Agilityn SM 2015

Matka kisoihin alkoi torstaina illalla huikeiden Jennan treenien jälkeen. Kävin poimimassa bussilla Espooseen tulleen Sonian ja Stellan kyytiin ja sitten ajeltiin hakemaan viikonloppukotimme, eli vanhempieni asuntoauto, mukaan matkaan. Kaupasta vielä evästä ja kamat kyytiin ja ei muuta kun auton nokka kohti Oulua! Lievestuoreen kautta ajettiin, sillä Rudi meni sinne hoitoon viikonlopuksi, koska se oli ilmoitettu lauantaina Salon näyttelyyn. Muut koirat menivät vanhemmilleni, paitsi tietysti Luna ja Zlatan lähti myös turistiksi sosiaalistumaan mukaan :)

Matka oli pitkä ja rankka ja perillä oltiin n. 3.30 torstain ja perjantain välisenä yönä. Ajettiin vaan auto parkkiin ja eikun unten maille. Jukka heräili ensimmäisenä ja kävi kasaamassa aamusta heti telttamme aitiopaikalle. Puolen päivän maissa raahauduimme sitten Sonian kanssa ylös sängyistä ja lähdimme ilmoittautumaan ja tutkimaan kisapaikkaa.

Paikka oli oikein todella kiva! Kenttä oli pohjaltaan tosi hyvä ja lämppämaastot ihanat! Tällaisia kisapaikkoja lisää kiitos! Iltakisat alkoivat klo 14 ja startattiin Lunan kanssa molemmilla radoilla j aivan loppupäässä.

Ensin oli vuorossa Eija Berglundin hyppäri. Monta kinkkistä paikkaa mahtui radalle. Alkupuolella rataa jännitti pituuden jälkeiseen takaakiertoon ehtiminen ja loppuradasta taas kahteen peräkkäiseen valssiin, tai meidän tapauksessa persjättöihin. No alun takaakiertoon ehdin ongelmitta, vaikka Luna tulikin vähän jalkoihin ja jouduin vähän kalastelemaan sitä ohjaukseen. Lopussa sen sijaan tuli ongelmia, kun Luna kääntyi muurin jälkeiseltä hypyltä todella paljon tiukemmin kun olin odottanut ja itsellä meni tästä pasmat ihan sekaisin. Kaikki koirat kun olivat tuolla hypyllä kaarrattaneet melkoisesti, niin oletin joutuvani odottamaan Lunaa, mutta enpä joutunut, joten persjättö muutti valssiksi ja toinen valssi takaaleikkaukseksi ja sitten kuin ihmeen kaupalla sain jotenkin Lunan vielä tykittyä oikealle puolelle estettä ja nollalla maaliin. Ei se sujuva rata ollut, mutto nolla kuitenkin :)

Aika oli huono ja sijoitus 18. Paljon parannettavaahan tuolla oli, joten sen puoleen ei aikaa kannata tuijotella tai harmitella :)

Illemmalla oli sitten ohjelmassa Heidi Viitaniemen agirata. Ja tämä rata oli mielestäni todella helppo. Niin helppo että ihmettelin voiko se todella olla Viitaniemen suunnittelema :D Meillä ei suurempia ongelmia radalla ollut A:n jälkeistä elämää lukuunottamatta. Taas tuli kiire takaakiertoon kun Luna kääntyi A:lta taas paremmin kun odoti enä lähtenyt tarpeeksi ajoissa liikkeelle. Puomi oli varsin hyvä kisapuomiksi tässä vaiheessa. Keinua radalla ei harmillisesti ollut. Nolla tehtailtiin tältäkin radalta, sijoitus 26. ja näin ollen ensi vuoden SM-kisojen tupla on nyt takataskussa :)

Tällä radalla Luna liikkui huomattavasti paremmin, mutta edelleen parannettavaa löytyy, mikä on positiivinen asia, sillä sitä kautta päästään lähemmäs kärkeä :)

Alla pari Inka Räsäsen ottamaa kuvaa Lunasta agiradalla :)

Kisojen jälkeen käytiin pitkällä palauttelevalla lenkillä koirien kanssa ja haettin samalla pizzaa iltapalaksi. Nukkumaan mentiin ajoissa, sillä aamulla oli Sonialla aikainen herätys.

Lauantaiaamuna nukuin itse vähän pidempään ja joukkueiden ensimmäiset koirakot jäi itseltä näkemättä. Jukka kuitenkin oli katsomassa ja osasi kertoa Lägin ensimmäisen koirakon tehneen yliaikanollan. Toisia koirakoita lähdin sitten seuraamaan, vaikka sää ei aamupäivällä suosinutkaan, vaan vettä satoi ja oli melkoisen kylmä. Koiratkia saivat jäädä autoon odottelemaan, niin eivät palelleet teltassa. Lägin toinen koirakko hyllytti, joten se tiesi sitä, että loppujen olisi tehtävä hyväksytty rata mikäli mieleimme tuloksen saada. Joukkueemme kolmas koirakko teki myös yliaikanollan, joten tuloksemme riippui Lunasta. Luna starttasi sitten finaalikierrokselle porukan loppupäässä, kun käänteisessä järjestyksessä mentiin. Minien finaalikierros oli myös päivän viimeisenä, joten rauhassa ehdittiin katsoa medien ja maksien joukkuekisojen ratkaisut.

Lunan vuoro koitti viimein ja sääkin oli selvästi parantunut. Ilahduttavasti myös sunnuntaita ajatellen rimat olivat tapissa ja kaikki kolme kontaktia löytyi radalta. Lunan alkurata sujui loistavasti. Keinun se teki todella hyvin, mutta puomilla sikaili, eikä sillä ollut ajatustakaan jarruttaa, saati pysähtyä. Kumma kyllä virhettä ei siltä saatu, vaikka itse olin sitä mieltä että loikkasi kyllä ennen kontaktialuetta. Lopulta kohtaloksi koitui kohta jota hieman hankalaksi ajattelinkin. Loppupuolella rataa koiran piti irrota puomin alla olevaan putkeen ja vaikka edeltävä hyppy syöttikin suoraan putkeen, oli mahdollista että kontaktihakuinen koira hakeekin puomille. No niinhän Luna teki :D Ja yleisöllä oli hauskaa :D Itseäkin nauratti, sillä en ohjannut sitä putkeen kunnolla, vaan oletin että kyllä se sinne menee. No ei mennyt :D Tämän jälkeen rata meni sitten ihan rallatteluksi, kun yleisö rupesi taputtamaan kannustuksia niinkuin hyllyn tullessa tapana on ja Lunahan innostui tästä valtavasti. Kaikki taputtaa kun HÄN on niiiiin hyvä! :D Tuli sitten haukkuen muurista ohi, ja suihkaisi kepeistä vaan haukkuen läpi :D Ne otin uudelleen, koska halusin testata miten se siellä pysyy kun vedätän todella paljon, mutta hienosti pujotteli loppuun asti! Sitten tuli haukkuen vielä okserin jälkeisestä hypystäkin ohi, että kovin hyvä ei neidin keskittyminen tuossa tilanteessa ollut, mutta hauskaa sillä ainakin oli :D

Alkurata tuohon hyllyyn asti oli kuitenkin ihan todella hyvä, joten sunnuntaille jäi todella hyvä fiilis :) Alla Sirpa Saaren ottamia kuvia Lunasta joukkueradalla :)

Illalla käytiin taas koirien kanssa kävelyllä ja syömässä. Tässä kohtaa mainittakoon, että Zlatan oli koko viikonlopun aivan mielettömän mahtava penne!! Se ei tehnyt kertaakaan tarpeitaan häkkiin, missä se siis oleili asuntoautossa, eikä se pelännyt tai ahdistunut mistään eikä kestään. Kovasti kehuja sen luonne saikin kun sitä ihastelemaan tultiin. :) Aivan mahtava otus kertakaikkiaan! :)

Sunnuntaina herättiin sitten aikaisin, sillä Sonia starttasi taas ihan alkupäässä ja luonnollisesti kannustamaan ja tietysti rataa katsomaan piti ajoissa päästä. Minien tuomarina hyppyradalla oli Mika Moilanen. Itselle täysin uusi tuttavuus. Rata oli varsin vauhdikas ja oikeastaan aika helppo. Ainoastaan keppejä ennen ollut välistäveto aiheutti mietintää, sillä esteet olivat todella pienessä sumpussa. Samoin mietitytti ehtiminen keppien jälkeisen hyppy-rengas-putki suoran jälkeiseen takaakiertoon ehtiminen.

Luna starttasi numerolla 99, joka oli aivan kolmannen ryhmän loppupäässä. Jännitti kyllä melkoisesti lähtökarsinoissa odotellessa. Alkusuora radasta meni sitten soveltaen, kun Luna varasti lähdöstä ja joudun valssaamaan kolmosesteelle toisin kuin olin suunnitellut. Toimi kyllä valssilla todella hyvin ja vastaanotossa kolmosen takana oli törmäysvaara koiran kanssa, joten nyt siitä ei tarvinnut huolehtia. Moilanen oli todella tarkka kosketusvirheiden kanssa, joten jos koira tuli yhtään jaloille, niin virhe tuli heti. Selvittiin myös keppejä edeltävästä kuviosta, samoin juoksusuoran päähän ehdin, sillä putki onneksi syötti koirat putkesta luukuttaen juuri takaakiertoon, eikä siis ollut hengenhätää vaikka oli vähän myöhässäkin. Radan jännin paikka sitten koitti kun okserilla Luna kolautti rimaa todella selkeästi, mutta tällä kertaa onnetar suosi ja rima pysyi kannattimillaan. Muurin jälkeiseen persjättöön en uskaltanut lähteä, joten kolmanneksi viimeisen hypyn kierrätin kauemman siivekkeen kautta, mikä oli selvästi hitaampi, koska oli matkallisesti pidempi, mutta selvittiin radasta siis nollalla ja pienen odottelun jälkeen nähtiin että ihanneaikakin alittui reilulla kolmella sekunnilla, joten paikka illan finaaliin oli plakkarissa! Ihanin Ulpu!! <3

