maanantai 25. elokuuta 2014

Tuloskertausta ja harmillinen uutinen

Hups kun on taas vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. Tällä välillä on käyty näyttelyissä ja treenattu normaaliin tapaan.

10.8 oli siis MV, jossa käytiin Lunan kanssa hakemassa tyrmäävä arvostelu EH:n kera. Koirassa ei ollut mitään muuta hyvää kuin väri.

13.8 Luna kävi Marin käsittelyssä Remediumissa. Mitään hälyyttävää ei löytynyt. Pieniä jumeja samoissa kohdin kuin yleensäkin, mutta kaikki saatiin nopeasti auki. Hienoa, että Luna on pysynyt hyvässä kunnossa! :)

16.8 oli sitten vuorossa erkkari Tampereella. Kehässä Vivan ja Lunan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa myös Kiara. Kiara haukuttiin jo heti portilla pystyyn. Kiva aloitus näyttelypäivälle. Pikkuriiviö oli kuitenkin onnesta soikeana tavattuaan taas kasvattajansa. Ei kyllä epäilystäkään, etteikö olisi tunnistanut Heidiä ;) Muutoinkin se oli tuttuun tapaan niin reipas shelttilapsi kuin vain olla voi ja tervehti iloisena kaikki koirat ja ihmiset. Kehään se pääsi omista koiristani ensimmäisenä ja tuomarina oli Päivi Eerola. Päivin tutkittua sitä hetken pöydällä, hän sanoi, että vaikka näin ei koskaan saisi näyttelyssä sanoa, niin hän nyt sanoo, että tämä näyttää aivan jalostusnartulta. Ja kun kasvatat sen oikein, tulee se tekemään sinulle huikeita pentuja. Niin upea rakenne ja linjat tällä koiralla on. Ja voitte uskoa, että se tuntui hyvältä. Arvostelu oli kaikin puolin upea ja sitä nimenomaan lähdettiin tuolta hakemaan.

kuva: Heidi Ruoho
Sitten olikin Vivan vuoro. Vivan ja Lunan tuomarina oli Jane Hill Iso-Britanniasta. Vivalle tulokseksi EH. Oli tämän tuomarin mielestä liian suuri. Luna esiintyi sitten pienoisen odottelun jälkeen ja Lunan tulos oli ERI3 SA :)

Erkkaria seuraavana päivänä suunnattiin sitten Valkeakosken näyttelyyn, jossa pitkästä aikaa nähtiin myös Rudin ihana kasvattaja Sari :) Täällä tuomarina Australialainen Cathy Scotton, joka arvosteli kyllä todella peruusteellisesti, vaikkakin lopulta taisivat kaikki arvostelut olla melko identtiset koirilla :D

Viva aloitti ja sai ERIn, mitä alkuun jännitin, sillä uroksilla oli rokottanut koosta ja turkin määrästä. Vivahan alkoi tiputtaa turkkia heinäkun lopussa ja alkoi olla jo kaljun näköinen. Kilpailuluokassa jäi ERIn saaneista kolmanneksi. Vivan pää ei miellyttänyt tätä tuomaria ollenkaan, vaikka sanoikin, etteivät ykkönen ja kakkonen liikkuneet lainkaan yhtä hyvin kuin Viva :D

Lunan vuoro oli sitten valioissa, joita paikalla oli viisi kappaletta. Luna esiintyi toisena. ERI saatiin, kuten kaikki muutkin valiot. Kilpailuluokassa sijoituttiin ilahduttavasti toisiksi ja saatiin SA. PN-kehässä sitten päädyttiin lopulta sijalle 3! Hieno päivä siis! Lisäksi esitin Pikikuonojen kasvattajaryhmässä, joka oli ROP-kasvattaja. Jäätiin sitten odottamaan loppukehien alkua ja sieltä napsahti vielä BIS3 - sijoitus!



