Rudin näyttelydebyytti

Kirjotin siis pitkän postauksen kuulumisista ennen tätä ja sen voi lukea alempaa, mutta haluan kirjoittaa ihan oman postauksen Eilisestä Lahden pentunäyttelystä :)

Edellisestä varinaisesta pentunäyttelykokemuksesta on vierähtänyt tovi, sillä edellien kerta oli 7kk vanhan Lunan kanssa, mutta nyt sattui sopiva pentunäyttely kohdalle ja vielä matavalla tuomarilla, joten pitihän nuo pennut ilmoittaa mukaan! Shelteillä oli siis tuomarina Tarja Löfman ja pentuja oli kehään ilmoitettu 14, joista yksi oli poissa. 5-7kk vanhoja urospentuja oli poisjäännistä johtuen neljä kappaletta. Näistä Rudin vuoro oli viimeisenä. Hauska yksityiskohta oli, että kaikki neljä olivat merlejä! :D

Rudi esiintyi todella hienosti! Ei järkyttynyt yhtään mistään. Sitä en toki uskonutkaan. Pönötti pöydällä kuin patsas ja liikkuikin kivasti häntää nostamatta. Mitä nyt erivärisen matonsauman yli oli hypättävä ;)

Tuomarin ensimmäiset sanat Rudin iän kuultuaan olivat, että miten sinä voit olla noin valmis. Ja sitä se taisi kyllä muihin verrattuna olla, vaikkakaan se ei kooltaan muita isompi ollutkaan. Sillä on todella hieno eturinta ja rintakehä jo nyt ja turkkiakin on tuon ikäiseksi todella paljon. Lopputulos oli lopulta se, että Rudi voitti luokan ja sai KP:n! Vanhempia uroksia oli vain yksi, sekin merle :D Se ei saanut KP:tä, joten Rudi oli automaattisesti paras urospentu! Huikea uranaloitus pikkujätkältä! :)

Sitten olikin Kiaran vuoro. Tuomarin ensimmäiset sanat sille taas olivat, että miksi sitä on kasvettu noin suureksi :D Kiaran mielestä homma oli ääreisen tylsää, eikä se olisi millään malttanut seistä paikoillaan ;) Juostessakin olisi ollut kivempi poukkoilla sinne tänne milloin mitäkin roskaa tutkimaan :D Viimeiseksihän tuo jäi kaikista kuudesta vanhemmasta nartusta, mikä ei yllättänyt ollenkaan, mutta arvostelu oli todella hieno :)

Niin Kiaran ilme!!! <3

Sitten olikin vuorossa ROP-pennun valinta. Hauskasti tästä kisasivat nuoremmat pennut. Ja Rudihan se lopulta senkin kisan voitti, eli pikkujätkä oli hetin ensimmäisessä näyttelyssään ROP-pentu! Vau! Ja koska kyseessä oli pentunäyttely, on tuolla ohjelmassa myös isot kehät ja sinnehän piti tottakai jäädä. Odotusaikakaan ei ollut kovin pitkä, sillä sheltit arvosteltiin kehänsä lähes viimeisenä rotuna.

Ryhmäkehät eivät menneet numerojärjestyksessä tällä kertaa, joten se hieman lisäsi odottelua. Ykkösryhmän tuomarina oli minulle ihan tuntematon Olli Kokkonen, joka oli tuomaroinut ryhmän lähes kaikki muut rodut paitsi sheltit ja colliet, joten mitään odotuksia ei ollut. Tuomari oli oikein positiivine kokemus, sillä kokoomakehässä tutki niiden rotujen parhaat läpi, joita ei ollut rotukehässä arvostellut. Rudikin tutkittiin siis uudemman kerran pöydällä, eikä tämäkään kerta sitä hetkauttanut.

Lopulta päästiin kipittämään isoon kehään. Rudi ei arastellut kuulutuksiakaan yhtään ja sen liikkuminen parani koko ajan. Hienosti myös seisoi, vaikka hieman sitä ihemetytti seistä ihan erirotuisten koirien välissä :D Sitten tuomari alkoikin poimia koiria kuuden joukkoon ja yllätys oli melkoinen kun meidän kohdalla sanoi, että te menettekin vielä tuonne keskelle jatkoon! Siis uskomatonta! Nämä kuusi juoksutettiin vielä läpi ja sitten olikin tuomari tehnyt päätöksensä. Kun meitä ei kuulutettu neljänneksi eikä kolmanneksi, olin jo varma, että sijoitusta ei tule. Mutta niin vain olin väärässä, sillä kakkostilalle kuulutettiin shetlanninlammaskoira Pikikuonon Lova Sadun! Voi Rudi minkä teit! Ensimmäinen näyttely ja poju on lopulta RYP-2! En voi sitä edes käsittää! Mikä päivä! Komeat pokaalit saatiin siis kotiin viemiseksi ja kirsikkana kakun päällä upea arvostelu! Saapa nähdä mitä tuosta pojasta vielä kasvaa! <3

Ropelikorvalla oli selkeä mieleipide siitä mihin tuon arvostelun voi hänen mielestään tunkea ;)

Palkintopönötystä :)

On se aika hieno! <3 

Tämän jälkeen olikin helppo päättää, että Poju pääsee messarin pentukehään. Vielä on mietinnässä mennäänkö molempina päivinä vain vaan toisena. Siihen asti korvat pidetään tiukasti paketissa! :D

Kaikkea

Tovi on taas vierähtänyt edelisestä kirjoituksesta ja paljon on myös ehtinyt sen jälkeen tapahtua. Paljon treenejä on mahtunut myös mukaan. Aloitetaan ikävimmästä asiasta, eli 9.10 Jennan treeneissä Lohjalla Luna kaatui todella pahasti. Tuli putkesta komeilla kuperkeikoilla ulos täydestä vauhdista. Vaikutti olevan oma itsensä, joten jatkettiin treeniä vähän aikaa, mutta väsähti oudon nopeasti, joten ei ihan koko aikaa tehty. Tässä vaiheessa olisi jo hälytyskellojen pitänyt soida, mutta koira vaikutti olevan oma itsensä myös seuraavana päivänä.

10.10 Perjantaina sunnattiin myös Jennan treeneihin, mutta tällä kertaa Kirkkonummelle. Hommia saivat tehdä Viva ja Kiara. Ja hienosti tekivätkin. Vivalla oli hieno asenne vaikka ihmisiä ja koiria kulki sen treenivuoron aikana ympärillä. Kiara taas ei ota häiriötä yhtään mistään ja ei haitannut uusi halli ja esteet sen menoa.

11.10 Sunnattiin sitten Lunan kanssa Riihimäelle kisaamaan. Jännitti tuon kaatumisen takia sen liikkuminen radalla, vaikkakaan ei ollut käyttäytynyt mitenkään oudosti. No ei sillä kaikki ihan kunnossa kuitenkaan ollut, sillä tiputti radalla heti ensimmäisen riman. Muutenkin kulki aivan oudosti ja keräsi itseään jokaiselle hypylle. Itku kurkussa tulin ulos radalta ja päätin heti, että toista rataa ei mennä. Jennalta sain sitten Marin suoran numeron ja pelastavana enkelinä Mari taikoi Lunalle ajan heti seuraavalle illalle.

Eli sunnuntaina 12.10 Suunnattiin sitten Lunan kanssa Marin kotiin hoidettavaksi. Ja voi että miten paljon hoidettavaa sieltä löytyi. Nyt oli ottanut kovemman osuman kaatumisessa kuin koskaan aiemmin :( Pari kaulanikamaa poissa paikoiltaan ja lantio aivan vinoon kiertynyt. Nämä siis pahimmat, mutta ei ollut koko kropassa kohtaa joka ei olisi osumaa saanut. Ainoa positiivinen asia oli se, että Mari sai paikat nopeasti auki. Ohjeeksi tuli viikon verran sairaslomaa. Kotona Luna oli autuaan onnellisen oloinen hoidon jälkeen. Ilmeisesti oli kuitenkin kipeä ollut, vaikka se ei ulospäin näkynytkään. :/

Seuraava viikko oli siis Lunan osalta toipumisviikko. Samalla siitä tuli myös kartturin sairastamisviikko, sillä flunssa tuli vierailulle. Jennan treenit keskiviikolta jouduin perumaan kokonaan. Torstaina sitten edelleen puolikuntoisena suuntasin kuitenkin Jennan treeneihin Lohjalle Kiaran kanssa. Ja näistä treeneistä tuli kyllä niin huikea fiilis! Raivoapina oli niin huikea, että ei mitään järkeä. Backlapissa ei ollut sille mitään ongelmaa, vippauksiin se lähteen yli kymmenen metrin päästä ja päällejuoksutreeni on tuottanut toivotun tuloksen :) Enempää en voisi toivoa. Jennakin sanoi, että siinä on kyllä sellainen kultakimpale, jonka kohdalla missään asiassa ei ole mitään ongelmia ja nyt vain pitää päättää millainen koira siitä koulitaan :) Tätä mietittyäni olen entistä vakuuttuneempi, että Kiarasta pitää saada koira, joka on erittäin itsenäinen ja hyvinirtoava, sillä se tulee menemään niin lujaa, että minun pitää voida vain lähettää/jättää se suorittamaan annettua tehtävää, sillä muuten en ehdi sen kanssa mihinkään. Tällä hetkellä tuntuu että tavoite ei ole edes vaikea, sillä tuo pentu irtoaa ja lukee rataa aivan jäätävän hienosti.

17-19.10 Olikin sitten vuorossa kauan odotettu retki Viroon Sarin ja koirien kanssa. Edessä kaksipäiväinen näyttely Rakveressa. Perjantaiaamuna lähdettiin matkaan. Hotellimme sijaitsi n. 25km Rakveresta. Se oli vanha navetta ja haju ulkona sen mukainen ;)

Hotellin alakerta :)

Tällasta ;)

Koirien kannlta paikka oli ihanteellinen, sillä olimme keskellä peltoja, jossa ei juuri ketään liikkunut. Lisäksi hotellissa oli meidän lisäksi vain toinen Suomalainen näyttelyseurue, jonka Sari vielä sattui tuntemaan, joten koirat saivat olla keskenään vapaana hotellin tiloissa ja me ihmisetkin olimme kuin kotonamme ovet auki :D Tuollahan oli yhteiset WC- ja pesutilat, joten oli oikein mukavaa kun ei tarvinnut ujostella vessaan menoa yöllä ;) Ainoan säikähdyksen aiheutti paikallinen villisika. Itsehän en tosiaan tiennyt Virossa sellaisia olevan, mutta se tuli sitten opittua ihan kerrasta, kun sellainen hevosenkokoinen sika paineli hotellin viereisen niityn poikki ja Luna ja Rossi sen perässä räkyttäen… Onneksi sika karisti koirat kannoiltaan metsikössä, joten muniitin verran ehtivät koirat olla näkökentän ulkopuolella. Tämän välikohtauksen jälkeen ulkoiltiin hihnassa kunnes olin varma ettei sikoja näkynyt sillä ulkoilulla :D

