Näyttelypaikkana oli paikallisen hiihtomajan nurmialue. Oikein ihana paikka muuten, mutta kehät olivat kyllä kaltevat, kuoppaiset ja hyvin epätasaiset. Milloin ylämäkeen, milloin alamäkeen, eikä päivän aikana kaatumisilta vältytty. Onneksi omat mukana olleet ovat sen verran tasapainoisia liikkujia, että tuo pohja ei tuottanut kellekään suuria ongelmia.
Varsinaisen tuomarin lisäksi shelteillä oli harjoitusarvostelijana Marianne Holm, joka tosin ehti olla vain urosten ja junnunarttujen ajan arvostelua seuraamassa ennenkuin joutui poistumaan omaan kehäänsä varsinaisesti arvostelemaan. Näin ollen omista koirista tarkempaan syyniin joutui vain Rossi.
Ennen Rossia oli linja ollut melkoisen tiukka. Pelkäämäni mittakeppi vieraili jokaisen uroksen selän päällä ja ennen Rossin vuoroa vain yksi koira oli saanut ERIn ja SAn. Tähän mennessä myös hylsyä ja evaa lukuunottamatta kaiken väriset laput olivat ehtineet viuhua kehässä. Olo siis ei ollut järin toiveikas ja lähinnä rukoilin ettei sentään hylsyä tällä kertaa tulisi.
Rossi esiintyi sitten mallikelpoisesti ja tuomarin sanottua liikkeitten jälkeen, että tuossa on nyt se mainitsemani upea sivuliike, jota tänään ei ole vielä nähty. Tämä sentään vaikutti lupaavalta lausahdukselta. Rossi pönötti pöydällä tuttuun tapaansa kuin patsas molempien kopeloidessa sen hyvin tarkkaan läpi. Kommenttia tuli ihan joka asiasta. Rossi toimi hyvänä esimerkkinä mm. trikin turkin värin esittelyssä. Sillähän tyypillisesti selän päältä pohjavilla ruskettuu, mutta muualta pohjavilla on oikeaoppisesti harmahtavaa, mikä kertoo juurikin värin oikeasta laadusta. Lisäksi Rossin pää ja korvat saivat kovasti kehuja. Otsapenkereestä tuli maininta että sitä voisi aavistus enemmän toki olla, mutta se on kuitenkin täysin oikein asettunut. Myös alaleukaa voisi olla inasen enemmän, mutta Tenson huomautti että tällä koiralla se ei häiritsevän puutteellinen ole. Rossin korvat toimivat myös mainiona esimerkkinä täydellisenkokoisista ja oikein taittuneista korvista. Tässä kohden Tenson muistutti että ne tulee aina tarkistaa, koska sieltä voi löytyä mitä vaan :D
Sitten siirryttiin kroppaan ja tässä vaiheessa Rossin ylälinja sai kovasti kehuja kun Tuomari näytti miten juurikin ne linjat tulee kaartua. Myös Rossin etuosa sai paljon kehuja, samoin oikeinasettunut ja kannettu häntä. Lopuksi Holm kävi myös itse Rossin läpi ja etuosaa kopeloidessaan totesi että onpa hieno vankka etuosa ja mainiot kulmaukset. Ihasteli myös Rossin takaosaa ja lopuksi vain totesi, että onpa hyvä että kehään tuli näin hyvä koira, niin hän oppii todella hyvin rodusta! :)
Rossi sai site tämän hieman jopa hämmentävän ylistyksen jälkeen ERIn ja SAn. Lopulta PU-kehässä oli vain Rossi ja nuorten luokan koira. Juoksutuksen jälkeen Tuomari tuli lopulta kättelemään meidät ykköspaikalle ja kyllä pomppasin riemusta ja taisin kiljaistakin :D Se oli nimittäin sitten siinä. Rossista leivottiin FI MVA. Molempien tuomareiden ilme oli kyllä hyvin hölmistynyt kun totesin että kiitos kovasti, nyt tämä valioituu :D
Sitten seurattiinkin tovi narttujen arvostelua ennen Lunan vuoroa. Luna oli Rossin tapaan ainoa valio. Nostettuani sen pöydälle, tuomari totesi, että tämä koira se vain paranee vanhetessaan kuin hyvä viini :D Totesi vielä että ainahan tämä on kaunis ollut, mutta nyt se on täydellinen. Luna on siis käynyt kahdesti Tensonin arvosteltavana ja on pärjännyt aina, joten selkeästi muisti Lunan :) Luna sai loistavan arvostelun kera ERIn ja SAn.
