Eva Lacnakovan agilitykoulutus ja Turku KV

Loppuviikko on ollut varsin koirapainotteinen. Eilen suunnattii Lunan kanssa Saloon Eva Lacnakovan agilitykoulutukseen. Rata näytti tältä:

Eva Lacnakova 18.1

Alkuun tehtiin pari lämmittelypätkää, jotta Eva sai vähän tuntumaa koiraan ja ohjaajaan. Luna toimi varsin mukavasti ja löytyi kokoajan enemmän vauhtia ja intoa tekemiseen. Sain itse kommenttia siitä, että olen todella kiltti koiraani kohtaan, ajoittain jopa liiankin. Autan sitä vähän turhankin paljon sen sijaan, että antaisin sen itse hoksata asiat ja sitä kautta suorittaa itsenäisemmin ja irrota paremmin. Lunalla on tästä johtuen välillä tapana heittäytyä avuttomaksi, kun on tottunut siihen, että Mamma auttaa kyllä :) Oli hieno havaita, että se kyllä osaa ja irtoaa kunhan luotan siihen, enkä varmista liikoja. Virheitä aina tulee ja saakin tulla. Niistä sitä oppii. Lämmittelyratojen jälkeen tehtiin radanpätkää 8-14. (8 vaan tultiin "väärästä" suunnasta) Tässä video:

Luna toimi hienosti ja vauhtia oli ihanasti! Rimat olivat meille tosi matalat, mutta se ei haitannut, pääasia, että mentiin kovaa. Tässä vaiheessa sain myös kommenttia ohjauksestani, että osaan ottaa ohjeita hyvin vastaan ja toteuttaa ne. Ja se tärkein: "Sinä olet hyvä, luota itseesi. Älä ajattele liikaa, mene vaan"

Tämän jälkeen suoritettiin sitten koko rata. Siitä video:

Lunan vauhti ja into kasvoi mitä enemmän tehtiin ja radalla sain kyllä juosta minkä jaloistani pääsin. Tästä johtuen takaakierto kympille on tosi huono, kun olin "hieman" myöhässä... ;) Mutta muuten rata oli aivan super ja Lunan silmät loistivat innosta. Evan loppukommetti olikin, että koira on hieno ja onnellinen ja me olemme hyvä tiimi! <3 Täytyy sanoa, että olo oli aivan huippu tuon valmennuksen jälkeen. Koin niin monta ahaa-elämystä ja onnistumisen tunnetta, että oksat pois. Ymmärrän taas paremmin miksi Luna joissain tilanteissa tekee niinkuin tekee ja reagoi niinkuin reagoi. Ja kuka niistä paremmin osaakaan kertoa kuin toinen sheltti-ihminen :) Kaikkiaan koulutus oli loistava ja jos joskus on mahdollisuus, niin Evan oppiin varmasti mennään uudestaan! Kyllä se taisi myös ottaa hieman pienen Duracelpupun voimillekin. Siihen malliin meinaan maistui uni Bot-loimeen kääriytyneelle neidille! <3


Tänään olikin sitten vuorossa vallan toisenlainen koitos, nimittäin Turku KV. Matkaseuraksi saimme Heidin ja Lunan Siri-siskon. Kuuden aikaan startattiin auto 30asteen pakkasessa. Perillä oltiin hyvissä ajoin ja saatiin tavarat aitiopaikalle. Täällä ei arvosteltu pentuja lainkaan, joten Rossin luokka oli heti ensimmäisenä. Junnu-uroksia oli 6 kappaletta, joista Rossi oli vuorossa kolmantena. Tuomarina tänään oli ruotsalainen Torbjorn Skaar. Kaksi ensimmäistä koiraa sai EHn ja ajattelin, että meilläkin on hyvät mahdollisuudet se saada. Voisin kyllä sanoa, että mahdoin olla hölmönnäköinen, kun tajusin tuomarin sanoneen kehäsihteerille exellent meidän kohdalla. Tuijotin meinaan naista suuauki kun ojensi meille sen punaisen ERI nauhan. Rossin ensimmäisen sellaisen! Voi miten iloinen olinkaan! Ja aina vaan paranee. Tuomari nimittäin antoi Rossin lisäksi vain yhdelle toiselle ERIn joten luokkasijoitus oli varma. Juoksutti kilpailuluokassa vielä kaikki läpi ja alkoi sijoittaa. Kaksi EHn koiraa kolmas ja neljäs ja sitten ajattelin että meidät laittaa toiseksi, mutta ei! Rossi voitti! Ja kun tuomari sanoi, että voittajalle SA, olin varma että pissaan housuun! Voiko olla totta?! Oli se. Kädet tärisi ja tippa meinasi tulla linssiin. Mun pikku-ukko! <3 Sitten jäätiin odottelemaan Paras Uros-kehää. Ajattelin, että meidän visiitti siellä jää lyhyeksi, mutta luokkien edetessä kävi selväksi, että linja oli tiukka. Nuorten luokan uroksista vain voittaja sai SAn ja avoimessa ei edes voittaja. Tässä vaiheessa olin jo varma että pyörryn.  No valioissa oli kuitenkin pari koiraa jotka eivät vielä olleet Suomen valioita, joten arvelin, että sieltä ne ainakin pärjäävät. Mutta väärässä olin taas. Tämä tuomari ei nimittäin arkaillut jakaa EHta myöskään valioluokan koirille. Lopputulos oli se, että valioitten kaksi ensimmäistä sai SAn ja nämä molemmat olivat jo suomenkin valioita. Ja koska veteraaneja ei ollut lainkaan, oli Paras Uros kehän aika. Siellä siis kaksi valiota, nuorten luokan koira ja Rossi. Jotta maailmankirjat nyt eivät täysin sekaisin mene, niin tässä kisassa Rossi jäi täysin syystä neljännelle sijalle, millä ei ollut mitään väliä. Enhän villeimmissäkään toiveissani ollut uskonut päivän alussa edes ERIn saantiin. Rossin päivän saldo siis oli JUN-ERI JUK1 SA PU4 ja VASERT! Käsittämättömän hienoa! Ihan sanattomaksi vetää.

Tästä oli sitten äkkiä koottava itsensä ja mentävä Lunan kanssa kehään. Neiti esiintyi upeasti niinkuin nykyään aina. Vähän pelotti tuo karvattomuus, mutta turhaan. Upea ERI myös Lunalle! Junnunarttuja oli huimat 17 kappaletta ja joukossa todella upeita koiria, joten ei mikään ihme, että karvaton neiti jäi luokkasijoitusten ulkopuolelle. Oli kuitenkin rohkaisevaa nähdä, että noinkin karvattomana Luna on ERIn koira. Tästä onkin nyt hyvä aloittaa reilun kahden kuukauden näyttelytauko, jonka aikana Luna ehtii toivottavasti kasvattaa mukavasti uutta turkkia ja Rossi vankistua.

Ensi viikolla meillä onkin sitten täällä yksi topilas, sillä Nala menee tiistaina viimeinkin steriloitavaksi. Jospa Mammakoiran elämä sitten muuttuisi vaikka vähän stressittömämmäksi. Ainakin siinä mielessä meidän elämä helpottuu, että on yksi juokseva narttu vähemmän Rossin kiusana! :)

Loppuun pari kuvaa viime viikon lenkiltä: