Näytelmäretki Tarttoon 10-12.1.2014

Perjantaiaamuna suunnattiin siskoni Reetan kanssa auton nokka kohti satamaa, mistä seilasimme reilun parin tunnin matkan Viron puolelle. Siellä oli vielä ohjelmassa parin sadan kilomertin ajomatka Tarttoon. Onneksemme saimma ajaa toisen tutun autokunnan perässä, joten ongelmia ei ollut. Mitä nyt meinattiin jäädä bussin alle ja pariin kiellettyyn ajosuuntaankin tuli ajeltua ;)

Koirista mukana matkassa olivat Luna, Viva ja Rossi, jotka jo laivassa osoittivat taas olevansa mainioita matkakumppaneita. Heti hurmattiin pariskunta viereisestä pöydästä ja kolmikko sai syödä kasan katkarapuja heidän leiviltään ;) Hyvät naurut saatiin myös erään naisen kysäistyä huvittavasti, että ovatko nämä kesyjä… Ja samaan hengenvetoon, että eivätkös nämä ole niitä minilassieita… Juu ovat ja aivan kesyjä! :D

Autoilussakaan ei kolmikolla ollut ongelmia ja puuduttavan istumisen jälkeen saavuttiin illalla perille Tarttoon. Ennen hotellin etsimistä kierreltiin vielä eräässä kaippakeskuksessa, missä ihmetystä suomalaiselle aiheutti eläinkauppa jossa oli myynnissä mm. piikkisikoja ja pesukarhuja.. Mitäköhän Suomen tulli sanoisi kun matkaisi sellaisen kanssa kotiin? :D

Kiertelyn jälkeen tovotettiin toiselle poppoolle hyvät yöt ja suunnistettiin hotellin etsintään. Se löytyikin oikeastaan heti. Eksoottisella pikkukadulla hotelli sijaitsi, mutta useat muutkin suomalaiset näyttelyturistit olivat sen löytäneet, joten olo oli hyvin turvallinen. Hotellin takapiha oli sopivasti aidattu, joten koirat oli helppo siinä salapissittää ;) Huone oli asiallinen, mitä nyt patteri nakutti ärsyttävästi. Ravintola sen sijaan oli todella eksoottinen kokemus, jota emme enää toisena iltana uusineet ;)

Illalla koirista psuun pääsivät Luna ja Rossi. Vivaa en uskaltanut pestä sen aloitettua melkoisen karvanlähdön. Mukavasti kyllä pöllysi Rossistakin karvaa pitkin huonetta ja lakanat olivatkin kyllä sitten sen näköiset että :D Pikaisen iltaulkoilun jälkeen painuttiin unten maille.

Aamulla saatiin nukkua varsin pitkään, sillä sheltit alkoivat vasta lähempänä puolta yhtä. Aamiaisen jälkeen (joka oli ihan hyvä ravintolan muuhun ruokatasoon nähden) pakattiin kimpsut ja koirat autoon ja navigoitiin näyttelypaikalle. Tämäkin sujui ongelmitta. Shelttikehä oli mukavasti aivan hallin perällä, joten säästyttiin pahimmalta tungokselta. Ensimmäisenä päivänä sheltit tuomaroi tsekkiläinen Petr Rehanek. Äärettömän mukava mies, joka iloisesti hymyillen tervehti alkuun esittäjät oikein kädestä pitäen ja myös arvostelun lopuksi tuli kättelemään ja kertomaan laatuarvosanan. Rossi oli kehässä Reetan kanssa ensin. Herra esiintyi upeasti neljän kuukauden tauon jälkeen ja suureksi iloksi nappasi punaisen nauhan :) Luokassa oli Rossin lisäksi vain Hannan Nane ja senkin saatua punaisen, kilpaitiin luokkavoitosta. Juoksukierroksen jälkeen Rossi osoitettiin ykköspaikalle ja heilahti vielä vaaleanpunainen lappukin! Ennen PU-kehää esiintyi vielä veteraani ja sitten koitti PU-kehän vuoro. Siellä junnu-uros, nuori, Rossi ja veteraani. Hetken juoksutuksen jälkeen alkoi herra Rehanek osoitella koiria sijoille. Junnu kolmanneksi, nuori toiseksi ja veteraani neljänneksi. Näin ollen Rossi otti ja voitti urokset! Käsittämätöntä. Näin ollen se nappasi myös sertin itselleen. Ja vielä ROP-kehä edessä. Huhhuh!

Sitten oli narttujen vuoro ja junnuissa Vivan lisäksi esiintyi Mariannen Minni. Minni arvosteltiin ensin ja sitten olikin Vivan vuoro. Neiti oli ihana oma itsensä ja koitti jopa liputtaa häntäänsä ;) Ei siis arastellut yhtään! Tuomari myös kovasti Vivasta tykkäsi ja se voitti luokkansa SAn kera, joten toinen junnuserti napsahti pakkariin! Jee! Junnu-uros arvioitiin parhaaksi junnuksi, joten Vivasta VSP-junnu. :) Sitten nopeasti koiran vaihto ja Lunan kanssa kehään. Hiukan jännitti, sillä tuomari oli tykännyt isommista ja karvaisemmista tähän asti. Kovin tyytyväinen olin kun myös Lunalle heilutettiin punaista lappua. Kilpailuluokassa jäi kolmanneksi ilman SAta, joten sain rauhassa suunnata Vivan kanssa PN-kehään, jossa Viva tuli kolmanneksi :)

