A worthy champion

Tänään oli ohjelmassa Tervakosken KV näyttely. Kehään olin ilmoittanut ainostaan Lunan. Shelttejä oli karkeloissa mukana yhteensä 33 ja niistä narttuja 20. Yllättäen Lunan lisäksi valioluokassa oli vain kaksi koiraa.

Tuomarina toimi Espanjalainen Carlos Fernandez Renau. Tuimanoloinen herra, joka poltteli sikaria tauoilla :D Koiria käsitteli oikein ystävällisesti, vaikkakaan ei puhunut esittäjälle mitään, eikä ainakaan Lunalta edes hampaita katsonut. Nopea toimissaan oli tämä tuomari myös. Hieman rupesi jännittämään arvostelua seuratessa, sillä yllättäville koirille jaettiin urosten valioluokassa sinistä lappua. Jenkkityyppiset koirat saivat pääsääntöisesti EH:ta ja jos vahvempiluustoiselle nartulle ERIn antoi, niin ei kyllä sitten SAta herunut.

Luna esiintyi valioluokan ensimmäisenä. Kauaa ei tosiaankaan arvostelu kestänyt, enkä kuullut siitä mitään, mutta iloisesti meille ERI napsahti. Molemmat muutkin valiot saivat ERIn, joten kilpailuluokassa meitä oli kolme. Ja lopputulos se vasta miellyttävä yllätys oli, sillä Luna voitti luokan! SA irtosi myös, kuten muillekin valioille.

PN-kehässä oli sitten ihan reilusti koiria. Yhden juoksukierroksen jälkeen siirsi Lunan heti ensimmäiseksi. Tässä vaiheessa sitten rupesi jännittämään, että tykkäsikö herra Lunansta ihan niin paljon, että olisi ihan CACIBiin saumat. Lunan peraan tuomari laittoi junnunartun, avon ja veteraanin. Lopuille kiitos ja nämä neljä kerran ympäri. Tämän juoksutuksen jälkeen siirsi sitten vielä junnun meidän edelle, mutta sillähän ei ollut mitään väliä, kun junnu ei voi CACIBia vastaanottaa. Sitten juostiin vielä kerran ympäri ja siinä se järjestys sitten oli. Luna siis PN2 junnunartun takana, joten meille ojennettiin se himoittu valkoinen CACIB-ruusuke! Ja kyllä se aika makealta tuntui!

Erityisen mukavalta tuntui, kun lopulta hain arvostelun ja sen viimeinen lause oli: "Ansaitusti valio" Tuollaisista kommenteista tulee aina paras fiilis :) Nyt ei sitten oikeasti tarvita Suomen näyttelyistä mitää, sillä kaksi CACIBia Lunalla täältä nyt on. Tämä tietää sitten ulkomaanmatkailua ;) Kiire tosin ei ole, sillä Lunan ensimmäinen CACIB on saatu tämän vuoden toukokuussa, joten neljäs tarvitaan vasta silloin. Sitä kolmatta on siis siihen asti aikaa metsästää.

Huomenna sitten juostaan Lunan kassa kolme rataa, joista agiradat jäävätkin sitten vähäksi aikaa viimeiseksi. Projekti "kontaktit kuntoon" alkaa ensi viikolla!

Tuloskertausta ja harmillinen uutinen

Hups kun on taas vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. Tällä välillä on käyty näyttelyissä ja treenattu normaaliin tapaan.

10.8 oli siis MV, jossa käytiin Lunan kanssa hakemassa tyrmäävä arvostelu EH:n kera. Koirassa ei ollut mitään muuta hyvää kuin väri.

13.8 Luna kävi Marin käsittelyssä Remediumissa. Mitään hälyyttävää ei löytynyt. Pieniä jumeja samoissa kohdin kuin yleensäkin, mutta kaikki saatiin nopeasti auki. Hienoa, että Luna on pysynyt hyvässä kunnossa! :)

16.8 oli sitten vuorossa erkkari Tampereella. Kehässä Vivan ja Lunan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa myös Kiara. Kiara haukuttiin jo heti portilla pystyyn. Kiva aloitus näyttelypäivälle. Pikkuriiviö oli kuitenkin onnesta soikeana tavattuaan taas kasvattajansa. Ei kyllä epäilystäkään, etteikö olisi tunnistanut Heidiä ;) Muutoinkin se oli tuttuun tapaan niin reipas shelttilapsi kuin vain olla voi ja tervehti iloisena kaikki koirat ja ihmiset. Kehään se pääsi omista koiristani ensimmäisenä ja tuomarina oli Päivi Eerola. Päivin tutkittua sitä hetken pöydällä, hän sanoi, että vaikka näin ei koskaan saisi näyttelyssä sanoa, niin hän nyt sanoo, että tämä näyttää aivan jalostusnartulta. Ja kun kasvatat sen oikein, tulee se tekemään sinulle huikeita pentuja. Niin upea rakenne ja linjat tällä koiralla on. Ja voitte uskoa, että se tuntui hyvältä. Arvostelu oli kaikin puolin upea ja sitä nimenomaan lähdettiin tuolta hakemaan.

kuva: Heidi Ruoho

Sitten olikin Vivan vuoro. Vivan ja Lunan tuomarina oli Jane Hill Iso-Britanniasta. Vivalle tulokseksi EH. Oli tämän tuomarin mielestä liian suuri. Luna esiintyi sitten pienoisen odottelun jälkeen ja Lunan tulos oli ERI3 SA :)

Erkkaria seuraavana päivänä suunnattiin sitten Valkeakosken näyttelyyn, jossa pitkästä aikaa nähtiin myös Rudin ihana kasvattaja Sari :) Täällä tuomarina Australialainen Cathy Scotton, joka arvosteli kyllä todella peruusteellisesti, vaikkakin lopulta taisivat kaikki arvostelut olla melko identtiset koirilla :D

Viva aloitti ja sai ERIn, mitä alkuun jännitin, sillä uroksilla oli rokottanut koosta ja turkin määrästä. Vivahan alkoi tiputtaa turkkia heinäkun lopussa ja alkoi olla jo kaljun näköinen. Kilpailuluokassa jäi ERIn saaneista kolmanneksi. Vivan pää ei miellyttänyt tätä tuomaria ollenkaan, vaikka sanoikin, etteivät ykkönen ja kakkonen liikkuneet lainkaan yhtä hyvin kuin Viva :D

Lunan vuoro oli sitten valioissa, joita paikalla oli viisi kappaletta. Luna esiintyi toisena. ERI saatiin, kuten kaikki muutkin valiot. Kilpailuluokassa sijoituttiin ilahduttavasti toisiksi ja saatiin SA. PN-kehässä sitten päädyttiin lopulta sijalle 3! Hieno päivä siis! Lisäksi esitin Pikikuonojen kasvattajaryhmässä, joka oli ROP-kasvattaja. Jäätiin sitten odottamaan loppukehien alkua ja sieltä napsahti vielä BIS3 - sijoitus!

Viime viikon keskiviikkona oli sitten ohjelmassa Jennan treenit.  Mukaan otin Lunan ja Vivan. Viva oli aivan huikea!!! Se meni niin lujaa, että ensimmäistä kertaa juoksi puomista läpi! Ja vielä kahdesti! Yritti kyllä pysähtyä, mutta sai vauhdin pysäytettyä vasta pari metriä puomin alastulon jälkeen! :D Molemmilla kerroilla sillä oli sellainen ilme, että hups, ei ihan onnistunutkaan :D Lisäksi se laitteli myös A:ta todella vauhdilla ja upeilla kontakteilla! Ihana Pikkumusta! <3

Luna oli hieman vaisu, mutta se johtuu juoksuista. Se oli keväälläkin pari kuukautta juoksun loppumisesta hieman vaisu. Ei niin vaisu, että moni sitä huomaisi, mutta itse sen tunnen ohjauksessa. Treenit sujuivat kuitenkin kohtuu hyvin. Ainoastan mietintämyssyyn joutuivat keinun ja puomin tilanne. Lopulta asiaan mietittyäni, päädyin siihen tulokseen, että elokuun viimeisen viikonlopun kisojen jälkeen aloitetaan ainakin kahden kuukauden kisatauko agiradoilta, jonka aikana laitetaan nuo kontaktit kerralla kuntoon. Jennalla onkin jo kuulemma sotasuunnitelma niiden suhteen tehtynä ;)

Lauantaina sunnattiin sitten Kouvolan näyttelyyn, jossa tuomarina oli kovasti tytöistä ennen tykännyt Tanskalainen Ole Staunskjaer. Vivan turkki olikin sitten jo niin kaamea, että EH sille napsahti nimenomaan turkin puutteesta johtuen. Lunalle tulokseksi ERI3 SA. Täälläkin esitettiin Pikikuonojen kasvattajaryhmä, joka oli jälleen ROP-kasvattaja! Isosta kehästä ei tällä kertaa tullut menestystä.

