Tuutintäydeltä Turkua

Alkuviikko on vierähtänyt Turussa. Maanantaina ajelin ex-tempore vierailulle Sonian luokse. Pitkään on ollut puhetta, että pitäisi päästä yhdessä treenaamaan ja viimein aikataulut sopivat yhteen ja päästiin tämä aie toteuttamaan.

Ajelin sitten kaikki koirat kyydissä suoraan ATT:n hallille, missä pidettii mukava treenituokio koirien kanssa. Sonia pääsi kokeilemaan Lunan ohjausta viimein ihan käytännössä. Lunahan lähtee ihan kenen tahansa matkaat kun aksasta on kyse, eikä sitä haittaa tuon taivaallista vaikka itse istun vieressä! :)

Treenit sujuivat oikein hyvin ja Luna oli hienosti asialla. Sonia sai sen myös tulemaan puomista läpi, (toki se pääsääntöisesti pysähtyi kyllä :)) josta olin enemmän kuin iloinen, uskokaa tai älkää. Lunallehan ei ole pahaksi jos se roiskaisee silloin tällöin läpi. Päinvastoin, se saa siitä lisää vauhtia ja intoa, niinkuin nytkin kävi. Kun Sonia oli treenannut sen kanssa, tein itse vielä saman radan tauon jälkeen Lunan kanssa ja upeastihan se meni. Siitä video todisteena :)

Välissä myös Viva pääsi hieman treenaamaan ja tehtiin sen kanssa tuota radan alkua kepeille asti ja sitten Sonian avustuksella A:ta ja pussia. A sujui paremmin kuin ikinä, kiitos Sonian ideoiden ja fiilis oli todella hyvä. Viva teki innolla ja vauhdilla :)

Treenien jälkeen suunnattiin Sonian luokse, jossa seuraamma lenkille liittyivät vielä Ella ja Teppo. Seitsemän sheltin kanssa sitten ulkoiltiin kunnon lenkki, jonka jälkeen testattiin kuinka Sonian luo mahtuu seitsemän koiraa. Aika hyvin mahtui :D

Takana pojat: Sulo, Rossi ja Teppo, edessä: Stella, Luna, Viva ja Nala

Sekaan vaan :D

Neidit siniset: Luna ja Stella <3

Illalla vielä pääsin seuraamaan Sonian ja Sulon agitreenejä. Kotiin ajelin sitten hirveässä kaatosateessa ja puolenyön aikaan viimein pääsin kotisohvalle :) Kiitos Sonia ja Ella kivasta päivästä! :)

Jottei Turusta tule liikaa vierotusoireita, suuntasimme eilen vielä takaisin epistelemään. Lunan kanssa menin kaksi avointa rataa ja lisäksi Sonia meni sen kanssa möllihyppärin (video löytyy Sonian blogista)

Jo maanantaina kolkutellut flunssa alkoi olla todenteolla riesana ja oma tekeminen olikin sen myötä hieman nuutunutta. Ensimmäinen rata meni kuitenkin ihan hyvin, lukuunottamatta A:lta tullutta kieltoa. Toinen rata meni sitten ihan hölmöilyksi, kun en vain enää jaksanut. Molemmilla radoilla Luna teki hyvän A:n ja puomin, mutta tosi huonot keinut. Hyppäsi molemmilla kerroilla sivusta pois?? ja toisella radalla jo ennen kontaktialuetta. Korjasin ja teki kohtuullisesti. Kepeillä treenattiin sitten itsenäisyyttä kun jäin reilusti taakse. Ekalla yrityksellä jätti viimeisen välin tekemättä, mutta toisella yrityksellä sitten onnistui hienosti. Ja itselle pitäisi saada nyt selkärankaan se, että luota siihen koiraan A:lla, äläkä kuikuile taakse! :D

Sonia ja Luna laittelivat sitten illan päätteeksi möllihyppäriltä nopean nollan ja molemmilla taisi olla kivaa! :)

Nyt saa Luna pitää hieman taukoa agista ja itse keskityn potemaan tämän flunssan pois. Taidetaan lähteä tuonne auringonpaisteeseen (kyllä, aurinko paistaa!!) sitä yrittämään :) Viikonloppuna pikkutytöt pääsevät sitten myös hierojalle. Vivalle kerta on ensimmäinen. Saapa nähdä mitä neiti siitä tuumaa! :)

Maijun treenit 18.10

Viime perjantaina ennen reissuun lähtöä poikettiin siis Ojangossa treenaamassa Maijun silmien alla. Odotin treenejä todella innolla ja se näkyikin hyvänä tekemisenä.

