Tämä vuosi on ollut ihmeellinen ja hyvä niin monin tavoin. Asetettuja tavoitteita saavutettiin ja ylitettin, mutta vilkaistaanpa nyt tarkemmin jokaisen koiran kohdalta niitä tavoitteita ja niiden täyttymistä.
NALA:
Suurin tavoite oli ettei Nalaa tarvitsisi tänä vuonna rauhoittaa ollenkaan ja tämä toteutui!!! Lääkärissä käytiin tosiaan vain rokotuksella ja hakemassa passi, jolle ei kuitenkaan tälle vuodelle ollut tarvetta, sillä heinäkuinen Viron reissu jäi tekemättä. Muutenkin Nala on ollut pirteä ja iloinen, eikä ikävuodet näy sen käytöksessä ja vauhdissa ollenkaan. Sterilaatio ei lopulta ole aiheuttanut mitään muita sivuvaikutuksia, kuin aavistuksen pehmeämmän ja runsaamman turkin, joten tyytyväinen ratkaisuun todella olen :)
Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu edelleen vain terveenä pysyminen ja elämästä nauttiminen täysin rinnoin. Nämä ovat Nalalle täysin riittävät tavoitteet. :)
LUNA:
Lunan kohdalla tavoitteita oli ehkä eniten. Suurin tavoite, eli pentuprojekti jäi ikävien vastoinkäymisten takia toteutumatta, mutta pääasia oli se, että terveysseikoista se ei johtunut. Näyttelyistä saatiin sitten se mitä niin hartaasti toivottiin, sillä tammikuun lopussa neiti nappasi Virossa molempina päivinä sertin ja valioitui niiden myötä Suomen ja Viron muotovalioksi. Valioluokassa sitten menestys vain kasvoi. Luna kävi tänä vuonna Suomessa 20 näyttelyssä valiokehässä seuraavin tuloksin: 19xERI, 14xSA, 18 luokkasijoitusta, 9 PN-sijoitusta, joista 2xPN1 toisella kertaa ROP ja toisella VSP, 3xPN2, 2xPN3 ja 2xPN4. Lisäksi kruununa Luna sai tänä vuonna kaksi CACIBia! Molemmat Suomesta. Ja taitaa tytteli näillä saavutuksillaan olla viiden menestyneimmän näyttelynartun joukossa koko Suomessa! Agilityssä meno on myös ollut aivan huikeaa. Luna sai ensimmäisen SERT-An 29.12.2013 ja toisen heti viikkoa myöhemmin 4.1.2014. Nyt ollaan siis siinä tilanteessa, että aikaraja on kulunut umpeen ja Luna saa tulevissa kisoissa vastaanottaa viimeisen agilityvalionarvoon oikeuttavan sertin vastaan. Toukokuussa se nappasi myös ensimmäisen SERT-Hn ja toisen samanlaisen vain paria viikkoa myöhemmin, joten toukokuun lopulla umpeutuu myös tämä valiokello. Lisäksi kisasimme ensimmäiset SM-kisamme, joissa teimme hienon radan vaikka kartturilla oli käsi kipsissä ja ilman harmittavaa riman tiputusta olisimme olleet finaalissa mukana. Pian SM-kisojen jälkeen aloimme keräillä tulevan kesän arvokisanollia kasaan sillä tuloksella, että elokuun alussa sekä Kotkasta, että Liedosta Luna nappasi itselleen voittonollat ja muutamaa päivää aiemmin tehdyn tuplanollan turvin kesän 2015 arvokisanollat saatiin kasaan. Ensi kesänä suuntaamme siis Ouluun SM-kisoihin ja Jyväskylään Maajoukkuekarsintoihin!! Loppuvuodelle suurimpia kehityksiä agilityn saralla oli keinun kokonaan uudelleen opetus ja puomille juoksarin lisääminen osaamislistalle. Suurin saavutus oli kuitenkin se, että Luna sai olla koko vuoden terveenä ja rokotus ja silmäpeili olivat ainoat lääkärikäyntien syyt. Aikamoinen vuosi siis Lunan kanssa takana!
Tällaisesta vuodesta on todella vaikea pistää paremmaksi, emmekä siis edes yritä asettaa näitä saavutuksia suurempia tavoitteita. Olen tajunnut myös tämän syksyn aikana todella hyvin, miten tärkeää on nauttia joka hetkestä jonka saa koiran kanssa yhdessä tehdä. Se on kaikkein tärkeintä, oli se tekeminen sitten mitä tahansa. Konkreettisia tulosTOIVEITA sen sijaan olisi saada ne puuttuvat agilitysertit ja näyttelyistä ne CACIBit, mutta onnellisia osaamme olla ilman niitäkin. Oma asenne on niin muuttunut tähän harrastamiseen ja siitä suurin osoitus oli kun ulkopuolinen meitä ei sitten yhtään tuntenut valmentajakin oli sitä mieltä, että minulla on tähän harrastamiseen täydellinen asenne. Olen oppinut paljon Lunasta ja sen myötä vieläkin enemmän itsestäni.
ROSSI:
Rossin kohdalla tavoitteina oli luonnetestissä käyminen ja jalostuskäyttö. Molemmat toteutuivat, vaikkakin ei niin toivotuin tuloksin. Luonnetesti keskeytettiin tuomarien toimesta heti alkuunsa. Jalostuskäyttö taas kariutui ensimmäisen nartun jäätyä tyhjäksi ja toisen nartun synnytettyä kaksi kuollutta pentua. Nyt on kuitenkin kolmas narttu Rossilla astutettu ja se ultrattiin viikko sitten tukevasti tiineeksi, joten sormet ja varpaat ristissä, että viimein onnistuisi! Rossi on hyvä ja varma astuja, joka astuu vain tärppeinä. Tämä tuli konkreettisesti todettua tämän viimeisimmän kanssa. Rossi kävi myös näyttelyissä, tosin vain Viron puolella, mutta sitäkin mieluisimmin tuloksin, nimittäin se sai toisen sertinsä lokakuussa Rakveresta ja marraskuun lopussa Narvasta napsahti viimeinen, jonka myötä Rossin nimen eteen lisättiin titteli EE MVA! Agilityä Rossi ei ole tehnyt ollenkaan, eikä luultavasti tule tekemäänkään, sillä herra on sitä mieltä edelleen, että homma on täysin turhaa :D Ainoastaan A on sen mielestä huikean kiva este ja sen se suorittaakin aivan oppikirjan mukaisella juoksukontaktilla! :) Myös Rossi on ollut terve ja se jos mikä on hieno uutinen! :)
Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu muutamat näyttelyt tuomarien mukaan Suomessa ja myös ulkomaille herra saa lähteä mukaan. Jalostuskäyttöäkin on tiedossa lähempänä kuin voisi arvatakaan ;) Muuten toivomme että Rossi saa olla edelleen yhtä terve kuin tähänkin asti :)
VIVA:
Junnutyttöni, oma pikkumustani! Kennelliitto vahvisti alkuvuodesta luustokuvat täysin priimaksi. Lisäksi heti tammikuun alussa Tartosta neiti nappasi puuttuvat junnusertit joilla siitä leivottiin siis EE JMVA. Kevään neiti taukoili näyttelyistä ja kasvatteli turkkia. Komean turkin kasvattikin ja palattuaan kehiin toukokuussa, oli menestys jotain mitä en uskaltanut hurjimmissa unelmissanikaan toivoa. Viva kävi Suomessa kehässä tänä vuonna 14 kertaa. Näistä 11xERI, 3xEH (Kaikki turkin puutteesta) 10 luokkasijoitusta joista 6 luokkavoittoa! 7xSA ja kolme PN-sijoitusta, joista kaksi kertaa PN1 toisella kertaa ROP ja toisella VSP. Näillä neiti sai myös SERTin, joten niitä kertyi sen tilille kaksi! Lisäksi se sai kolme VASERTiä ja oli kerran ROP-junior. Näin ollen näyttelyistä saatiin paljon enemmän kuin uskoin. Agilityä Viva jatkoi myös ja syttyi lajiin ihan tosissaan. Sen terävyyden ja vilkkauden takia haasteita kuitenkin riittää sen kyvyssä sietää ympärillä olevia häiriötekijöitä. Kisauraa ei korkattu, eikä korkata ihan lähitulevaisuudessa. Terveenä sai Vivakin olla koko vuoden :)
