Retki Pärnuun

Viime viikonloppuna suunnattiin Pärnuun ja siellä ohjelmassa kolmipäiväinen näyttely. Perjantaina ryhmis ja lauantaina ja sunnuntaina intti. Olin ilmoittanut omia säästeliäästi kehään, Rudi vain perjantaina ja Luna lauantaina. Matkaan lähdettiin jo torstaina päivällä. Lunan ja Rudin lisäksi myös Kiara ja Viva pääsivät reissuun mukaan, niin jäi vähmmän hoidettavia kotiin. Olimme matkassa asuntoautolla ja pienen suunnittelun jälkeen saatiin häkit sopimaan kivasti autoon niin, etteivät ne olleet tiellä ja koirien oli hyvä niissä yöt nukkua.

Perjantain ryhmänäyttely alkoi vasta iltapäivällä ja sheltit olivat kehässä vasta klo 16.30, joten aamulla saatiin nukkua pitkään. Itse näyttelypaikka vaikutti jonkun takapihalta! :D Itselleni ei koskaan oikein selvinnyt mikä paikka se oikein oli. Omakotitaloalueen keskellä se kuitenkin oli. Paikalla oli siis ykkösryhmän näyttely ja jokin erikoisnäyttely. Nämä mahtuivat tuonne ihan hyvin, mutta isompi näyttely ei kyllä olisi onnistunut.

Shelteillä tuomarina oli Astrid Lundava. Ja juurikin tuomarin takia olin Rudin ilmoittanut, sillä Rudillahan on serti Suomesta kyseiseltä tuomarilta. Junnu-uroksia oli kolme kappaletta ja Rudi esiintyi näistä ensimmäisenä ja sai ERIn. Kahdesta muusta junnusta toinen sai EHn ja toinen Rudin tapaan ERIn. Kilpailuluokassa Rudi sitten veti pidemmän korren voittaen luokan ja saaden SAn. Sertiä emme voineet enää vastaanottaa, joten se siirtyi kakkoselle.

Kilpailuluokkaa odottamassa :)

PU-kehässä oli lopulta neljä urosta. Rudi, junnujen kakkonen, avoimen voittaja Rudin Lore-isä ja valiouros. Rudi oli lopulta kakkonen, häviten isälleen, joka siis nappasi nyt ensimmäisen Viron sertinsä! :)

Junnunarttujen jälkeen oli sitten ROP-junnun valinta ja tässä ei tuomari paljoa miettinyt, vaan Rudi voitti tämän kisan :)

Rudi ERI1 SA PU2 ROP-junior! :)

Pikikuonoilla oli myös kasvattajaryhmä, joka oli ROP-kasvattaja, joten isoihin kehiin tietysti jäätiin. Kasvattajat olivat heti alussa ja huikeasti merleryhmämme oli lopulta BIS-kasvattaja!! :)

Rudi pääsi BIS-junior kehässä aina kuuden joukkoon, mutta tie tyssäsi sitten siihen. Huikea päivä kaikkinensa kuitenkin oli :)

Seuraavana päivänä eli lauantaina oli sitten Lunan vuoro päästä tositoimiin. Sheltit olivat kehässä heti klo 10 ja tuomarina täysin uusi tuttavuus Sumiko Ikeda Japanista. Oikein hymyileväinen ja iloinen nainen :) Yllätyin kyllä suuresti siitä, että narttujen CACIBista kilpaili vain kolme narttua. Yksi avo ja Lunan lisäksi toinen valio.

Urosten arostelua seuratessa kävi heti selväksi, että tuomari tykkäsi selvästi pienemmistä ja kevyemmistä koirista. Luna esiintyi luokassaan ensimmäisenä ja sai ERIn, kuten kilpakumppaninsakin. Ja hetken mietittyään asetti tuomari Lunan ykköseksi kera SAn!

Sitten olikin vuorossa PN-kehä. Tässä tuomari mietti pitkään. Juoksutti kaikki koirat yksin edes takaisin ja katsoi tarkkaan sekä ilmettä, että takaosaa. Sitten tuomari siirsi junnunartun ykköseksi ja pian sen jälkeen Lunan kakkoseksi. Sitten mentiin kierros ympäri ja järjestys oli siinä. Ja kyllä oli hieno hetki kun tuomari käveli meidän luokse CACIB-ruusuketta ojentaen. Lunalle siis PN2 sijoituksen myötä kolmas CACIB, eli yhtä uupuu enää! :)

Lauantain CACIB-voittajat,
Lemmikkipolun Hurmuripoika ja
Karvakedon Luna <3

Isoihin kehiin ei ollut tarvetta jäädä, joten sunnattiin etsimään sopivaa kuvauspaikkaa, jossa saatiin otettua hieman virallisempia kuvia koirista. ja saatiinhan niitä :)