Lauantaina suunnattiin sitten ammupäivällä näyttelypaikalle. Sheltit olivat kehässä vasta puolenpäivän jälkeen, joten kovin aikaisin ei tarvinnut paikalle raahautua. Ensimmäisenä päivänä tuomarina oli Slovenialainen Denis Kuzelj. Ihan perillä Viron näyttelysäännöistä ei herra tuntunut olevan, vaikkakin shelteistä selkeästi ymmärsi kyllä, sillä kaikki virheet koirista löysi. Esitin omien koirien lisäksi myös Sarin koirat, joten lennosta vaihtui koira koko ajan, sillä shelttejä oli ilmoitettu vain 11kpl ja niistä neljä meiltä :)

Omista Rossi kehässä ensin ja sen kanssa isosta sertistä lauantaina kisasi vain yksi koira ja se samassa, avoimessa, luokassa. Lopputulos oli toivottiin muttei uskallettu odottaa, sillä Rossi voitti luokan ja sai vielä SA:n tuomarin pienoisen mietinnän jälkeen. Lopulta Rossi oli sitten PU2, mutta SERT tosiaan napsahti! Voi sitä riemua!

Lopulta oli sitten Lunan vuoro. Sen kanssa valioissa oli toinenkin koira. Sekin Suomesta. Tuomari mietti todella pitkään. Moneen kertaa kopeloi koiria vielä maassa vuoronperään ennenkuin viimein teki päätöksen. Ja se päätös oli meille myönteinen, sillä Luna voitti valiot! En olisi uskonut! Ja ei se siihen loppunut, vaan lopulta Luna voitti myös nartut. Sertiä se ei voi vastaanottaa, sillä sehän on jo Viron valio, joten se meni tälle valioitten kakkoselle :) ROP-kehässä voittokulku jatkui, sillä Luna oli lopulta vielä ROP! Huikea päivä siis! Isoon kehään tietysti jäätiin, mutta se meni läpijuoksuksi, joka ei harmittanut kyllä yhtään :)

Ilta meni mukavasti ja seuraavana aamuna suunnattiin takaisin näyttelypaikalle. Etukäteen tiesin, että tänä toisena päivänä Rossin mahdollisuudet sertiin olivat selvästi huonommat, sillä sunnuntaille kehään tuli vielä kolmas avouros sertistä kisaamaan. Tuomari sunnuntaina oli Hollantilainen Gerard Jipping. Mukava isomahainen herra :D Samalla kaavalla mentiin kuin edellisenä päivänä. Ennakkoaavistukseni osui kohdalleen, sillä Rossi jäi lopulta avointen kolmanneksi ilman SA:ta. ERIn siis sai kyllä. Lopulta arvostelua lukiessani tajusin syyn tähän olleen sitten Rossin isompi koko. Muuta moitittavaa tämä herra ei Rossista löytänyt. Ja Luna sitten. No se toisti lauantain tuloksen. Tällä kertaa tuomari ei edes miettinyt sen kummemmin. ROP-kehässä tuomaria huvitti ja selittikin meille, että hänellä ei mielestään ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa narttu voittamaan, sillä junnu-uros joka urokset voitti, oli VSP-junnu, joten se hävisi jo sen kisan nartulle joka jäi Lunan taakse, joten hänen loogiikallaan ei ole vaihtoehtoja. Luna siis ROP toisenakin päivänä. Aikamoisen huikea pieni! <3 Isoon kehään ei voitu jäädä, sillä laivaankin piti ehtiä. Sinänsä harmi, sillä tämä tuomari vaikutti tykänneen Lunasta vieläkin enemmän, joten olisi voitu vaikka pärjätäkin isossa kehässä :)

Paluumatka sujui ongelmitta, vaikkakin väsymys alkoi jo painaa. Kotona odotti sitten iloinen vastaanotto, sillä näitä riiviöitä ei väsyttänyt! :D

Onneksi reissua seurannut maanantai oli minulla vapaapäivä, joten sain nukuttua pitkään. Käytiin koirien kanssa kunnon lenkillä ja muutan sitten vain oltiin. Tiistaina suunnattiin sitten Jennan yksärille. Lunan sairasloma oli ohi. Ja voi pojat sentään miten lujaa se meni. Aivan raivona sinkosi mihin halusi jos olin myöhässä :D Puomilla ei olisi meinannut malttaa ollenkaan vaan loikki miten sattuu, eikä ottanut huomautuksiakaan vakavasti :D Mutta vitsi miten kiva sen kanssa oli tehdä. Itse huomasin kyllä olevani melkoisen puolikuntoinen vielä flunssan jäljiltä. Vivakin sai tehdä ja tekikin oikein kivasti. Jossain vaiheessa sitten paineistui ja ahdistui jonkun verran, sillä ei oikein tykännyt Jennan piposta :D Lopetettiin sitten nopeasti, kun oli vielä tyytyväisenoloinen. Kiara tuli siten tekemään hetkeksi niin Lunakin sai huilia välillä :)

Torstaina oli siiten Lohjan treenien vuoro ja sinne olin päättänyt ottaa Kiaran, sillä en halunnut heti koittaa kaatuuko Luna siellä uudestaan.. Kiara oli taas aivan mainio, eikä edes sen ominpäin karkaaminen keinulle aiheuttanut sille mitään traumoja. Parin toiston jälkeen tuli keinulle taas niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Hieno pentu!

Perjantaina lähdettiin sitten taas reissuun sillä edessä oli lauantaina Seinäjoen näyttely ja pääsin yökylään Sinin luokse Jyväskylään. Mukana matkassa koirista Luna, Kiara ja Rudi, jonka Lore-isä oli tulossa Seinäjoelle myös, joten pitihän poika ottaa mukaan isääns tapaamaan. Ilta Sinin luona meni mukavasti ja Rudi ja Sinin koira Lucky löysivät välittömästi yhteisen sävelen ja painirallasivat pitkin asuntoa koko illan :D Yöunet jäivät todella lyhyiksi, sillä herätys oli jo 4.30.. Ajettiin Johannan, jolla oli kyydissään lauma Pikikuonoja, kanssa peräkkäin. Ja tuo ajomatko oli sitten elämäni tähän asti pelottavin. Taivaalta tuli jäätävää tihkua koko matkan ja yksi pikkutie joka reitille osui oli koko matkalta niin peilijäässä, että huippunopeus oli maksimissaan 30km/h ja sekin oli niin kova vauhti, että välillä auto oli poikittain. Ikinä en ole niin paljon pelännyt auton ratissa. Onneksi koko matka ei ollut tällaista, vaan tiet suurenivat ja suolaus oli tehnyt tehtävänsä, joten loppumatka saatettiin ajaa reippaammin. Hilkulle meni kuitenkin kehään ehtiminen, sillä olimme tavaroiden kanssa kehän laidalla viittä minuuttia ennen sen alkamista. Huh!

Kiara kävi pyörähtämässä pentukehässä ja sen tulos oli PEK4 (narttupentuja oli tasan se neljä ;)) hienolla arvostelulla :) Sitten olikin pitkä odotus ennen Lunan vuoroa. Tuomarin linja oli melko pitkälti "mitä isompi, sen parempi" joten jännitti melko paljon ennen omaa vuoroa. Helpotus oli suuri, kun ERI napsahti. Luna oli lopulta luokan neljäs SA:n kera (valioitakin tasan se neljä :D) se oli valioista kaikkein pienin, joten tulos ei yllättänyt. Arvostelu oli yksi kauneimmista sen saamista <3 Päivä oli kuitenkin mainio, sillä Rudin komea isä oli PU4 varasertin kera ja Pikikuonot lopulta ROP-kasvattaja! Onnea Sari! <3

Kotimatka oli yhtä painajaista. Niin väsynyt olin. Tiet sentään olivat sulat ja pystyi ajamaan reippaasti :) En kyllä muista milloin viimeksi on ollut niin ihana tulla kotiin. Ja kyllä täytyy Seinäjoella olla todella hyvä tuomari omia koiria ajatellen, että vielä joskus sinne uudestaan lähden :D Tuo on kyllä jo liian pitkä matka ;)

Isä ja poika! <3

Luna 3v!

Pieni sininen Enkelini täytti eilen jo kokonaiset kolme vuotta! Mihin aika oikein menee?? Tuo koira on minulle niin sanomattoman rakas, että en edes yritä sitä sanoin kertoa, sillä ei ole riittäviä ylisanoja siihen keksitty. Olen vain joka päivä kiitollinen, että olen tuon koiran elämääni saanut <3

Tästä pallerosta...

Kasvoi tällainen <3

Treenattukin ollaan. Viime viikolla ensin keskiviikkona Jennan yksäri Akatemialla. Viva sai aloittaa kuukauden aksatauon jälkeen. Ja oli muuten melkoisen hieno. Menee jäätävän kovaa ja osaa niin paljon, että hämmentää. Ainoastaan kepit eivät ole valmiit, niitä lukuunottamatta neiti on täysin kisavalmis.

Lunan kanssa otettiin askel eteenpäin keinulla, eli se sai laske viitisen senttiä. Ja kuten arvasin, se oli Lunalle paha paikka. Muutaman päivän treenin jälkeen päädyttiin muuttamaan jatkoa hieman. Siitä tarkemmin myöhemmin :) Lisäksi Luna teki puomia, joka on todella hyvällä mallilla. Juoksi todella hyvin myös ilman boksia! Puomi vaikuttaisi valmistuvan keinua selvästi nopeammin.Videota puomista alla :)

Kiara sai tehdä myös hieman ja sen kanssa tehtiin alkuun ihmisnuolta, jonka se hiffasi parin toiston jälkeen ihan täysin. Ja vauhtia tuossa pennussa on jo nyt niin paljon, että huh. Lisäksi tehtiin välistävetoja, jossa ei ongelmaa kunhan rytmitän itse oikein. Lisäksi kotona vahvistellut päällejuoksut onnistuivat nyt todella hyvin! :)

Treenien jälkeen suunnattiin Remediumiin, jossa Marin käsittelyyn pääsi tällä kertaa Viva, joka oli kaikkiaan todella hyvässä kunnossa. Vain vasemmassa etujalassa kunnolla hoidettavaa. On luultavasti törmännyt johonkin tai johonkuhun kun lenkillä rellestävät. Kaikkiaan oli niin hyvässä kunnossa, että jos treenimäärät pysyvät tällaisina ja mitään haavereita ei satu, ei Vivan Marin mukaan tarvitse mennä enää tänä syksynä hoidettavaksi. Aivan mahtava juttu! :)