Edellisenä iltana lupasin Lunalle, että mikäli se laittelee karsintaradalta nollan, saa se purkillisen tonnikalasalaattia. No ihan täysin en lupausta voinut pitää, ties mitä mahavaivoja siitä olisi tullut, mutta purkin neiti sai kuitenkin nuolla :D

:D

Alla Sirpa Saaren ottamia kuvia Lunasta karsintaradalla :)

Sitten olikin pitkä odotus edessä, sillä minien finaali oli ohjelmassa viimeisenä. Lunan sijoitus hyppyradalla oli lopulta 47. ja finaalissa startataan käänteisessä paremmuusjärjestyksessä. Mineistä nolla teki lopulta 85 koirakkoa.

Finaaliradan tuomarina oli norjalainen Jan Egil Eide. Rata ei ollut mitenkään erityisen vaikea, mutta kyllä siinä tekemistä oli. Tälle radalla lähteminen ei sitten enää jännittänyt ollenkaan. Oli vaan niin hienoa päästä edes starttaamaan. Yhden unelman toteutuminen :) No pitkälle ei virheettä sitten päästy, sillä heti kakkosesteelle Luna lipsahti oma-aloitteisesti takaakiertoon, joten hylly tuli heti siitä. Neiti taisi haluta kuunnella aplodeja koko radan ajan ;) Loppurata meni sitten kohtuullisesti. Puomilta olisi tullut virhe, sillä vapautin liian aikaisin ja A:n jälkeistä hyppyä Luna ei hakenut ja lopulta sitten sekin väärin päin, mutta huippufiilis kaikesta huolimatta jäi. On mulla vaan hieno harrastuskaveri! <3

Alla Sirpa Saaren ottamia kuvia Lunasta finaaliradalla :)

Sitten jännitettiinkin minien finaali loppuun ja hienot mitalistit ja uusi mestari saatiin :) Tämän jälkeen pikapikaa tavarat kasaan ja auton nokka kohti Lievestuoretta ja sieltä kotiin. Rankka oli reissu ja kotona oltiin n. 3.30 aamulla. Itsehän sain jäädä nukkumaan päiväksi, mutta Kepo raukka joutui töihin ;)

Tänään meillä oli sitten aika Marille ja hyvä taas että oli. Ihmettelin hiukan kun Luna ei enää sunnuntaina liikkunut läheskään yhtä hyvin kuin perjantaina ja lauantaina. Syykin tähän löytyi, sillä neidillä oli etuosassa ikävä lukko, minkä Mari veikkasi tulleen tuosta lauantain A:n alastulosta. Lunahan tuli alastulon yhdellä laukalla ja loikkasi siis tosi korkealta. Joku voisi nyt kertoa tuolle otukselle, että niin ei sovi tehdä vaikka olisi kuinka kiire ;) Rudi hoidettiin myös sen jäätyä torstaina ikävästi jaloistaan roikkumaan kun yritti hypätä asuntoauton penkiltä maahan ja takajalat lipsahtivat ikävästi istuimen ja käsinojan väliin. Oikea polvi oli ikävästi vääntynyt, mutta Mari sai sen nopeasti auki. Onneksi.

Viikonloppuna on sitten taas ohjelmaa ja pitkiä automatkoja edessä, sillä sunnuntaina on ohjelmassa näyttely Liettuassa. Tarkoitus ajaa yöllä näyttelypaikalle ja heti kehän jälkeen taas takaisin :D Hullun hommaa ;) Sitä ennen kisataan perjantaina ja myös lauantaina TSAUlla. Tarkoituksena mennä radalle kaikki tai ei mitään asenteella ja yrittää repiä koirasta irti kaikki mahdollinen vauhti. Ilman vauhdin lisäystä meillä ei nimittäin ole mitään mahdollisuuksia ehtiä karsinnoissa ihanneaikaan. Siksi onkin hyvä päästä vähän testaamaan niitä omia rajoja. Tähän asti olen välttänyt Lunan hetsaamista ennen starttia, että ehdin paremmin ohjauksiin. Nyt tämä asia sitten muutetaan ja mitään ei varmistella. Katsotaan miten meidän käy! :)