4 viikkoa

Pennut täyttivät tänään neljä viikkoa ja meno senkuin kovenee. Vastoinkäymisiä on osunut myös taas matkaan, sillä maanantai-iltana Viva alkoi oireilla. Kalkkikramppia heti epäilin, sillä voimakas läähätys, tärinä ja levottomuus viittasivat suoraan siihen. Ei siinä auttanut muu kuin painella päivystykseen. Siellä Vivalle laitettiin sitten kalkkia suoraan suoneen ja oireet helpottivat. Hetkeksi. Myöhemmin illalla oireilu alkoi uudelleen ja vielä hieman voimakkaampana. Taas lähdettiin päivystykseen jossa jälleen laitettiin kalkkia suoneen ja nyt vietettiin tipassa useampi tunti kun oireet eivät millään meinanneet loppua. Lopulta päätettiin kuitenkin lähteä kotiin katsomaan tasoittuuko tilanne siellä ja kuin taikaiskusta kaikki oireet hävisivät kun Viva pääsi autoon. Kotona imetti pennut pikaisesti, jonka jälkeen kävi rauhallisena ja uupuneena nukkumaan.

Aamulla ja koko päivän Viva oli hyvävointinen ja nukkui enimmäkseen, kunnes taas illalla alkoi oireilu. Nyt kuitenkin jo selvästi lievempänä. Kolmannen kerran ajettiin päivystykseen ja jo totutusti kalkkia laitettiin jälleen suoneen. Samalla varattiin aika myös Mäntsälän Animagiin erikoislääkärille.

Yö sujui rauhallisesti. Viva oli erillään pennuista koko yön ja nukkui varsin rauhallisena. Aamulla halusi sitten mennä imettämään pennut. Aamusta laitettiin vielä uusien ohjeiden mukaan kalkkia pieni määrä niskaan ihon alle. Varovaisena jaoin tämänkin pienen määrään kahteen osaan ja laitoin loput vasta hieman myöhemmin. Koko päivän ja illan oireet pysyivät poissa ja olo alkoi itsellä olla melko toiveikas.

Tänään sitten aamusta oli varattuna aika Mäntsälään, jossa otettiin tarkemmat veriarvot. Ionisoiva kalkkiarvo oli se tärkein ja se olikin alhainen, mutta nyt jo viitearvojen sisällä. Näin ollen varmistui, että Vivalla on todella ollut kalkkikramppi ja sitä on oikein hoidettu. Nyt arvojen noustua normaalien rajoihin, ei hätää pitäisi enää olla. Nyt pentujen imemistä rajoitetaan enemmän ja Viva saa imettää vain pari kertaa päivässä. Lääkäri kuitenkin kehui, että Viva pn todella hienossa kunnossa neljä viikkoa sitten synnyttäneeksi nartuksi ja lohdutti, että en ole itse voinut tätä kramppia aiheuttaa. Kalkkikramppi on lähes aina imeytymishäiriö, eikä liity useimmissa tapauksissa millään tavalla liian vähäiseen kalkin saantiin. Ja meillä ei varsinkaan liity, sillä Vivan ruokinta ja vitamiinit on laskettu todella tarkkaan kaikki tarpeellinen ja vitamiinien imeytyminen huomioonottaen.

Kalkkikramppi ei myöskään ole leikin asia. Pahimmillaan se voi olla nartulle jopa kohtalokas. Oireitten alettua on lähdettävä viipymättä lääkäriin, sillä se ei parane itsestään päästyään tuolle asteelle, eikä sitä voi kotikonstein kalkkia syöttämällä kuriin saada. Meillä oireet pysyivät oneksi pahimmillaankin lievinä ja taidettiin selvitä säikähdyksellä. Sen verran tässä kuitenkin toivutaan, joten pentujen katselijoita otan vastaan vasta reilun viikon päästä ensimmäisen kerran. Vivan täytyy saada toipua rauhassa varsinkin kun se ei vielä oikein välitä vieraista pentujen lähellä.

Vivan ongelmista kun selvittiin, niin oli sitten seuraavan koiran vuoro teloa itsensä. Ja kyseessä oli kukas muu kuin Kiara. Neiti teloi jäähkälenkillä samaisen varpaan kynnen jonka on telonut jo kahdesti aiemmin. Tällä kertaa sen verran ikävännäköisesti tuli verta ja oli selvästi kipeä, joten lääkärikeikkahan siitä tuli. Toinen jo tälle päivää. Kiara rauhoitettiin ja kynsi päädyttiin kuorimaan kokonaan pois. Ja päätös oli täysin oikea, sillä syvemmältä kynnestä pajastui sellainen kohta, joka ei ollut uusiutunut kunnolla jo silloin ensimmäisen haaverin jälkeen, vaan oli jäänyt pehmeäksi ja heikoksi. Näin ollen se ei olisi ilman tätä toimenpidettä koskaan parantunut kunnolla ja tästä syystä se myös kesti iskuja selvästi huonommin. Nyt on tassu paksussa paketissa ja seuraavat viikot parannellaan sitä.  Helppoa ei tule olemaan tuon elohiiren paikoillaan pitämisessä ;) Kovasti pöhnäinen ja ihmeissään Neiti oli rauhoituksen jälkeen, mutta s meni onneksi nopeasti ohi ja illalla ruoka maistui normaalisti ja kovasti oli intoa leikkiäkin jo Rudin kanssa. On kuitenkin hyvä että huomenna lähden Rudin ja Lunan kanssa Viroon, niin talossa on sitten hyvä rauha näiden toipilaiden huilata.

Sopivan reppana potilas ;)

Positiivistakin päivään mahtui, sillä pennut ovat kyllä aivan valloittavia. Ne ovat nyt suurimman osan päivästä pentuaitauksessa olohuoneessa ja oleilevat laatikossa pentuhuoneessa vain yöisin ja kun ketään ei ole kotona. Meno kiihtyy koko ajan ja nyt leikitään jo ihan tosissaan! Lisäiloa viikkoon saatiin eilen, sillä kaikilla neljällä pojalla tuntuu timantit siellä missä pitääkin. Varhaisia otuksia nämä pojat ;) Nyt toivotaan vain että pitävätkin ne siellä! :D Tässä vielä viralliset neliviikkoisposeeraukset tyypeistä :)

K. Aamunkoi 4vkoa, 1103g

Aamunkoi <3

K. Epäilys 4vkoa 967g

Epäilys <3

K. Houkutus 4vkoa 1082g

Houkutus <3

K. Uusikuu 4vkoa 948g

Uusikuu <3

K. Iltahämärä 4vkoa 1089g

Iltahämärä <3

Huomenna suunnataan siis taas kerran Viron puolelle Narvaan. Saas nähdä saataisiinko edes yksi junnuserti Rudille kotiintuomisiksi. Jos ei saada, niin ainakin huippureissu tulee, sillä seura on mitä parhainta! <3