Torstaina oli sitten vuorossa Jennan treenit Lohjalla. Mulla oli kahdelle koiralle paikka ja mukaan pääsivät Luna ja Kiara. Kiara sai aloittaa ja se menikin sitten niin hienosti, että me Jennan kanssa molemmat hoettiin vuoronperään, että voiko se oikeasti olla 7kk vanha :D Leijeröinti ja poispäinkäännös onnistuivat tosta noin vaan ja kun sille on opetettu esteet tarjoamisen kautta, niin riittää, että sen lähettää hypylle, niin voi jo pinkoa itse täysillä toiseen suuntaan ilman huolta siitä, että se  lähtisi vain juoksemaan perään. Se hakee kaikki esteet mitkä nenän eteen tulee ilman muuta käskyä ja sen vauhti on jo nyt aivan huima. Lisäksi se oli koko hallissa ensimmäistä kertaa eläessään, eikä ottanut häiriötä yhtään mistään. Videotakin menosta onneksi saatiin :)

Luna laitteli myös samaa rataa, eikä sillekään missään ollut ongelmia. Mitä nyt halusi irrota A:lle kun se nyt vaan on niin kiva :D Ja sellainen luukutus tuo rata oli, että kyllä loppui ohjaajalta vähän kunto kesken. Eikä asiaa auttanut rimat 15 sentissä ja käsky tehdä kaikki persjätöillä :P

Lisäksi tuli puhetta Lunan A:sta ja otettiin sitä kerrankin videolle. Lunallahan on oppikirjan mukainen juoksu - A, eli se tulee alastulon kahdella laukalla. Ja niin se tulee aina, ellei jostain syystä pysähdy odottamaan kartturia alastulolle, kuten edellisen videon lopussa kun jalat eivät vaan jaksaneet enää :D

Tytöt olivat kyllä molemmat aivan huikeita. Ja ilmeisen hyväkuntoisia, sillä puolen tunnin jäähkälenkin jälkeen oli ilmeisen mukavaa rallata kavereitten kanssa vartin intervallitreenit vielä hallin pihalla ;D

Lauantaina pyörähdettiin Lunan kanssa Tuuloksen ryhmiksessä. Ei mainittavaa menestystä. Lunan tulos ERI4. Oli aivan liian pieni tämän tuomarin makuun.

Tänään saatiin myös aivan huikeita uutisia, sillä Rossillahan kävi morsian kylässä neljä viikkoa sitten ja tänään oli jännät paikat kun oli ultra edessä. Hyvä tunne asiasta sai varmistuksen ja viiden viikon päästä maailmaan syntyvät ensimmäiset pikku - Rossit! Niin ihanaa! <3 Nyt vain toivotaan että loppuodotus menee mammakoiralla hyvin :)

Vivan juoksua odotellaan jo kuumeisesti ja mikäli se tuon välinsä ennallaan pitää, alkaa se kuukauden sisään. Urosvalinta on varmistunut, mutta sen paljastan sitten kun astutus on tehty :)

Rudi onnistui neuroottista omistajaansa myös säikyttelemään hampaittensa kasvatuksen kanssa. Hetken olivat hampaat niin ahtaasti suussa, että olin jo lähes epätoivoinen. Nyt on kuitenkin purenta aivan priima, joten turhaan stressasin sitäkin :P Toinen yläkulmuri tosin piti käydä poistattamassa, kun ei meinannut lähteä ja painoi jo uutta hammasta vinoon. Sarin kanssa oltiin yhtämieltä poiston tarpeellisuudesta. Pikkuherra on nyt myös ilmoitettu ensimmäiseen näyttelyynsä, joka on Lahdessa 26.10. Messari on suunnitteilla myös. Keväällä sitten suunnataan Viron puolelle junnusertien metsästykseen mikäli kaikki menee hyvin :)

Loppuviikosta on edessä useammat treenit, niistä lisää myöhemmin, ja huomenna suunnataan illalla myös mätsäriin, jotta Rudi pääsee harjoittelemaan ja Luna esittelemään pomminvarmaa tekemistään ;) Viikonloppuna kisataan myös lauantaina Lunan kanssa peräti kaksi rataa, kun Riihimäen kisoissa on jopa kaksi hyppäriä tarjolla! Kivaa! :)

Super-Puudeli on back!

Viime keskiviikkona Luna kävi Marin käsittelyssä. Nyt löytyikin normaalia enemmän jumia, mikä luultavasti johtui parista kaatumisesta. Kerran on Luna kaatunut kaulalleen treeneissä ja kerra lenkillä ja hoidettavaa oli nimenomaan kaulan ja niskan alueella. Myös oikea lonkka hieman junturassa. Hyvin kuitenkin saatiin paikat auki ja myös lupa kisata huoletta viikonloppuna. Ensi viikolla Vivan käsittelyn yhteydessä tarkistetaan, että Lunalla on paikat pysyneet auki :)

Eilen sitten suunnattiin Purina-Areenalla kisamaan se nyt jo tutuksi muodostunut yksi hyppäri :D Kisat olivat todella suuret, sillä ohessa kisattiin HSKP:n Piirinmestaruudet. Hyppäri oli minien päivän viimeinen rata ja se oli ulkokentällä (JES!!). Tuomarina Heidi Viitaniemi ja oli muuten ihan erilainen rata kuin mielestäni Heidillä yleensä. Melkoinen juoksubaana oli luvassa. Eniten mietintää aiheutti alku ja kepeille vienti. Alkua mietin ensin päällejuoksulla, mutta pelkäsin olevani siinä kuitenkin myöhässä ja tällöin Luna olisi sujahtanut sujuvasti väärään päähän putkea, joten päädyin tekemään välistävedolla ja puolivalssin tyyppisesti putkeen. Toimi, vaikkakin oli varmasti hitaampi. Kepeillekin Lunan sain, vaikkakin olisi ollut taatusti parempi vaihtoehto jäädä toiselle puolelle, jolloin olisin pystynyt viemään kepeille tiukemmin. Nollana kuitenkin selvittiin ja sijoitus oli 9./61. Ei huonosti kovassa seurassa. Luna liikkui todella hyvin ja lahnailusta eikä rimojen arpomisesta ja rapistelusta ollut tietoakaan.