Viva pääsi ensin tekemään ja kyllä tuo pikkuneitikin alkaa osata jo melko paljon juttuja :) Alkuun tehtiin puomia. Ja hyvinhän se sujui. Kerran juoksi läpi ja videolla vapauttaa itse itsensä, mutta ei haittaa :) Sitten tehtiin samaa radan alkua kuin Lunan kanssa. Hienosti ei tuplasylkkäri tuottanut Vivalle mitään ongelmia. Sen sijaan takaaleikkausta putkeen piti vahvistaa muutaman kerran, kun ensin kääntyi ympäri putkessa. Parin toiston jälkeen sujui hienosti. Tässä videot menosta :)

Sitten Lunan vuoro. Heti ekalla yrityksellä laiteltiin rata mukavasti lähes nollana läpi ja sitten keskityttiin hiomaan kohtia. Kepeille pitää ruvet nyt tuomaan omaa liiketta lisää mukaan, niin saadaan lisää vauhtia niiden hakemiseen. Hyvinhän tuo hakee vaikka olen paikallaankin, mutta liikkeellä vauhtia tuli huimasti lisää. Ainoa missä ei kestänyt voimakasta liikettä, oli tuo ensimmäinen kepeille lähetys, jossa jäin taakse leijeröimään hypyn. Jos liikuin ensin mukana ja siitä hidastin liian nopeasti ja lähdin taakse, jätti Luna kepit kesken. Mutta kun sain rutmitettyä liikkeen niin, että sitä oli koko ajan vähän, eikä tullut suuria äkkinäisiä nopeuden tai suunnan muutoksia, pujotteli Luna hienosti loppuun asti :) Luna myös hauskuutti meitä. Oltiin lähdössä ja se nousi, joten käskytin istumaan. Noh, Luna sitten päätti että sanoinkin kiipee ja lähti puomille :D Kyllä meillä oli Maijun kanssa naurussa pitelemistä. Tämäkin tuli sopivasti videolle, joten olkaapa hyvät:

Sitten pääsi Viva vielä uudelleen tekemään. Tehtiin vähän A:ta täyskorkeana. Tämä ei kuienkaan ihan sujunut vielä. Pitää laskea A vielä jatkossa, että saadaan parempi rytmi sille.

Sitten tehtiin vielä radanpätkää. Viva laitteli hienosti ja irtosi renkaalle jo aika kivasti. Vahvistettiin backlapia hypylle niin että Maiju oli siellä palkaamaassa.

Taitava pikkurotta! <3

Sitten pääsi Luna laittelemaan uudelleen ja nyt tehtiinkin sitten tuo upea rata minkä laitoin jo edelliseen postaukseen. Maijun sanoi ettei ole koskaan treeneissä nähnyt Lunan menevän yhtä lujaa. Se paikoin oikein kiihdytteli vauhtia esteille, mitä saattaa tehdä kisoissa, mutta harvoin treeneissä. Vau! Puomikin paranee koko ajan ja ihanasti Lunan mielestä se alkaa olla tosi kiva juttu, kun sinne mielellään tarjoaa ja palkkaa odottassa etutassut teputtaa minkä kerkeää :D Tässä vielä tuo video :)

Aivan huipputreenit oli ja fiilis niiden jälkeen sanoinkuvaamattoman upea. On nuo koirat vaan ihania harrastuskavereita :) Täytyy vain muistaa itse olla sen luottamuksen arvoinen jota ne niin pyyteettömästi meille osoittavat :)