Eilen oli sitten ohjelmassa Heinolan näyttely, johon myös Rudi pääsi turistiksi mukaan, sillä se sisko oli tulossa turistiksi myös :) Oltiin heti 7 jälkeen aamulla perillä, jotta saatiin varmasti teltalle paikka ja sille oli lopulta päivän aikana oikeasti käyttöä, sillä sade vieraili näyttelypaikalla myös. Onneksi kehät olivat siinä vaiheessa jo ohi.

Olin päättänyt jättää Vivan kotiin, sillä sen on nyt aivan kalju, enkä turhaan halua hakea sille kehistä EH:ta tai jopa huonompaa. Kehään pääsi vain Luna, jonka tulos oli täällä ERI3. SA:ta ei tällä  kertaa herunut ollenkaan. Jälleen esitettiin Pikikuonojen kasvattajaryhmä, joka myös täällä oli ROP-kasvattaja! Onnea Sari! Isoja kehiä saatiin odotella sitten hyvä tovi ja siinä välissä napsittiin myös Rudista ja sen Fira - siskosta muutamia kuvia. Kyllähän nuo sisaruksiksi tunnistaa, vai mitä? ;)

Sisko ja sen Veli <3

"Katsohan siskoseni, tuolla mekin tulevaisuudessa kehässä kirmaamme" :D

Ei muuta kuin parikisoihin! :)

Fira vasemmalla ja Rudi oikealla :)

Huikean hienoja lapsia ovat kyllä molemmat ja niin samanoloisia, kuin vain sisarukset voivat olla :) Ja kyllähän nuo pitää parikisaan vielä joku kerta saada! :)

Ja sitten siihen harmilliseen uutiseen. Nimittäin Vivan siskolla paljastui vähän aikaa sitten melko mittavat hammaspuutokset. Näin ollen pitkän harkinnan ja mielipiteen vaihdon jälkeen,  joudun miettimään sille urosvalinnan uusiksi, sillä alunperin valitsemaltani urokselta puuttuu myös hampaita, kuten Vivaltakin. Ja sukurasitteen noustua näin merkittävästi, tarvitsen Vivalle uroksen, joka ei niitä juurikaan periytä. Surullista, mutta näin on tehtävä. Valitun uroksen tulen kuitenkin paljastamaan vasta jos ja toivottavasti kun astutus on onnistunut. Merlessä pysytään hyvin suurella todennäköisyydellä, mutta soopeliuroskin on mahdollinen. Katsotaan kuinka käy :)

Oho

Tänään kisattiin Liedossa, Tsaukkilassa. Ohjelmassa kaksi rataa. Aloitettiin ulkona Eija Berglundin hyppärillä ja taitaa tuo täti tykätä putkiviritelmistä, sillä sellaista oli taas luvassa. Parissa paikassa olin pahasti myöhässä, mutta nollana selvittiin aina kolmanneksi viimeiselle hypylle asti, missä Luna sitten lipsahti takaakiertoon, vaikka suoraan piti mennä ja hyllyhän se siitä napsahti.

Sitten sisälle ja siellä Anders Virtasen agirata. Tykkäsin kovasti, vaikka tossua sai kyllä paikoin laittaa oikein huolella toisen eteen. Putken jälkeisessä persjätössä olin kyllä valovuoden myöhässä ja puomi oli hidas, mutta niin vain nollana kuitenkin maaliin. Ja sanaton oli olo, kun tuloksista sitten näkyi, että voittonollahan se oli! Luna sitten ilmeisesti päätti, että laitellaan toinen heti perään, niin ei jää jossitteluille sijaa! :D

Rata ei ollut läheskään niin hyvä kuin Kotkassa, mutta tuloksesta en valita :D Enemmän hyvää siinä kuitenkin oli ja uskalsin ohjata taas rohkeasti. Puomillakin Luna pysähtyi, vaikkakin kaikki tassut puomilla. En tuosta ruvennut kuitenkaan sille huomauttamaan, sillä olen huomannut, ettei Luna oikeasti hiekkapohjaisissa halleissa erota missä puomi loppuu ja maa alkaa. Videollakin näkyy, että puomin alastulolla on paljon hiekkaa ja Luna pysähtyy juuri siihen missä etutassut osuvat hiekalle. Se selkeästi luuli, että oli oikeassa kohdassa. :) Pysähtyi kuitenkin hyvin ja lähti vasta vapautuksesta,joten olen siihen tyytyväinen :)