Pennut olivat mukana turisteina ja häly ei taaskaan aiheuttanut niille minkäänlaista arastelua :) Kisojen jälkeen pääsivät myös rallaamaan Iinan Kromin kanssa, joten saivat nekin hieman viihdykettä. Ja vauhtia ei totisesti puuttunut! :D Mitä kovempaa ja kuraisempaan peltoon, sen parempi ;)

Tänään ajeltiin sitten Tampereelle juoksemaan hyppäri ja treffaamaan Kiaran ihanaa kasvattajaa Heidiä. Lunan lisäksi mukaan pääsi tänään vain Kiara, joka oli kuten odottaa saattaa, aivan haltioissaan nähdessään Heidin :D Eikä Pöppis-mummokaan säästynyt Kiaran raivokkailta tervehdyksiltä :D On se kyllä raivostuttavan ihana pentu!

Hyppäri oli minien päivän keskimmäinen rata ja tuomarina oli Arto Laitinen. Rata oli profiililtaan oikein kiva, vaikka joutuikin valssaamaan turhan monta kertaa ;) Ei ollut Luna tänäänkään lahna, vaan laitteli sellaista kyytiä, että olin iloisesti myöhässä monessa kohdassa ja Luna ehti huutaa MINNEMINNEPOISEDESTÄ!! :D Esteet mentiin kuitenkin oikeassa järjestyksessä, joten taas saatiin nollamerkintä kisakirjaan. Nyt sijoitus 8./46 :)

Nyt alkaa tuntua siltä, että puudeli on viimein tullut takaisin! Kahden kuukauden lahnailun jälkeen oli kyllä ihana tunne, kun sai olla radalla myöhässä :D

Ensi viikolla on ohjelmassa parit Jennan treenit, joissa kuulemma otetaan pieni lisäaskel keinutreenissä. Saapa nähdä mitä Luna siitä tuumaa. Lauantaina suunnataan sitten Lunan kanssa vaihteeksi näyttelyyn Tuulokseen, jonne on ilmoitettu huimat 83 shelttiä. Ohjelmaa siis taas tiedossa riittävästi! :)

Niin ja tulihan siihen seura-asiaankin selvyyttä. Meidän jäsenhakemus hyväksyttiin alkuviikosta ja jo näissä viikonlopun kisoissa edustimme uutta seuraamme, eli Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajia! Vapaatreenioikeudenkin saimme, joten kotihallimme sijaitsee nyt Lohjalla! :)

Putki jatkuu

13.9 Suunnattiin Lunan kanssa Porvoon näyttelyyn, jossa sheltit tuomaroi britti Derek Smith. Hyvin vähäpuheinen ja totinen herra oli kyseessä. Jakoi myös valioille surutta EH:ta. Lunan lisäksi valionarttuja oli neljä ja näistä Luna esiintyi toisena. Ensimmäinen sai EH:n, joten jännitti kyllä jonkun verran mitä Lunasta tykkäisi. Tykkäsi ilmeisesti, sillä ERI saatiin! Kilpailuluokassa oli sitten kaksi ERIn saanutta meidän lisäksi. Luna sijoittui lopulta luokassaan toiseksi ja sai SA:n, kuten voittajakin.

PN-kehässä tuomari juoksutti ensin kaikki koirat edestakaisin ja sitten poimi neljä jatkoon. Junnujen, avojen ja valioitten voittajat ja sitten vielä meidät! Taas PN-sija Lunalle! Lopullinen sijoitus oli 4 :) Olen kyllä todella yllättynyt ja onnellinen tuloksesta, sillä koiria oli kuitenkin mukavasti ilmoitettu. Seuraava näyttely on sitten ohjelmassa parin viikon päästä :)

Agilityä ollaan treenattu kovasti. Lunan kanssa lähinnä puomia ja keinua ja molemmat edistyvät mukavasti. alla pieni video niiden tilanteesta :)

Viime viikolla Jennan treeneissä keskiviikkona Akatemialla hommiin pääsivät Luna ja Kiara. Viva on ollut luovalla tauolla ;) Lunan kanssa tehtiin puomia, joka sujui täydellisesti yhtä boksin ylitysloikkaa lukuunottamatta, ja keinua, joka sekin oli todella hyvä ottaen huomioon, että Akatemian keinua Luna on inhonnut syvästi. Nyt ei ollu havaittavissa mitään epäröintiä.