Sertikästä menoa Rakveressa

Viikonloppu vierähti siis Viron puolella näytelmissä Lunan ja Vivan kanssa. Nala ja Rossi jäivät hoitoon ja heti ensimmäisenä iltana Rossi oli tyypilliseen tapaansa aiheuttanut pienen ongelman ruokittaessa. En ollut muistanut mainita, että Rossin ruokaan ei lisätä vettä, vaan se annetaan kuivana. Toisin kuin siis Nalan ruokaan ja myöskin siskoni sheltin Wandan ruokaan lisätään aina vettä. Noh, äitini oli sitten laittanut vettä myös Rossin ruokaan ja Rossihan järkyttyi tästä syvästi, kun henkilökunta näin törkeästi häntä kohtelee! :D Oli kuulemma pakoillut pöydän alle kun yritettiin tarjota uudelleen samaa kuppia mistä vedet oli valutettu pois, sillä eihän se nyt herralle kelpaa :D Lopulta oli saanut kuivaa ruokaa ja tämä oli viimein kelvannut. ;) Jotenkin tämä ei yhtään yllättänyt Rossin tuntien. Voin vaan kuvitella sen pöyristyneen ilmeen kun sille on yritetty tarjota viallista ruokaa :D On tuo koira vaan sellainen persoona että! <3

Ennen laivamatkaa käytiin Ojangossa Maijun treeneissä, joista päivitystä ja useampia videoita vielä luvassa, mutta tässä meidän rata Lunan kanssa, josta olen enemmän kuin hieman ylpeä. Yhteistyö toimi paremmin kuin koskaan. Myös Maiju oli sitä mieltä, joten tätä videota kehtaa jakaa :)

Pikkutyttöjen kanssa matka Tallinnaan sujui hyvin ja nopeasti sopeutuivat hotelliin ja painivat kuten kotona. Yövyimme Tallinnassa samassa hotellissa kuin syyskuussa, sillä Rakveren kaikki hotellit olivat täynnä. Laululavan maisemat siis olivat tutut ja siinä oli helppo ulkoiluttaa koirat. Tai lähinnä Luna, kun sehän ei hihnassa voi tarpeitaan tehdä ;) Tuossa oli sitten niin laajat nurmialueet, joille pääsi salaa irti tarpeilleen. :) Viva kyllä tekee kun on hätä. Vaikka keskelle asfalttia! :D

Yön tytöt viettivät häkissä, eikä äännähdystäkään päästäneet. Kyllä noitten kanssa on vaan mukava matkustaa kun eivät ole mistään moksiskaan :)

Lauantaina ajeltiin sitten Rakvereen ensimmäiseen koitokseen. Matka sinne kesti tunnin verran ja koska sheltit arvosteltiin vasta klo 13 jälkeen, oli aamulla hyvin aikaa käydä aamiaisella ja myös pesin Lunan vasta aamulla. Vivan pesin jo perjantai-iltana. Lauantaina shelteillä oli tuomarina romanialainen Dagmar Klein, jota itse olin ennakkoon luullut mieheksi, mutta nainenhan oikeasti oli kyseessä ;) Mukava ja hymyilevä tuomari, joka käsitteli koiria todella kauniisti. Viva ketkuili ensin ja ERI neidille napsahti. Kilpailuluokassa oli sitten viisi koiraa, josta pienimmän ja siroimman kätteli heti pois. Tässä vaiheessa tiesin, ettei Luna tule tätä tuomaria miellyttämään. Viva sen sijaan miellytti varsin paljonkin, sillä lopullinen sijoitus luokassa oli toinen, kera SAn! Harmittavasti junnuserti meni voittajalle, joka valioitui sen myötä :)

Luna esiintyi sitten ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Ja hyvin esiintyikin. Tauko on tehnyt hyvää. Seisoi kuin patsas ja liikkui todella hyvin. Sai ERIn, mihin olin oikein tyytyväinen. Luokkasijoitusta ei tullut, kuten arvasin. Tykkäsi selvästi isommista tai ainakin vahvemmista.

Sitten ajeltiin takaisin Tallinnaan ja ilta menikin ruokailun jälkeen vain makoillessa ja aikaa tappaessa huoneessa. Ilma Tallinnassa oli nimittäin todella myrskyinen. Satoi ja tuuli kovaa, joten haaveilemamme pitkä kävelylenkki jäi tekemättä ja ulkona käytiin vain pakolliset tarpeet.