Nyt on ohjelmassa kisataukoa aina kuun loppuun asti. Ensi viikon Luna saa huilia kokonaan ja lisäksi käydään Marilla tsekkaamassa kropan tilanne. Huomenna suunnataan sitten Messukeskukseen ja toiveissa olisi, ettei tulos olisi EH:ta huonompi. Tuli mitä tuli, niin mennään viettämään unohtumaton päivä shoppailun ja tuttujen tapaamisen merkeissä! :)

Pori, Salo ja kirsikkana kakun päällä, Kotka

Kisailtu ollaan urakalla. Viime lauantaina ajeltiin Poriin, jossa oli virallisten kisojen ohessa myös rotumestaruus. Tuomarina kisoissa Heidi Viitaniemi, jonka radoista en juuri välitä, eikä nämä radat tehneet poikkeusta. Ihan mentävät radat kyllä, mutta profiilit eivät aivan meitä suosivia. Olin yksin liikenteessä, joten videota radoista ei ole.

Ensimmäisellä radalla meno oli muuten hyvää, mutta onnistuin sössimään kepeille menon ja siitä vitonen. Muuten ei ongelmia. Kontaktit myös oikein kivat! :)

Toinen rata oli sitten samalla karsintarata rotumestaruufinaaliin ja pelkkä tulos olisi riittänyt sinne pääsyyn. Kuinkas ollakaan, niin hyllytettiin tämän. Tällä radalla kepeiltä poistuminen oli vaikea, sillä sinne piti tehdä loppuun tosi tiukka saksalainen ja Luna ei tätä kestänyt, vaan jätti kepit kesken. Ei tässä vielä mitään, mutta jonkun käsittämättömän ajatuskatkoksen seurauksena päätin korjata kepit keskeltä, enkä alusta. Ja korjasin sitten väärin. Tästä siis hyl ja kyllä muuten ketutti. Että voi ihminen olla tyhmä! No tästäkin opitaan ja enää en korjaile keppejä keskeltä vaan aina aloitetaan alusta jos virhe tulee. Näin ollen asiaa shelttimestaruusfinaliin ei ollut, joten lähdettiin ajelemaan kotiinpäin.

Seuraavana päivänä suunnattiin sitten Saloon kisaamaan. Sielläkin ohjelmassa kaksi agilityrataa ja niillä tuomarina Eija Berglund. Ja hänen radoistaan sitten tykkäsin paljon! Taidettiin myös olla ensimmäistä kertaa sellaisella agiradalla jolla ei ollut puomia lainkaan :) Ensimmäinen rata oli hieman nihkeää menoa. Luna yleensä ei ihan syty ensimmäiselle radalle. Tehtiin kuitenkin mukava nolla ja sijoitus oli 2.!

Toinen rata oli sitten jo tosi hyvää menoa ja muutamaa pientä myöhästymistä lukuunottamatta olin siihen todella tyytyväinen. Tulos nolla tältäkin radalta ja sijoitus 4.

Eilen sitten suunnattiin Kotkaan. Kotka on aina ollut meille erittäin sopiva kisapaikka, eikä se tehnyt poikkeusta tälläkään kertaa. Ohjelmassa kolme rataa ja tuomarina Anne Savioja, jonka radat kuuluvat ehdottomiin suosikkeihin. Ensimmäisellä radalla Luna ei oikein liikkunut ja lopulta hyllytettiin kohtaan, jota eniten rataantutustumisessa mietin. Luna ei tullut sivuttaishypylle suunnittelemaani pyöritykseen vaan paineli iloisesti sen ohi ja hyppäsi sen väärinpäin.

Ja sitten siihen toiseen rataan. Rataan joka jää kyllä muistoihin yhtenä meidän parhaista ja ikimuistoisimmista. Päätin ennen rataa hetsata Lunaa oikein kunnolla ja ohjata oikeasti asenteella ja varmistelematta ja luottaa koiraan, sillä se osaa. Näin sitten tehtiin ja nollana maaliin. Eikä siinä vielä kaikki, vaan lopulta selvisi, että se oli VOITTOnolla! Itku tuli. Ei sitä voinut käsittää. Kävin sitä kisatoimistosta kysymässä ja sieltä sitten todettiin, että kyllä se tosiaan voitti ja kuinka harmi, ettei Luna saa vastaanottaa sertiä :D Siitä minä kyllä viisveissaan, sillä sen saaminen ei ole läheskään niin vaikeaa kuin tuon voiton :) Nyt se on plakkarissa. Tämän myötä myös SM-nollat on nyt kasassa. Karsintoihin tarvitaan vielä kaksi yksittäistä nollaa :)

Pieni Sininen Enkelini <3