Tulevan vuoden suurin projekti tulee olemaan pennut. Viva astutetaan tulevaan juoksuun kunhan se vain sen joskus suvaitsee aloittaa :D Astutus tulee olemaan kaksoisastutus. Näin ollen Vivan kohdalla näyttelyt jäänevät vähiin, ainoastaan reilun viikon päästä tulevaan Tarton näyttelyyn se lähtee mukaan, vaikkei ihan parhaassa turkissa vieläkään ole. Suurin toive siis tulevalle vuodelle on, että pentuprojekti onnistuu ja että kaikki menee sen osalta hyvin :)
Sitten nämä uudet tulokkaat. Toinen suunniteltu ja toinen vähän vähemmän suunniteltu ;)
KIARA:
Tuo niin suunniteltu lapsi! <3 Lunan pentuhaaveiden kariuduttua, halusin pennun, joka olisi jotakin sukua Lunalle. Ja mikäs olisi sopivampi kuin Lunan siskon pentu! Merlenartun halusin ja sen sain. Näyttelyyn tästä koirasta ei ole. Se tiedettiin jo sillä sekunnilla kun se syntyi ja näkeehän sen nyt jokainen ;) Värin lisäksi kokoa on nartulle liikaa, eli 41,5cm, mutta muilta osin se on niin täydellinen ettei siinä ole mitään järkeä. Sillä on aivan täydellinen rakenne, puhumattakaan luonteesta. Se syttyi agilityyn heti ja on nuoresta iästään huolimatta jo todella todella taitava. Ja se menee kovaa. Todella kovaa. Se on jo otteillaan ja luonteellaan aiheuttanut kentän laidalla useamman "tuollaisen sheltin minäkin haluan" - kommentin ja onpa kaksi ihmistä jo ilmaissut halunsa saada sen pennun itselleen! :) Sain Kiarassa sen mitä toivoin ja vielä paljon enemmän.
Kiaran tavoitteisiin kuuluu agilityn parissa jatkaminen ja kisauran korkkaus ensi syksynä. Lisäksi myös terveystutkimukset ovat ensi vuonna ajankohtaiset. Se on meillä sijoituksessa, joten pentuja sille kaavaillaan myös tulevaisuudessa, mutta varmuudella uskaltaisin sanoa, että aikaisintaan vuodelle 2016, mikäli terveytulokset sen sallivat :) Näyttelykäynti ensi kesänä kuuluu myös ohjelmistoon ja sieltä tavoitteena on saada se H, mikä vaaditaan harrastetuloksia varten :) Ja tietysti terveenä pysyminen on Kiarankin kohdalla se ykkösjuttu :)
RUDI:
Tuo rusakkopoika, joka oli kaikkea muuta kuin suunniteltu hankinta :D Päivääkään en ole katunut sen ottamista. Sen huikea luonne ja etenkin urokselle upea rakenne, ovat jo aiheuttaneet sen, että kaksi kasvattajaa ilmaisi jo kiinnostuksensa sen jalostuskäyttöön. Lisäksi taisin saada tästä pojasta melkoisen näyttelytähden itselleni :)
Rudin kanssa ensi vuosi kierretään näyttelykehiä ahkerasti, niin Suomessa, kuin ulkomaillakin :) Lisäksi terveystutkimukset kuuluvat ohjelmistoon alkukesästä ja mikäli ne sallivat, niin voipi olla, että pojun ensiimmäiset jälkeläiset syntyvät jo tulevan vuoden aikana! Agilityä tehdään nyt myös Rudin kanssa, sen sytyttyä lajiin selvästi näin aavistuksen myöhäisemmässä pentuiässä :) Aika näyttää mitä tästä pojasta vielä kasvaa! Terveyttä sillekin ensisijassa toivotaan! :)
Mitään muuta en niin hartaasti tulevalta vuodelta toivo, kuin terveyttä ja onnellisia päivä yhdessäelämästä nauttien. Niin ihania muistoja kuin näyttelyissä ja agilityssä pärjääminen tuovatkin, niin kaikkea sitä tärkeämpää ovat nuo koirat ja niiden myötä elämäämme tulleet uudet ystävät. Päivääkään en vaihtaisi pois, enkä mitään muuttaisi. Ensi vuodesta tulee taatusti muistamisen arvoinen. Millä lailla, niin sen näyttää vain aika. Nautitaan yhdessäolosta ja eletään hetkessä täysillä! :)
Aina jaksan ihmetellä mikä ihmeen kiire on suunnitella pentuja vuoden ikäiselle urokselle rodussa jossa materiaalia riittää =(
VastaaPoistaSaahan sitä ihmetellä ja nimettömänä kommentoiminenkin on kovin helppoa ;)
Poista