Sunnuntaina sheltit arvosteltiin myös vasta klo 13 jälkeen, joten saatiin nukkua pitkään ja syödä taas aamiaista rauhassa. Tällä kertaa sheltit arvosteli tanskalainen Ole Staunskjaer, jonka kehässä Luna siis on aiemmin käynyt hyvällä menestyksellä. Etukäteen tosiaan oli tiedossa, että herra on todella tiukka SAn suhteen ja etenkin junnukoirilla. Tämä oli nähty tuolla jo monella rodulla edellisenä päivänä ja nähtiin myös shelteissä uroksilla. SAn sai vain kaksi valioluokan koiraa. Tämän johdosta sitten jännitti Vivan vuoro todella paljon. Viva esiintyi luokassaan toisiksi viimeisenä ja hyvin esiintyi. Kuulin arvostelun pitkälti ja se oli pelkkää kehua. ERI tulikin ja ei muuta kuin kilpailuluokkaan, johon tänään selviytyi neljä koiraa. Nopeasti siirsi sitten Vivan letkan ensimmäiseksi, eikä sijoitus enää muuttunut. Viva siis voitti! Ja sitten se jännin hetki. Näin jo kaukaa kuinka näytti yhtä sormea kehäsihteerille ja olin siinä vaiheessa jo ratkeamispisteessä. Tiesin Vivan tehneen mahdottoman ja saaneen SAn. Kehäsihteerin heilautettua lappua, tulos vahvistui. Viva siis ERI1 ja SA! Näin ollen sai junnusertin ja koska uroksissa ei SAta junnuille jaettu, oli Viva myös ROP-junior! Siis Vau! Enpä olisi uskonut ja ilo oli ylimmillään :)

Vielä oli sitten Lunan vuoro esiintyä. Muuten sujuikin hyvin, mutta neiti ei olisi millään halunnut näyttää korvia :D Kovasti  yritettiin pöydällä. Tuomari hoksasi Lunan nimen kun sitä niin kovasti hoin ja totesi vaan, että Ou Luna, Luna, Luna ja heitti jotain maahan, viimeisenä keinona. No tämä sitten toimi sen verran, että Lunalle saatiin hyväksyttävä korvien asento ERIn kera ;) Kilpailuluokassa yllätys oli sitten todella suuri, sillä pitkällisen siirtelyn ja juoksuttelun jälkeen Luna tuli luokassaan toiseksi! Siis mitä?? Niin paljon parempia koiriakin kehässä omasta mielestäni oli. Mutta ei me valiteta. SAta ei saatu, muttei haitannut mitään :) Siis hitsi miten hieno päivä, jonka kruunasi vielä PN-kehä, jossa Viva sijoittui neljänneksi! Eikä päivä siihen päättynyt, sillä Vivahan pääsi esiintymään BIS-junior kehään. Sieltä ei menestystä tullut, mutta kivaa oli ja Viva esiintyi sielläkin oikein hyvin pienestä jännityksestä huolimatta. Kehän jälkeen sitten suunta kohti Tallinnan satamaa ja kotia. Hyvin ehdittiin Laivaan, vaikka sitä hieman jännitettiin etukäteen.

Hieno reissu siis kaikkiaan ja täytynee se lähteä keväällä vielä koittamaan josko Vivalle vielä pari junnusertiä irtoaisi, niin siitä leivottaisiin Viron juniorimuotovalio :)

Yritys saada neidistä edustava kuva ;) Hieman hankalaa kun homma on Vivan mielestä hirveää rääkkäystä! :D

Ensiviikonloppuna suunnataan Lahteen näyttelyyn ja Viva pääsee sitten ensimmäistä kertaa suomalaisen miestuomarin arvioitavaksi. Hauska nähdä mitä siitä sanotaan. Luna pääsee myös pitkästä aikaa kotimaan kehään tuolla. Ovat eri kehissä ja eri tuomareilla arvosteltavina muutoksesta johtuen. Tuttuja on tulossa paikalle, joten kiva päivä varmasti tiedossa! :)

