torstai 13. heinäkuuta 2017

Miten tässä nyt näin taas kävi?

Viikonloppuna pyörähdettiin jälleen näyttelykehässä, tällä kertaa Tarja Löfmanin arvioitavana Mikkelissä. Kehään pääsivät Ramos, Zlatan ja Viva. Ramos pääsi mitan alle jälleen ja tällä kertaa tulos oli niin iso että koosta tuli sanomista, joten EH oli arvosana. Tosin tykkäsi muuten ihan todella paljon, koska muille isommille antoi H:n. Zlatan taas kelpasi mainiosti ja se voitti valioluokan kera SAn ja suureksi yllätykseksi se meni ja voitti urokset! Temppu johon en todellakaan uskonut, sillä kehässä oli ihana veteraani Magnus joka on tavannut viimeise vuodet tällä tuomarilla aina voittaa kun vain kehään on tuotu. Viva sitten suureksi iloksi meni ja voitti nartut, joten ROP-kehässä oli äiti ja poika vastakkain ja Zlatan veti pidemmän korren tällä kertaa.

Muistoräpsyn kännykällä nappasi Vivan kasvattaja Aki Korhonen

Seuraavana päivänä ajeltiin sitten pitkähkö matka Vesangalle katsomaan Zlatanin jälkikasvua ja voi että millaiset pallerot siellä vastaan tepastelikaan! Sydän pysähtyi!

Merry Moonray´s Black Sun


Merry Moonray´s Midnight Sun "Zoma"


Merry Moonray´s Sunrise "Tuppo"


Merry Moonray´s Sunlight "Riemu"



Pennut olivat luonteeltaan hyvin reippaat ja uteliaat, kyllä saa Zlatan olla ylpeä. Ja niin ylpeä, että kaiken järjen vastaisesti yksi näistä muuttakin meille, Nimittäin tuo toinen trikkityttö, Midnight Sun. Neidin nimeksi tulee Zoma ja hän on kaikkien unelmien täyttymys, sillä saan siinä yhdistelmän minun kahta rakkainta koiraa eli Lunaa ja Zlatania, sillä Lunan isä on Zoman emänemänisä :) Viikon päästä haetaan tyttönen kotiin lauman jatkeeksi :)

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Karsinnat 2017

Karsinnoista on nyt reilu viikko aikaa ja on ehditty tässä sulatella että mitenkäs siellä oikein menikään. Lähdimme sinne sillä asenteella että jos Luna ei hae hyppyjä, niin millään muulla ei ole väliä.

Lauantain ensimmäinen rata oli hyppäri ja muutama kohta siinä oli melko kinkkinen. En esimerkiksi vielä lähtöön kävellessäkään osannut päättää miten ohjaan kakkosesteen, pakkovalssilla vai takaakierto-persjättönä. No lennossa ohjaus valikoitui pakkovalssiksi ja onnistuihan se vaikka aikaa tuhraantui ylimääräiseen kaarrokseen. Renkaan jälkeisessä saksalaisessa olin myös Lunan edessä, mutta muutoin sujuvaa meno ja nolla tehtiin! Hitsi sitä fiilistä! Ei yhtään haettua hyppyä, kolisteltuja rimoja! Tässä linkki livestreamiin  KLIK

Ja kuva kertoo kaiken oleelllisen:


Aika käsittämätön olo. Luna liikkui paremmin kuin koskaan ja rataan jäi vielä parannettavaakin ja silti sijoitus noin huima! Ja paikka sunnuntaille lunastettu heti ensimmäiseltä radalta!

