA:n, kuten voittajakin.

PN-kehässä tuomari juoksutti ensin kaikki koirat edestakaisin ja sitten poimi neljä jatkoon. Junnujen, avojen ja valioitten voittajat ja sitten vielä meidät! Taas PN-sija Lunalle! Lopullinen sijoitus oli 4 :) Olen kyllä todella yllättynyt ja onnellinen tuloksesta, sillä koiria oli kuitenkin mukavasti ilmoitettu. Seuraava näyttely on sitten ohjelmassa parin viikon päästä :)

Agilityä ollaan treenattu kovasti. Lunan kanssa lähinnä puomia ja keinua ja molemmat edistyvät mukavasti. alla pieni video niiden tilanteesta :)


Viime viikolla Jennan treeneissä keskiviikkona Akatemialla hommiin pääsivät Luna ja Kiara. Viva on ollut luovalla tauolla ;) Lunan kanssa tehtiin puomia, joka sujui täydellisesti yhtä boksin ylitysloikkaa lukuunottamatta, ja keinua, joka sekin oli todella hyvä ottaen huomioon, että Akatemian keinua Luna on inhonnut syvästi. Nyt ei ollu havaittavissa mitään epäröintiä.

Kiaran kanssa tehtiin vähän pakkovalssia ja sylkkäreitä, jotka apina osasi yllättäen kuin vettä vaan. Sen sijaan päällejuoksut vaativat todella paljon vahvistamista, kuten myös Twist ja kaikki muutkin ohjaukset missä sen pitää hypätä minua kohti. Intoa siltä ei totisesti puutu, sillä ensimmäinen kymmenen minuuttinen kului sen rauhoittelemiseen, koska olisi vain tarjonnut kaikkia mahdollisia esteitä kuin mitä piti ja irtoili putkeen kymmenien metrien päästä :D Tämä ei tosin ole huono juttu ollenkaan ;) Kiara täytti myös 7kk viime viikolla ja mittatikun tulos on nyt n.48,5-39cm. Täydellisen kokoinen siis :)

Viime torstaina oli myös Jennan treenit, tällä kertaa Lohjalla ja sinne pääsi Luna mukaan. Radassa ei ollut meille mitään ihmeellistä, joten keskityttiin vain vahvistamaan kepeiltä poispäinkäännöstä hypylle ja muistuteltiin putkijarrua taas tiukemmaksi. Hyvin Luna teki, vaikkakaan juoksujen jälkeinen lahnailu ei ole vielä täysin ohi mennytkään ;)

Lauantaina oli sitten ohjelmassa kisat Liedossa ATT:llä, jossa menimme hyppyradan. Pennut pääsivät mukaan turisteiksi ja olivat taas niin helppoja tapauksia että. Kiara tosin oli sitä mieltä, että kaikki maassa istuvat ihmiset ovat siinä häntä varten ;)

Hyppäri oli päivän viimeinen rata ja profiililtaan erittäin suoraviivainen. Tuomarina oli meille uusi tuttavuus, eli Allan Matson, joka oli hauskasti käyttänyt radalla koko sallittua skaalaa estevälien suhteen. Luna oli melkoisen vaisu, eikä liikkunut oikeastaan mihinkään. Näin ollen kiire ei tullut missään kohden ja virheettä selvittiin maaliin. Etenemä oli tuolle radalle tosi vaisu, vain tasan 4m/s.


Nolla on aina nolla, mutta ei tuosta nyt erityisen huikea fiilis jäänyt, kun koira ei liiku mihinkään. Hieman arpoo myös hyppyjä, jotka olivat meille pitkästä aikaa ihan tapissa, eli 35cm.

Eilen suunnattiin sitten vielä Järvenpään kisoihin juoksemaan hyppäri. Ja siellä alkoi taas meno olla jo enemmän sitä normaalia Lunaa. Huusi aivan raivona radalla meneville ja kirjaimellisesti kiskoi minut lähtöön :D Tästä seurasikin heti alku radasta koiran unohdus ja puutteellinen lähetys hypylle, joten Luna juoksi ohi suoraan putkeen. Korjasin ja tehtiin rata siitä loppuun todella hienosti ja nollana. Nyt Luna liikkui hyvin, ohjasin asenteella ja varmistelematta ja koiran linjat olivat upeat koko radan. Etenemäkin olisi ollut yli 4,7m/s ilman tuota yliääräistä putkea ;)