Todellakin hajottaa

Ihan putkeen ei ole kisarintamalla viime aikoina mennyt. Suurimman ja masentavimman ongelman muodostaa tällä hetkellä tuo puomin suoritus. Purinalla tehty korjaus ja vääräaikainen vapautus sai Lunan pasmat aivan sekaisin. Paikka on selkeästi taas todella epävarma sille ja suoritus näin ollen puomilla todella hidas. Kovasti ollaan nyt sen kanssa töitä tehty ja mietitty miten reagoida kisoissa ei toivottuun suoritustapaan. Tällä hetkellä tunne on etten reagoi mitenkään. Luna ei selkeästi kestä mitään torumista sen suhteen ainakaan vielä. Saa nähdä kestääkö joskun tulevaisuudessa. Lunan kanssa on moneen kertaan todettu, että se on niin tunnollinen luonne, ettei missään nimessä halua tehdä virheitä. Siksi se sellaisen sattuessa reagoi paineistumalla ja menemällä täysin lukkoon. Se nimittäin jähmettyy mielummin täysin paikoilleen kuin tarjoaa mitään muuta ratkaisua.

Siispä hieman jännitti kun suunnattiin Lunan synttäreiden kunniaksi 6.10 Janakkalaan kisoihin. (Kyllä! Pikkuneiti on jo 2v! <3) Päivä alkoi hyppärillä. Heti kakkosella hyllytettiin, kun Luna ei tullut niistoon niinkuin pelkäsinkin, vaan luki sen backlapina ja haki sitten komeasti kaukana olevan pimeän putkikulman! :D Muutoin meno oli aivan mukavaa

Sitten vuorossa agirata. Pasmat meni sekaisin Aan jälkeen, kun Luna otti siltä elämänsä ensimmäisen kontaktivirheen. Luulin jo sen roiskaisseen törkeästi, mutta hidastuksesta näkyi ettei suinkaan tahallaan roiskaissut, vaan rytmi sekosi harjan ylityksessä, jossa takajalat osuivat harjaan, eikä Luna pystynyt korjaamaan muuta kuin loikkaamalla. Siitä johtuen suunnittelemani persjättö ennen keppejä jäi tekemättä ja surkea ohjausyritykseni sai Lunan hakemaan väärältä puolelta sisään. Sitten sujui ihan hyvin kunnes päästiin puomille, joka oli järkyttävän hidas. Odotin maltilla tassut oikeaan paikkaan ja kehuin paljon. Videoltakin näkyy kuinka Lunalla rupeaa häntä heilumaan kehujen ansiosta :)

Viimeinen rata oli myös agirata. Siinä sitten mentiin eikä meinattu ja ehdin tehdä kaikki persjätöt kun vain uskalsin liikkua. A oli hieno, samoin keinu. Puomi oli radan lopussa. Ja edelleen törkeän hidas. Mutta en voisi olla ylpeämpi itsestäni, sillä maltoin odottaa Lunan oikeaan paikkaan ennen vapautusta vaikka nolla oli alla! Hyvä minä! Ja niinhän me sitten nolla tehtiin ihanneajan puitteissa! Meidän ensimmäinen agirata nolla kolmosista! :)

Kivat kisat kaikkiaan oli varsinkin kun saatiin ihastella ihanien ystäviemme Heidin ja Wiin upeita ratoja joilla irtosi agi- ja hyppysertit! :)

Viikko tästä, eli viime lauantaina suuntasin sitten Lietoon, jossa ohjelmassa myös kolme rataa. Ensimmäinen oli helponoloinen agirata, joka ryssittiin heti kepeille kun oma sijoittumiseni tyrkkäsi Lunan toiseen väliin. Muutoin meno oli hyvää ja parasta kaikista, puomi oli satakertaa parempi! Hieno Una! <3 Hieman kyllä korpesi tuo virhe, sillä ilman sitä oltaisiin oltu todella lähellä sertiä. Ei voi mitään.