Sitten oli vuorossa ROP-kehä, jonne Rossia vastaan tuli Hannan Dea. Hetki siinä ehdittiin juosta ja oli se melkoinen tunne, kun tuomari ojensi ROP-ruusukkeen meille. Rossi siis valittiin rotunsa parhaaksi. Itku ei ollut kaukana. Tuo ukkeli jonka sydän on puhdasta kultaa <3 Voi että! Sanomattakin oli selvää, että mehän jäisimme isoihin kehiin :)

Niin rakas!! <3
© Reetta Wakkari

Isoja kehiä jouduttiinkin sitten tovi odottelemaan, sillä erään kehän rotuarvostelu oli yli kaksi tuntia myöhässä.. Vihdoin päästin kuitenkin sitten asiaan. Rossi hieman luimisteli kaiuttimille, mutta muuten ei reagoinut kyllä mitenkään hälinään ja lopuksi korvatkin nousivat jo oikeaan paikkaan. Päivän kruunasi lopullisesti kun tuomari poimi meidät kuuden joukkoon. Sitten saatiin liikutuksen jälkeen kättely ulos kehästä, mutta vau mikä päivä. Onnellisena ja väsyneenä painuttiin hetkeksi hotellille kunnes jäettiin koirat huoneeseen ja suunnattiin itse syömään ja hieman shoppailemaan. Kivaa oli, eikä ajettu kuin kerran päin punaisia valoja! :D

Lauantain saldo :)

Sunnuntai aamuna olikin sitten hieman aikaisempi herätys, koska sheltit olivat kehässä jo 11 aikaan. Lisäksi huone piti luovuttaa lähtiessä, joten kaikki kimpsut oli raahattava autoon. Aamiaisen jälkeen sitten hurautettiin tuttuun näyttelypaikkaan jännittämään. Tänään sheltit tuomaroi irlantilainen Simon Rooney. Kovin samannäköinen ja oloine tuomari kuin Tsekki edellisenä päivänä :) Toki tämä herra vaikutti todella paljon tiukemmalta kun seurasimme hänen arvosteluaan muiden rotujen kohdalla. Bernit olivat kehässä ihan ensimmäisinä ja näille herra heilutti pääosin vain sinistä ja jopa keltaista lappua. Hieman tai oikeastaan paljon rupesi tämän johdosta jännittämään.

Bernien jälkeen tuntui herra sitten löytäneen punaisen lätkän, koska muille roduille heiluikin punainen sitten hyvin ahkerasti. Samoin vaaleanpunainen. Rohkaisevaa. Rossi kehässä taas ensin ja hoiti taas luokkavoiton kotiin kera SAn. Melkoinen saldo koiralta joka lähti vain huvin vuoksi mukaan. PU-kehässä oli Rossin sijoitus tänään 4. Huippua!

Sitten oli tyttöjen vuoro. Vivaa jännitti tänään enemmän, mutta esiintyi kuitenkin ihan kohtuullisesti. Arvostelu kuulosti lupaavalta ja punainen heilahti. Kehäsihteeri kysyi sitten tuomarilta, että annetaanko SA ja muutaman sekunnin (itsestä se tuntui kyllä lähinnä tunnilta) miettimisen jälkeen tuomari nyökkäsi ja s oli sitten siinä. Kolmas junnuserti ja näin ollen saimme tuulettaa tuoretta Eesti juniorimuotovaliota! Jipii! :) Kuten eilenkin, oli Viva myös tänään VSP-junnu. Mutta nämä sertit sinetöivät päätöksen, että Viva ei parin viikon päästä lähde Narvaan ollenkaan, sillä mitään saatavaa sillä ei sieltä enää ole.

Luna ketkuili itsensä eilisen tapaan luokassaan kolmanneksi ja tänään sai myös SAn. PN-kehässä sitten tytöt päätyivät peräkkäisille sijoille. Viva kolmas ja Luna neljäs. Hieno päivä siis tämäkin.

EE JMVA Tricky Blue´s First Miss Tress "Viva"
<3<3<3
© Reetta Wakkari

Sitten alkoikin pitkä kotimatka, mikä tuntui kyllä sujuvan nopeammin kuin menomatka. Tallinnassa olikin sitten aikaa tapettavana jonkin verran, joten hieman kauppoja kierreltiin ennen laivaan menoa. Laivaan ajettiinkin sitten lopulta lähes viimeisenä, mikä kerrankin oli siunaus, sillä päästiin tämän johdosta ensimmäisen joukossa laivasta ulos. Laivamatka sujui koirien osalta hytissä, kun me ihmiset kävimme syömässä. Sitten jo melkein oltiinkin perillä ja viimeinen osuus kotimatkasta saattoi alkaa.

Huippu kiva reissu oli, eikä aika tullut missään vaiheessa pitkäksi. Parin viikon päästä on sitten vuorossa uusi reissu. Saapa nähdä tuleeko sieltä kotiintuomisia. Ennen sitä pyörähdetään tulevana lauantaina kotimaan kehissäkin kun suunnataan tyttöjen kanssa Turku KV:seen. Se meneekö molemmat kehään, on vielä arvoitus. Sunnuntaina sitten kisataan agia Lunan kanssa Vantaalla kolmen radan verran. Luna aloitti eilen myös juoksun, mutta se ei onneksi enää kisaamista haittaa. Täsmällinen se taas oli tuon välin kanssa joka oli 6kk ja 1vko. Näin ollen heinäkuun puolen välin jälkeen odotellaan sitä seuraavaa juoksua :)