Kyllä se siitä alkaa taas herätä :) Tänään Luna ja Viva pääsivät hierottavaksi ja nyt nukkuvat tyytyväisenä. Marin aika on myös keskiviikkona ja tytöistä käsitellään se, kumpi sitä Marin mielestä enemmän tarvitsee. Toinen pääsee sitten käsittelyyn ensi viikolla. Viikonloppuna kisataan molempina päivinä hyppäri ja muuten jatketaan puomi ja keinu treeniä. Kiaralle vahvistan nyt paljon noita päällejuoksuja :) Toivottavasti saataisiin myös seura-asiaan selvyyttä tällä viikolla, niin voisi senkin huolen kokonaan unohtaa :)

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Juoksari

Viime keskiviikkona Jennan treeneissä alkoi sitten kontaktiprojekti. Keinulla alkuun mennään seuraavalla systeemillä: Keinu on tuettuna, niin että ei liiku lainkaan ja Luna vain juoksee päähän, jossa palkka on valmiina erillisen tuen päällä, niin ettei Luna näe sitä keinulle mennessään vaan saa sen kurkottamalla keinun päässä hieman alaspäin namituelle. Näitä toistoja ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä vähintään 1500 :D Muutama toisto monta kertaa päivässä. Naksutin on tässä mukana ja naksaus tulee joka kerta kun kurkotusliike alustalle tulee. Kotipihasta löytyy keinu, joten päivittäinen treenaus on helppoa, vaikkakin usein pitää päästä myös vieraille esteille tekemään, kuten myös ratatreenien yhteydessä, niin että Luna tulee siinäkin luottavaisesti päähän asti.

Puomilla päädyttiin sitten pitkän harkinnan jälkeen juoksukontaktiin. Luna on sen verran kiltti ja ohjaajapehmeä, että sille on todella vaikea saada todella nopeaa pysäytystä aikaiseksi, sillä se ei halua ottaa riskiä, että tekee jotain väärin. Siispä kokeillaan nyt juoksemalla ja juurikin tuosta pehmeydestä johtuen on helppo siirtyä takaisin pysäytykseen, jos juoksari ei ala toimia. Opetukseen otettiin apuvälineeksi boxi. Ja jo muutaman treenikerran jälkeen on Luna ymmärtänyt sen idean todella hyvin. On tehty pääosin jo ihan puomilla, mutta myös niin, että boxi on maassa ja siitä eri etäisyyksiltä lähettäen. Hyvin on Luna ymmärtänyt, että palkalle saa mennä vain boxin kautta. Tässä myös naksutin mukana. Katsotaan miten nämä alkavat sujua. Kisakentille ei agiratojen osalta palata luultavasti enää tämän vuoden aikana.

Torstaina oli sitten myös Jenna treenit, tällä kertaa Lohjalla. Otin mukaan Lunan, sillä halusin saada sille myös ratatreeniä ja tällä radalla kun ei ollut kontakteista kuin A, sopi se paremmin kuin hyvin. Treenin teemana oli valssit, joita inhoan syvästi, vaikkakaan ne tuntuivat tällä kertaa ihan siedettäviltä ja parhaimmillaan jopa sujuvilta! :D Alla pari videopätkää treeneistä. Ensimmäisessä laiteltiin heti ensimmäisellä yrityksellä koko rata nollana läpi ja toisessa pätkässä kokeiltiin valssikohtaa persjätöillä, jotka Lunan kanssa toimivat siinä aivan yhtä hyvin :)




Jenna totesi treenien jälkeen, että valssit ovat ihan meidän juttu ja oli tukehtua, kun sanoin, että en tosiaankaan valssaa jos voin sen vain suinkin välttää :D Hassua miten erilaiselta ne muiden silmissä ilmeisesti näyttää kuin omissa jaloissa tuntuu :D

Eilen suunnattiin sitten Tuomarinkartanoon näyttelyyn. Matkalla onnistuin mukavasti väläyttämään tutka-auton kameraa, joten tässä sitä muhkeaa sakkoa odotellessa… Näyttelyyn oli Paula Heikkinen-Lehkoselle ilmoitettu vaivaiset 19 shelttiä, joista yksi, eli Viva, oli poissa. Luna oli ainoa valio ja esiintyi kyllä taas aivan pomminvarmasti. ERI ja SA napsahti. PN-kehässä sitten tuli todella iloinen yllätys, sillä lopulta Luna voitti nartut! Siis vau! Neidllä on putki päällä! ;) ROP-kehässä sitten uros veti pidemmän korren, sillä oli kuulemma edustavammassa turkissa. Luna siis VSP, mikä oli aivan todella paljon paremmin kuin ikinä uskalsin odottaa :)

"Siis onko sun pakko TAAS kuvata?!? Turha luulla että viitsin poseerata" :P
Ensi viikonloppuna on vielä edessä Porvoon näyttely ja sitten onkin parin viikonlopun tauko näyttelyistä niiden vähentyessä selvästi näin syksyn myötä. Porvoon jälkeisenä viikonloppuna käydään sitten kisaamassa parit hyppyradat ja tietysti jatketaan kontaktitreeniä! Niistä tulee kyllä hyvät! :)

lauantai 30. elokuuta 2014

A worthy champion

Tänään oli ohjelmassa Tervakosken KV näyttely. Kehään olin ilmoittanut ainostaan Lunan. Shelttejä oli karkeloissa mukana yhteensä 33 ja niistä narttuja 20. Yllättäen Lunan lisäksi valioluokassa oli vain kaksi koiraa.

Tuomarina toimi Espanjalainen Carlos Fernandez Renau. Tuimanoloinen herra, joka poltteli sikaria tauoilla :D Koiria käsitteli oikein ystävällisesti, vaikkakaan ei puhunut esittäjälle mitään, eikä ainakaan Lunalta edes hampaita katsonut. Nopea toimissaan oli tämä tuomari myös. Hieman rupesi jännittämään arvostelua seuratessa, sillä yllättäville koirille jaettiin urosten valioluokassa sinistä lappua. Jenkkityyppiset koirat saivat pääsääntöisesti EH:ta ja jos vahvempiluustoiselle nartulle ERIn antoi, niin ei kyllä sitten SAta herunut.

Luna esiintyi valioluokan ensimmäisenä. Kauaa ei tosiaankaan arvostelu kestänyt, enkä kuullut siitä mitään, mutta iloisesti meille ERI napsahti. Molemmat muutkin valiot saivat ERIn, joten kilpailuluokassa meitä oli kolme. Ja lopputulos se vasta miellyttävä yllätys oli, sillä Luna voitti luokan! SA irtosi myös, kuten muillekin valioille.

PN-kehässä oli sitten ihan reilusti koiria. Yhden juoksukierroksen jälkeen siirsi Lunan heti ensimmäiseksi. Tässä vaiheessa sitten rupesi jännittämään, että tykkäsikö herra Lunansta ihan niin paljon, että olisi ihan CACIBiin saumat. Lunan peraan tuomari laittoi junnunartun, avon ja veteraanin. Lopuille kiitos ja nämä neljä kerran ympäri. Tämän juoksutuksen jälkeen siirsi sitten vielä junnun meidän edelle, mutta sillähän ei ollut mitään väliä, kun junnu ei voi CACIBia vastaanottaa. Sitten juostiin vielä kerran ympäri ja siinä se järjestys sitten oli. Luna siis PN2 junnunartun takana, joten meille ojennettiin se himoittu valkoinen CACIB-ruusuke! Ja kyllä se aika makealta tuntui!



Erityisen mukavalta tuntui, kun lopulta hain arvostelun ja sen viimeinen lause oli: "Ansaitusti valio" Tuollaisista kommenteista tulee aina paras fiilis :) Nyt ei sitten oikeasti tarvita Suomen näyttelyistä mitää, sillä kaksi CACIBia Lunalla täältä nyt on. Tämä tietää sitten ulkomaanmatkailua ;) Kiire tosin ei ole, sillä Lunan ensimmäinen CACIB on saatu tämän vuoden toukokuussa, joten neljäs tarvitaan vasta silloin. Sitä kolmatta on siis siihen asti aikaa metsästää.

Huomenna sitten juostaan Lunan kassa kolme rataa, joista agiradat jäävätkin sitten vähäksi aikaa viimeiseksi. Projekti "kontaktit kuntoon" alkaa ensi viikolla!