Kiaran kanssa tehtiin vähän pakkovalssia ja sylkkäreitä, jotka apina osasi yllättäen kuin vettä vaan. Sen sijaan päällejuoksut vaativat todella paljon vahvistamista, kuten myös Twist ja kaikki muutkin ohjaukset missä sen pitää hypätä minua kohti. Intoa siltä ei totisesti puutu, sillä ensimmäinen kymmenen minuuttinen kului sen rauhoittelemiseen, koska olisi vain tarjonnut kaikkia mahdollisia esteitä kuin mitä piti ja irtoili putkeen kymmenien metrien päästä :D Tämä ei tosin ole huono juttu ollenkaan ;) Kiara täytti myös 7kk viime viikolla ja mittatikun tulos on nyt n.48,5-39cm. Täydellisen kokoinen siis :)

Viime torstaina oli myös Jennan treenit, tällä kertaa Lohjalla ja sinne pääsi Luna mukaan. Radassa ei ollut meille mitään ihmeellistä, joten keskityttiin vain vahvistamaan kepeiltä poispäinkäännöstä hypylle ja muistuteltiin putkijarrua taas tiukemmaksi. Hyvin Luna teki, vaikkakaan juoksujen jälkeinen lahnailu ei ole vielä täysin ohi mennytkään ;)

Lauantaina oli sitten ohjelmassa kisat Liedossa ATT:llä, jossa menimme hyppyradan. Pennut pääsivät mukaan turisteiksi ja olivat taas niin helppoja tapauksia että. Kiara tosin oli sitä mieltä, että kaikki maassa istuvat ihmiset ovat siinä häntä varten ;)

Hyppäri oli päivän viimeinen rata ja profiililtaan erittäin suoraviivainen. Tuomarina oli meille uusi tuttavuus, eli Allan Matson, joka oli hauskasti käyttänyt radalla koko sallittua skaalaa estevälien suhteen. Luna oli melkoisen vaisu, eikä liikkunut oikeastaan mihinkään. Näin ollen kiire ei tullut missään kohden ja virheettä selvittiin maaliin. Etenemä oli tuolle radalle tosi vaisu, vain tasan 4m/s.

Nolla on aina nolla, mutta ei tuosta nyt erityisen huikea fiilis jäänyt, kun koira ei liiku mihinkään. Hieman arpoo myös hyppyjä, jotka olivat meille pitkästä aikaa ihan tapissa, eli 35cm.

Eilen suunnattiin sitten vielä Järvenpään kisoihin juoksemaan hyppäri. Ja siellä alkoi taas meno olla jo enemmän sitä normaalia Lunaa. Huusi aivan raivona radalla meneville ja kirjaimellisesti kiskoi minut lähtöön :D Tästä seurasikin heti alku radasta koiran unohdus ja puutteellinen lähetys hypylle, joten Luna juoksi ohi suoraan putkeen. Korjasin ja tehtiin rata siitä loppuun todella hienosti ja nollana. Nyt Luna liikkui hyvin, ohjasin asenteella ja varmistelematta ja koiran linjat olivat upeat koko radan. Etenemäkin olisi ollut yli 4,7m/s ilman tuota yliääräistä putkea ;)

Kyllä se siitä alkaa taas herätä :) Tänään Luna ja Viva pääsivät hierottavaksi ja nyt nukkuvat tyytyväisenä. Marin aika on myös keskiviikkona ja tytöistä käsitellään se, kumpi sitä Marin mielestä enemmän tarvitsee. Toinen pääsee sitten käsittelyyn ensi viikolla. Viikonloppuna kisataan molempina päivinä hyppäri ja muuten jatketaan puomi ja keinu treeniä. Kiaralle vahvistan nyt paljon noita päällejuoksuja :) Toivottavasti saataisiin myös seura-asiaan selvyyttä tällä viikolla, niin voisi senkin huolen kokonaan unohtaa :)

Juoksari

Viime keskiviikkona Jennan treeneissä alkoi sitten kontaktiprojekti. Keinulla alkuun mennään seuraavalla systeemillä: Keinu on tuettuna, niin että ei liiku lainkaan ja Luna vain juoksee päähän, jossa palkka on valmiina erillisen tuen päällä, niin ettei Luna näe sitä keinulle mennessään vaan saa sen kurkottamalla keinun päässä hieman alaspäin namituelle. Näitä toistoja ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä vähintään 1500 :D Muutama toisto monta kertaa päivässä. Naksutin on tässä mukana ja naksaus tulee joka kerta kun kurkotusliike alustalle tulee. Kotipihasta löytyy keinu, joten päivittäinen treenaus on helppoa, vaikkakin usein pitää päästä myös vieraille esteille tekemään, kuten myös ratatreenien yhteydessä, niin että Luna tulee siinäkin luottavaisesti päähän asti.

Puomilla päädyttiin sitten pitkän harkinnan jälkeen juoksukontaktiin. Luna on sen verran kiltti ja ohjaajapehmeä, että sille on todella vaikea saada todella nopeaa pysäytystä aikaiseksi, sillä se ei halua ottaa riskiä, että tekee jotain väärin. Siispä kokeillaan nyt juoksemalla ja juurikin tuosta pehmeydestä johtuen on helppo siirtyä takaisin pysäytykseen, jos juoksari ei ala toimia. Opetukseen otettiin apuvälineeksi boxi. Ja jo muutaman treenikerran jälkeen on Luna ymmärtänyt sen idean todella hyvin. On tehty pääosin jo ihan puomilla, mutta myös niin, että boxi on maassa ja siitä eri etäisyyksiltä lähettäen. Hyvin on Luna ymmärtänyt, että palkalle saa mennä vain boxin kautta. Tässä myös naksutin mukana. Katsotaan miten nämä alkavat sujua. Kisakentille ei agiratojen osalta palata luultavasti enää tämän vuoden aikana.