Rusakko 14kk <3 

<3

<3

Murunen <3

Luna <3 

Nassu <3

Neitiä nauratti <3

Tuo ilme!! <3

Isä ja poika <3

Me nauretaankin samalla tavalla! <3

"Poikani, vesipisarat ovat vaarallisia, joten suojaudutaan!" :D

Loppupäivä menikin sitten kynsien ja ripsienlaiton merkeissä ja loppuillasta pelailtiin ja nautittiin virvokkeita ;)

Sunnuntaina omia koiria ei ollut kehässä, eikä olis ollut edes tarpeen viedä. Luna tarvitsee viimeisen CACIBinsa jostain muualta kuin Suomesta tai Virosta, joten eipä olisi sillä mitään tehty. Ja tiesin etukäteen sunnuntain tuomarille Lunan olevan liian pieni ja vääränvärinen ;)

Käytiin kuitenkin seuraamassa shelttikehän kulku, jonka jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Tallinnaa. Pikaisen kaupassa käynnin jälkeen ajeltiin satamaan odottelemaan laivaan pääsyä ja sain viimein yhteyden myös Lunan kasvattajaan, joka oli kyllä riemuissaan tulokset kuultuaan :)

Illalla kun päästiin kotiin, niin täällä odotti taas yksi puolipystykorvainen shetlanninhammashirviö. Zlatan oli päättänyt sitten tämän reissun aikana nostaa vasemman korvansa pystyyn, kun edellisen reissun aikana nousi oikea :D No ei muuta kuin liimaa peliin.

Maanantaina suunnattiin myös Kiaran kanssa sen uran ihka ensimäisiin epävirallisiin agilitykilpailuihin. Tähän asti on aina tullut kaiken maailman esteitä eikä ole päästy. Startattiin kaksi supermöllirataa ja kaksi möllihyppäriä. Kiara toimi kuin ajatus. Ei se välittänyt mistään tai kestään tuon taivaallista radalle päästyään, vaan suoritti niinkuin parhaimmillaan osaa. Lopputuloksena se teki kaikilta neljältä radalta nollan, sijoittui supermölleissä, joissa kaikki kokoluokat kisasivat sekaisin, kolmanneksi ja möllit neiti meni ja voitti! On siinä mulla kultakimpale! <3

Ja heti seuraavana päivänä treeni- ja kisasuunnitelmat Kiaran kanssa menivät uusiksi. Neiti nimittäin teloi jälleen kerran oikean etutassunsa. Ehdin jo saada lähes sydänkohtauksen kun se tuli jalkaa ontuen luo, että joko se taas teloi saman kynnen. No tällä kertaa ei sentään kynnestä ollut kysymys, vaan sisäreunimmaisen varpaan anturankärki oli lähes irti. Hetken pohdinnan jälkeen pestiin haava hyvin ja teipattiin Katiskan ohjeiden mukaan haavan reunat yhteen. Ja tämä on tuntunut toimivan. Vaikkakin ollaan jouduttu vaihtamaan teippaus päivittäin, niin kärki on jo tuolta syvemmältä tarttunut mukavasti kiinni. Kiara ei myöskään enää arista varvasta, eikä onnu lainkaan. Koitapa nyt siinä sitten pitää tuollainen sähköjänis aloillaan kun sen omasta mielestä mitään vikaa ei ole! :D Toivotaan että tassu paranee nyt näillä konstein hyvin ja mahdollisimman pikaiseti niin päästään taas treenien pariin. Olin nimittäin suunnitellut Kiaran korkkaavan viralliset kisat 22.8 ja jos saikku venyy pitkäksi, niin voipi olla ettei ehditä hioa kaikke kisakuntoon ennen sitä. Tilannehan on nyt se, että Kiara on keinun ja keppien vahvistamista vaille kisavalmis. Kepeillä se ei tarvitse enää ohjureita, mutta vauhtia ja varmuutta tarvitaan lisää. Keinun se suorittaa kyllä, mutta saisi tulla vähän pidemmälle. Nyt tulee suoraan etutassut kontaktille ja pyshtyy siihen, mutta haluaisin sen tulevan sellaisen 30cm pidemmälle. Mikään kiirehän meillä ei ole, eikä kisaamaan lähdetä ennenkuin olen sitä mieltä että ollaan varmasti siihen valmiita. Nyt vain parannellaan tassu kunnolla kuntoon!

Pari seuraavaa viikonloppua onkin sitten täysin vapaita koiramaisista menoista. Lähes historiallista! :D Kahden viikon päästä lähdetäänkin sitten pyörähtämään Latviassa. Rudi menee siellä ensimmäisä kertaa nuorten luokkaan ja Lunalla on mahdollisuus saada viimeinen CACIB. Saapa nähdä kuinka käy! :)