Sitten oli Mimmin vuoro veteraaneissa, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Kaikki saivat ERIn, mutta Mimmi veti pisimmän korren ollen ERI1 SA :)
Sitten olikin PN-kehä ja Reetta esitti Lunan. Hyvin huono idea, kun eihän neiti tehnyt mitään muuta kuin kuikuili että missä se mamma tulee :D Lopulta tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä Luna voitti nartut!! Mimmi oli PN4 ja ROP-vet.
Pikaisesti siis taas venkslattiin koiria ja Reetta esitti ROP-kehässä Rossin. Olipa muuten ensimmäinen kerta Suomessa kun oli omat koirat siinä vastakkain :D Lopulta Luna veti pidemmän korren ollen ROP ja Rossi näin ollen VSP. Olipahan päivä! :)
Ja täytyihän sitä jäädä ryhmäkehässä pyörhtämään. Ilma oli kaunis, joten mikäs se oli siinä odotellessa :) Lopulta ryhmät alkoivat ihan ajallaan. Veteraaneilla aloitettiin ja ykkösryhmä otettiin samaan aikaan esiarvosteluun, joten Reetta pääsi Mimmin kanssa kehään. Mimmi pääsikin hienosti aina kahdeksan joukkoon asti! :)
Ykköryhmän tuomarina oli tämä shelteillä harjoitusarvostelijana ollut Marianne Holm. Lunaa hän ei siis ollut ennen tuota kehää nähnyt. Aluksi kokoomakehässä käveli vain ohitse, mutta yllätyksekseni tuli vielä takaisin ja kopeloi Lunan läpi ja juoksutti. Ehdotti että otan Lunan syliin, kun kehässä ei pöytää ollut, mutta totesin vain että senkun kopeloit sen maassa, kun eihän tuo ole siitä moksiskaan.
Lopulta sitten päästiin isoon kehään. Tuomari poimi ensin 9 koiraa jatkoon ja Luna oli tässä joukossa!! Sitten juoksutti nämä koirat läpi ja alkoi poimia seuraavat jatkoon menijät. Laitoin jo namitkin taskuun että on helpompi kätellä kehästä pois, mutta niin vain käski meidät jatkoon!! Ja kun näin ettei ottanut enää kuin ne sijoittuvat neljä koiraa jatkoon, ei ollut riemulla rajaa. Lunan ensimmäinen RYP-sijoitus! <3
Oli ihan varma että neljäs sija sieltä napsahtaa ja kun neljänneksi kuulutettiinkin belgian paimenkoira, olin jo aivan ällikällä lyöty. Tämän jälkeen kolmospallille kuulutettiinkin sitten Luna, joka piti kyllä siellä sellaisen konsertin, että kaikki varmasti huomaavat kuka on paikalla! :D Tuollainen arka ja pidättyväinen sheltti ;)
Aikamoinen päivä. Tällaista ei ole aiemmin ollut ja tämän veroista tuskin hetkeen, jos koskaan tulee. Olen äärimmäisen onnellinen ja vaikka huomenna Mänttä-Vilppulassa varmaan tiputaan takaisin maan pinnalle tulosten osalta, niin en voi olla kuin onnellinen kun muistelen tätä päivää. Joten tuli mitä tuli, tyytyväisiä ollaan :) Kunhan nyt ei sentään hylsyä kellekään! :D
 |
| Tuo pokaali on muuten yhtä korkea kuin Luna! :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti