SM-kisat 2014

Meidän ensimmäiset SM-kista on nyt kisattu ja vaikka päällimmäinen tunne aluksi olikin masennus (johon ei oikeasti ole syytä) on se muuttunut hillittömäksi treeni-innoksi. Suoriuduimme kisoista omalla tasollamme. Perjantain iltakosoista tuloksena agiradalta yliaikanolla, johtuen järkyttävän hitaasta puomista, ja hyppäriltä hyl. Hieno rata, mutta ansaputki koitui kohtaloksi kuten osasin etukäteen arvata. Kontaktit on tällä hetkellä siinä kunnossa, että ihan hävettää. Vain A on täydellinen. Sentään edes se.

Viikonlopun ainoa otettu kuva.. Näkymä teltan ovelta.

Lauantaina toimitettiin täysin turhaa varakoirakon virkaa. Naama paloi iloisesti, vaikka oli järkyttävän kylmä lähes koko päivän :D Sunnuntaina oli onneksi selvästi lämpimämpi jo heti aamusta. Lunan rata oli heti ensimmäisessä erässä, jonka rataantutustuminen oli klo 8. Mineillä tuomarina etukäteen ilmeisen pelätty Mia Laamanen. Tällä radalla tuomari oli kuitenkin mielestäni todella kiltti, sillä vaikka nollia siltä tuli lopulta 55 kappaletta, oli se mielestäni varsin helppo. Ainostaan rimat tapissa aiheutti jännitystä, sillä sekä perjantaina, että lauantaina minit hyppäsivät 30 senttisiä rimoja, jonka arvasin aiheuttavan paljon rimantiputuksia. Niin myös meille. Selvittiin nollana aina esteelle 18 asti, mutta sen rima sitten jostain syystä tippui. Alkuun luulin valssanneeni niin huonosti, mutta videolta näkee, etten nyt mitenkään normaalis huonommin valssaa. Liekö Lunaa häirinnyt enemmän tuo kipsi kädessä kun sen puolellehan tuossa piti tulla. Aika olisi riittänyt finaaliin kyllä. Toki radalla jo kepeiltä tekemäni poispäinkäännös putkeen olisi ansainnut virheen, sillä siinä tuli selvä kosketus koiraan, mutta siitä ei käsi noussut.

Kyllähän tuo riman pudotus harmitti, mutta kuitenkin kaikkien vastoinkäymisten jälkeen oli vain ihana päästä osallistumaan. Luna teki hienosti hommia, eikä tilanne vaikuttanut siihen yhtään. Toki tuohon aikaan aamusta yleisöä oli paikalla selvästi vähemmän, mutta en usko että olisi haitannut Lunan menoa vaikka olisi ollutkin enemmän.

Loppupäivä saatiinkin sitten kannustaa ja fiilistellä muiden ratoja. Jälleen kerran muistui mieleen se tosiasia, että kun on kuitenkin tietyllä tapaa kilpaurheilusta kyse, niin joukkoon mahtuu väistämättä enemmän niitä pettyneitä kuin onnistuneita. Johan se on tilastollinenkin fakta, kun esim. mineissä oli 249 osallistujaa ja näistä kolme palkitaan.

Jottei nyt aivan negaativinen fiilis tästä tekstistä jää, niin kaikesta huolimatta meillä oli oikein onnistunut viikonloppu. Sain kisata parhaan mahdollisen kisakaverin kanssa ja ystävien tuki radan jälkeen tuntuu aina hyvältä. Tänä vuonna ei onnetar suosinut meitä missään suhteessa, mutta ehkä ensi vuonne sitten. Nyt kuitenkin treenataan puomi ja keinu kuntoon ja seuraavan kerran kisataan testi mielessä heinäkuun puolivälissä, niin nähdään missä niiden suhteen mennään. Ja treenit ensi vuotta varten ovat myös alkaneet, sillä keskiviikkona alkoi Jennan sanoin "operaatio arvokisakuntoon 2015" Ensimmäisten treenien aiheena vastakäännös. Ja kannattaa tehdä asia itselleen helpommaksi laittamalla rimat viiteentoista senttiin ;) Mutta hyvin meni ja Luna pisteli lujaa.

Myös Viva pääsi tekemään ja se se vasta lujaa menikin! :D Jenna sanoikin ensimmäisen vastakäännösyritelmän jälkeen, että ei muuta neuvoa kuin että älä ole kolmea metriä myöhässä! :D No oli koko ajan, sillä Viva tykitti menemään niinkuin itse parhaaksi näki ;) Lopulta todettiin, että en vain mitenkään ehdi vastakäännöstä tehdä kun se menee noin kovaa. Vaihdettiin puolivalssiin, joka yllättäen Vivalla toimi todella hyvin :) Myös Vivan keinu etenee pikkuhiljaa. Nyt tehdään vauvakeinulla niin pitkään, että se on Vivan mielestä maailman kivoin juttu. Nyt se tekee sen jo aivan täydellisesti, joten kun vain maltilla edetään, niin kyllä se oikeakin vielä tulee luonnistumaan :)

Kiara on edelleen aikamoinen rämäpää ja se tekee hommia sellaisella innolla, että ei mitään rajaa. Hypyn tarjoaminen on todella hyvällä mallilla ja neiti leikkii ja irtoaa kuolleelle lelulle todella hyvin. Nyt siirrytään harjoittelemaan putkien tarjoamista enemmän, sillä se on jäänyt selvästi vähemmälle. En myöskään usko keinun olevan Kiaralle ongelma, sillä se juoksee täysillä päähän, eikä ole keinun laskemisesta tai pamahtamisesta moksiskaan. Myös 2on2off on hyvällä mallilla ja tänään siirryttiin ensimmäistä kertaa puomin alastulolle asentoa naksuttelemaan. Tuo riiviö on kyllä niin ihana kun se tekee kaiken aina täysillä, eikä paineistu yhtään, vaikka ei heti hoksaisikaan jutun jujua. Hyvänkokoinen medi tytöstä on tulossa myös, sillä 4kk tuli juuri ikää mittariin ja korkeutta on nyt noin 32,5cm. Hampaat vaihtuvat kovaa kyytiä ja tehosterokotuksillakin käytiin jo pari viikkoa sitten. Sisäsiistikin se jo lähes on. Kaikkiaan ihana pennu, enkä voisi tyytyväisempi siihen olla. :)

<3