Viime viikon keskiviikkona oli sitten ohjelmassa Jennan treenit.  Mukaan otin Lunan ja Vivan. Viva oli aivan huikea!!! Se meni niin lujaa, että ensimmäistä kertaa juoksi puomista läpi! Ja vielä kahdesti! Yritti kyllä pysähtyä, mutta sai vauhdin pysäytettyä vasta pari metriä puomin alastulon jälkeen! :D Molemmilla kerroilla sillä oli sellainen ilme, että hups, ei ihan onnistunutkaan :D Lisäksi se laitteli myös A:ta todella vauhdilla ja upeilla kontakteilla! Ihana Pikkumusta! <3

Luna oli hieman vaisu, mutta se johtuu juoksuista. Se oli keväälläkin pari kuukautta juoksun loppumisesta hieman vaisu. Ei niin vaisu, että moni sitä huomaisi, mutta itse sen tunnen ohjauksessa. Treenit sujuivat kuitenkin kohtuu hyvin. Ainoastan mietintämyssyyn joutuivat keinun ja puomin tilanne. Lopulta asiaan mietittyäni, päädyin siihen tulokseen, että elokuun viimeisen viikonlopun kisojen jälkeen aloitetaan ainakin kahden kuukauden kisatauko agiradoilta, jonka aikana laitetaan nuo kontaktit kerralla kuntoon. Jennalla onkin jo kuulemma sotasuunnitelma niiden suhteen tehtynä ;)

Lauantaina sunnattiin sitten Kouvolan näyttelyyn, jossa tuomarina oli kovasti tytöistä ennen tykännyt Tanskalainen Ole Staunskjaer. Vivan turkki olikin sitten jo niin kaamea, että EH sille napsahti nimenomaan turkin puutteesta johtuen. Lunalle tulokseksi ERI3 SA. Täälläkin esitettiin Pikikuonojen kasvattajaryhmä, joka oli jälleen ROP-kasvattaja! Isosta kehästä ei tällä kertaa tullut menestystä.

Eilen oli sitten ohjelmassa Heinolan näyttely, johon myös Rudi pääsi turistiksi mukaan, sillä se sisko oli tulossa turistiksi myös :) Oltiin heti 7 jälkeen aamulla perillä, jotta saatiin varmasti teltalle paikka ja sille oli lopulta päivän aikana oikeasti käyttöä, sillä sade vieraili näyttelypaikalla myös. Onneksi kehät olivat siinä vaiheessa jo ohi.

Olin päättänyt jättää Vivan kotiin, sillä sen on nyt aivan kalju, enkä turhaan halua hakea sille kehistä EH:ta tai jopa huonompaa. Kehään pääsi vain Luna, jonka tulos oli täällä ERI3. SA:ta ei tällä  kertaa herunut ollenkaan. Jälleen esitettiin Pikikuonojen kasvattajaryhmä, joka myös täällä oli ROP-kasvattaja! Onnea Sari! Isoja kehiä saatiin odotella sitten hyvä tovi ja siinä välissä napsittiin myös Rudista ja sen Fira - siskosta muutamia kuvia. Kyllähän nuo sisaruksiksi tunnistaa, vai mitä? ;)

Sisko ja sen Veli <3

"Katsohan siskoseni, tuolla mekin tulevaisuudessa kehässä kirmaamme" :D

Ei muuta kuin parikisoihin! :)

Fira vasemmalla ja Rudi oikealla :)
Huikean hienoja lapsia ovat kyllä molemmat ja niin samanoloisia, kuin vain sisarukset voivat olla :) Ja kyllähän nuo pitää parikisaan vielä joku kerta saada! :)

Ja sitten siihen harmilliseen uutiseen. Nimittäin Vivan siskolla paljastui vähän aikaa sitten melko mittavat hammaspuutokset. Näin ollen pitkän harkinnan ja mielipiteen vaihdon jälkeen,  joudun miettimään sille urosvalinnan uusiksi, sillä alunperin valitsemaltani urokselta puuttuu myös hampaita, kuten Vivaltakin. Ja sukurasitteen noustua näin merkittävästi, tarvitsen Vivalle uroksen, joka ei niitä juurikaan periytä. Surullista, mutta näin on tehtävä. Valitun uroksen tulen kuitenkin paljastamaan vasta jos ja toivottavasti kun astutus on onnistunut. Merlessä pysytään hyvin suurella todennäköisyydellä, mutta soopeliuroskin on mahdollinen. Katsotaan kuinka käy :)


3 kommenttia:

  1. Kiara on niin kaunis ja uniikki koira! Älä välitä kateellisten puheista.

    VastaaPoista
  2. Komppaan edellistä! Älä välitä! Sheltti-ihmiset osaa olla ajoittain melkoisesti ahterista... :-) Mulla on ollut aikoinaan ihan oikeasti värivirheellinen sheltti (valkokirjava soopeli), jonka kanssa sai kyllä kuulla niin agi-, toko- kuin näyttelykehienkin laidalla kaikkea shaissea. Eräskin sheltti-ihminen katsoi asiakseen tulla tilittämään mulle, kuinka kamalan näköinen mun koira on juuri silloin, kun valmistauduin siirtymään sen kanssa tokokehään yksilösuoritukseen! :-)

    Musta oli erityisen hauskaa järkyttää näyttelyharrastajia ja kulkea numerolappu takin liepeessä tämän värivikaisen kanssa kehän laidalla. Kuule kävi melkoinen kuhina, kun ihmiset pläräsivät luetteloa ja selvittivät, mikä ihmeen kapinen rakki tänne on hienojen koirien sekaan tuotu. Ja voi sitä ihmetyksen määrää, kun sitten astelinkin kehään ihan normivärisen shelttini kanssa ja tyypit tajusivat tuominneensa ihan väärän koiran. :-) Meillä oli tosi hauskaa näiden kustannuksella!

    Musta on aika kummallista, miten aikuisilta ihmisiltä unohtuvat kaikki käytöstavat, kun tulee koirista kysymys. Jokainenhan saa olla justiinsa sitä mieltä, mitä on, mutta joskus voisi pitää asian ihan vain omana tietonaan - ei aina tarvitse kuulluttaa kaikkea suureen ääneen ja tietentahtoen loukata toista. Nuo koirat on kuitenkin aina niin rakkaita omistajilleen!

    Kaikkea hyvää teille tulevaisuudessa! Mielenkiintoista nähdä, millainen kaunotar Kiarasta kehittyy aikaa myöten!

    Minna

    VastaaPoista
  3. En voi ymmärtää miten jotkut ottavat asiakseen ylipäätään kommentoida toisten koiria. Mielessään voi ajatella mitä vaan, mutta pitäisivät mölyt mahassaan. Näyttelyissä on typerää osallistujien/vieraiden arvostella toisten koiria tuolla tavalla. Tuomarit on siellä sitä varten ja jos ei muilla ole mitään järkevää sanottavaa niin saisi pitää huolen omista asioistaan ja omasta koirastaan. Näyttelyiden kuitenkin pitäisi olla positiivinen tapahtuma niin ihmisille kuin koirillekin.

    Itse en osaa kuvitella tuota tilannetta, koska minulla on normaalivärityksinen ja muutenkin tavallinen 10kk ikäinen trikkiuros, joka ei sillä tavalla herätä huomiota. Lenkeillä ollessamme tuntemattomat ohimennen kommentoivat välillä kylläkin positiiviseen sävyyn, että onpa kaunis tms. Mukaviahan tuollaiset kommentit ovat, mutta itse en ainakaan koe tarvetta tuoda julki edes positiivisia asioita toisten koirista lenkillä ollessani. Olen kyllä sitä mieltä, että hienoja ovat ne koirat, jotka ovat jollain tavalla uniikkeja. Jotain erilaista tai tavallisuudesta poikkeavaa kun löytyy niin se on persoonallista ja viehättävää. Valitettavasti kaikki eivät ole samaa mieltä ja tuovat sen näköjään myös suoraan julki.

    VastaaPoista