Torstaina oli sitten myös Jenna treenit, tällä kertaa Lohjalla. Otin mukaan Lunan, sillä halusin saada sille myös ratatreeniä ja tällä radalla kun ei ollut kontakteista kuin A, sopi se paremmin kuin hyvin. Treenin teemana oli valssit, joita inhoan syvästi, vaikkakaan ne tuntuivat tällä kertaa ihan siedettäviltä ja parhaimmillaan jopa sujuvilta! :D Alla pari videopätkää treeneistä. Ensimmäisessä laiteltiin heti ensimmäisellä yrityksellä koko rata nollana läpi ja toisessa pätkässä kokeiltiin valssikohtaa persjätöillä, jotka Lunan kanssa toimivat siinä aivan yhtä hyvin :)

Jenna totesi treenien jälkeen, että valssit ovat ihan meidän juttu ja oli tukehtua, kun sanoin, että en tosiaankaan valssaa jos voin sen vain suinkin välttää :D Hassua miten erilaiselta ne muiden silmissä ilmeisesti näyttää kuin omissa jaloissa tuntuu :D

Eilen suunnattiin sitten Tuomarinkartanoon näyttelyyn. Matkalla onnistuin mukavasti väläyttämään tutka-auton kameraa, joten tässä sitä muhkeaa sakkoa odotellessa… Näyttelyyn oli Paula Heikkinen-Lehkoselle ilmoitettu vaivaiset 19 shelttiä, joista yksi, eli Viva, oli poissa. Luna oli ainoa valio ja esiintyi kyllä taas aivan pomminvarmasti. ERI ja SA napsahti. PN-kehässä sitten tuli todella iloinen yllätys, sillä lopulta Luna voitti nartut! Siis vau! Neidllä on putki päällä! ;) ROP-kehässä sitten uros veti pidemmän korren, sillä oli kuulemma edustavammassa turkissa. Luna siis VSP, mikä oli aivan todella paljon paremmin kuin ikinä uskalsin odottaa :)

"Siis onko sun pakko TAAS kuvata?!? Turha luulla että viitsin poseerata" :P

Ensi viikonloppuna on vielä edessä Porvoon näyttely ja sitten onkin parin viikonlopun tauko näyttelyistä niiden vähentyessä selvästi näin syksyn myötä. Porvoon jälkeisenä viikonloppuna käydään sitten kisaamassa parit hyppyradat ja tietysti jatketaan kontaktitreeniä! Niistä tulee kyllä hyvät! :)

A worthy champion

Tänään oli ohjelmassa Tervakosken KV näyttely. Kehään olin ilmoittanut ainostaan Lunan. Shelttejä oli karkeloissa mukana yhteensä 33 ja niistä narttuja 20. Yllättäen Lunan lisäksi valioluokassa oli vain kaksi koiraa.

Tuomarina toimi Espanjalainen Carlos Fernandez Renau. Tuimanoloinen herra, joka poltteli sikaria tauoilla :D Koiria käsitteli oikein ystävällisesti, vaikkakaan ei puhunut esittäjälle mitään, eikä ainakaan Lunalta edes hampaita katsonut. Nopea toimissaan oli tämä tuomari myös. Hieman rupesi jännittämään arvostelua seuratessa, sillä yllättäville koirille jaettiin urosten valioluokassa sinistä lappua. Jenkkityyppiset koirat saivat pääsääntöisesti EH:ta ja jos vahvempiluustoiselle nartulle ERIn antoi, niin ei kyllä sitten SAta herunut.

Luna esiintyi valioluokan ensimmäisenä. Kauaa ei tosiaankaan arvostelu kestänyt, enkä kuullut siitä mitään, mutta iloisesti meille ERI napsahti. Molemmat muutkin valiot saivat ERIn, joten kilpailuluokassa meitä oli kolme. Ja lopputulos se vasta miellyttävä yllätys oli, sillä Luna voitti luokan! SA irtosi myös, kuten muillekin valioille.

PN-kehässä oli sitten ihan reilusti koiria. Yhden juoksukierroksen jälkeen siirsi Lunan heti ensimmäiseksi. Tässä vaiheessa sitten rupesi jännittämään, että tykkäsikö herra Lunansta ihan niin paljon, että olisi ihan CACIBiin saumat. Lunan peraan tuomari laittoi junnunartun, avon ja veteraanin. Lopuille kiitos ja nämä neljä kerran ympäri. Tämän juoksutuksen jälkeen siirsi sitten vielä junnun meidän edelle, mutta sillähän ei ollut mitään väliä, kun junnu ei voi CACIBia vastaanottaa. Sitten juostiin vielä kerran ympäri ja siinä se järjestys sitten oli. Luna siis PN2 junnunartun takana, joten meille ojennettiin se himoittu valkoinen CACIB-ruusuke! Ja kyllä se aika makealta tuntui!

Erityisen mukavalta tuntui, kun lopulta hain arvostelun ja sen viimeinen lause oli: "Ansaitusti valio" Tuollaisista kommenteista tulee aina paras fiilis :) Nyt ei sitten oikeasti tarvita Suomen näyttelyistä mitää, sillä kaksi CACIBia Lunalla täältä nyt on. Tämä tietää sitten ulkomaanmatkailua ;) Kiire tosin ei ole, sillä Lunan ensimmäinen CACIB on saatu tämän vuoden toukokuussa, joten neljäs tarvitaan vasta silloin. Sitä kolmatta on siis siihen asti aikaa metsästää.

Huomenna sitten juostaan Lunan kassa kolme rataa, joista agiradat jäävätkin sitten vähäksi aikaa viimeiseksi. Projekti "kontaktit kuntoon" alkaa ensi viikolla!