Toiselle radalle lähdin sitten asenteella kaikki tai ei mitään, ja se napsahti pan puomin jälkeen hyllyksi kun jäin ihmettelemään puomilta tuomittua virhettä (aiheeton, Luna koski niin selvästi kuin koskea voi) ja siinä sitten en työntänyt aitä hypyn takaakiertoon riittävästi niin neiti hyppäsi sen edestä. Mutta hyvin se taas kulki! Meidän rata livestreamilla  KLIK

Sunnuntaille sitten lähdettiin hyvistä asemista. Päivän eka rata kosahti sitten heti alkuunsa kun A:n jälkeiselle hypylle tekemäni japanilainen venähti, Luna hyppäsi hypyn ristiin ja kääntyi väärään suuntaan ja kutsuttaessa hyppäsi sitten hypyn takaisin päin. Tyhmä ohjaaja kun huuteli, ilman sitä olisi vain kiertänyt siivekkeen ja olisi voitu jatkaa siitä rataa.

Kuva: Henri Luomala

Kuva: Rita Larjava
Tästä radasta en jaksanut kaivaa streamilta videota, sillä niin lyhyt pyrähdys se oli :D

Pitkän odottelun jälkeen päästiin sitten hyppärille, joka oli yhdestä kohtaa kovinkin hankala. kepeillä oli melkein pakko päästä leikkaamaan jotenkin toiselle puolen ja mietin että miten ihmeessä Lunan sinne oikein saan. Päädyin sitten samaan kuin suurinosa muistakin, eli veto ja siitä käskytys avokulmaan ja siitä itse toiselle puolen. Ennen kepeille menoa päädyin myös suorittamaan valinnaisen suoran putken lähes ainoana kisaajana eri suunnasta kuin muut ja Lunallehan se sopi kuin nenä päähän! Nolla tehtiin, vaikkakin hidas sellainen. Tässä vaiheessa viikonloppua Luna ei enää liikkuunut samalla raivolla kuin aiemmin, se oli selvästi väsynyt. Nippanappa aika riitti sentään jäännöspisteille ja sijoitus koheni taas hieman. Meidän rata livestreamilla KLIK


Kuva: Rita Larjava

Kuva: Henri Luomala

Kuva: Henri Luomala

Viikonlopun viimeiselle radalla lähdettiin sijalta 14. Viimeisellä radalla kinkkisin kohta oli puomin jälkeisen putken jälkeiset hypyt ja siihenhän se meilläkin kosahti. Hosuin ja ajoitin taaksetyönnön väärin ja Luna hyppäsi hypyn väärin päin. Kyllä harmitti ensin ja paljon, mutta onneksi nopeasti helpotti, me oltiin saatu jo niin paljon enemmän kuin olin uskaltanut toivoa. Meidän rata livestreamilla  KLIK

Kuva: Sporttirakki

Kuva: Sporttirakki

Kuva: Rita Larjava
Kuva: Henri Luomala
Olipahan viikonloppu. Aikanaan olin suurimmaksi haaveekseni ja tavoitteekseni asettanut että näissä karkeloissa me joskus sijoituttaisiin 20 parhaan joukkoon ja Luna meni ja toteutti tuon haaveen, sillä meidän loppusijoitus oli 18./104! Ihan mieletön saavutus kaikkien vastoinkäymisten jälkeen ja vain kahden radan pisteillä! Luna osoitti moneen kertaan viikonlopun aikana että se todella on paikkansa näissä kisoissa ansainnut. Minun pieni sininen unelmani! Olen vain äärettömän kiitollinen että vielä saan harrastaa sen kanssa, se kun ei ole koko keväänä tuntunut enää itsestäänselvyydeltä.

Nyt huilaillaan ja katsellaan sitten kisakalenteria. Tulevan vuoden ykkösjuttu treenien osalta on ehdottomasti saada tuo puomi nyt varmaksi. Se on parantunut huimasti, mutta luotettava se ei missään nimessä ole. Juoksari siinä vain on Lunan kanssa ainoa mahdollisuus jos halutaan taistella ajoista edes siellä parin sekunnin päässä Suomen kirkkaimmasta kärjestä. Tänä viikonloppuna Luna tosin osoitti myös sen että piilossa on edelleen paljon lisävauhtia ja kun se saadaan sieltä pysymään esillä koko ajan, niin hyvä tulee! <3