B-rata oli sama kuin ensimmäinen, mutta toisin päin. Tämä rata kaatui sitten omaan surkeaan ohjaukseen. Sain jopa Lunan pudottamaan riman!! meidän bravuurissa, eli takaakiertopersjätössä. Tuomari antoi myös keinulta virheen, mitä en kyllä allekirjoita ollenkaan, sillä Lunalla oli etutassut kontaktilla, eikä se sieltä kyllä liian aikaisin hypännyt. Lopussa en kerennyt persjättöön ja siitä seurasi sitten säätöä, mistä taas ihme kyllä ei tullut virhettä. Kepit oli niin nopeat, että Luna meinaa ihan kiinni niihin jäädä :D

C-rata oli sitten hyppäri, joka sujui ongelmitta aina lähes loppuun saakka. Saatiin sitten vitonen kiellosta, kun jäin ihastelemaan Lunan muurin hakua, enkä siis ollut tekemässä persjättöä niinkuin piti. En myöskään onnistunut tekemään pelastukseksi takaaleikkausta, koska oli hieman pihalla :P Tällä radalla olin huomaavinani Lunan hieman arpovan hypyille. Johtui hyvinkin luultavasti tuosta edellisen radan riman pudotuksesta.

Viva oli myös kisoissa mukana ja pääsi tapaamaan Särö-veljensä pitkästä aikaa. Selvästi tunnistivat toisensa ja kun pääsivät vapaaksi, alkoi niillä ihan omat leikit :) Hieman pääsi Viva myös aksaamaan. Harjoituspuomi selvästi neitiä hieman hämmensi, sillä roiski sieltä iloisesti pysähtymättä. Toisin kuin Luna, Viva ei ollut tästä, eikä torumisesta moksiskaan! :) Kuvamateriaaliakin leikeistä ja aksaamisesta saatiin. Kaikki alla olevat kuvat on ottanut Sirpa Saari. Kiitos!

Veli ja sen Sisko 

 Sirpan ja Leyan kanssa käytiin myös ottamassa ruskakuvia tytöistä ja tässä satoa.

Vakavana ;)

:)

Poseeraaminen on vakava juttu! :D

Kaverikuva: Leya, Luna ja Viva

Normimeinikiä ;)

Hymytytöt <3

<3

Kaverikuva vol. 2

Luna ja kieli! <3

Viva myös mitattiin tuolla kisoissa ja mitta näytti lukemaa 37,5cm! Selvä medi siis! Mamma on iloinen!

Ja sitten päästäänkin itse otsikkoon. Luulin Liedon kisojen jälkeen, että ollaan otettu aimo harppaus puomin kanssa. Noh, luulo ei ole tiedon väärti, sillä seuraavana päivänä Purinalla Luna teki hitaamman puomin koskaan. Rata oli ulkona ja oltiin hyllytetty jo paljon ennen puomia, mutta jestas miten masensi. Lohduttaudun nyt vain sillä, että tuo johtui puomin jälkeen tekemästäni tiukasta persjätöstä, eikä Luna vielä kestä siinä noin tiukkaa ja viistoon lähtevää etenemistä. Eilen kun videon viimein katsoin, näyttäisi tämä olleen todellakin se syy, sillä on tulossa ihan reippaasti kunnes leikkaan sen edestä. No virheistä oppii. Myöskään hyppäri ei sujunut, sillä pitkästä aikaa tuli sellainen turha suoraan edessä olevan esteen ohi juoksu kun Luna ei vaan keskittynyt. Myös kepit löytyi vasta kolmannella yrityksellä. Note to self: harjoiteltava löysää valssia ennen keppejä... Videot löytyy, mutta en niitä julkaise tänne ;) Jääköön omiin arkistoihin! :D

Suunta on vaan ylöspäin ja pahin masennus on jo helpottanut. Enpä mä ole helpolla tuon koiran kanssa päässyt. Se kun ei ole helpoin mahdollinen harrastuskaveri. Opettavaisin ja ihanin kylläkin! :) Huomenna päästään Maiju treeneihin, joita odotan kyllä todella innolla. Viikonlopun jälkeen ei olla tehty yhtään mitään aksaan liittyvää, mikä on tehnyt hyvää kaikille. Treeneistä suunnataan pikkutyttöjen kanssa suoraan satamaan ja etelänaapuriin näytelmäreissulle. Vivan ensimmäiseen ulkomailla :) Odotuksia ei suuremmin ole, johtuen isosta shelttimäärästä. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää ja etenkin sunnuntain tuomari on Lunalle juuri sopiva. Onhan neiti ollut kyseisellä tuomarilla ROP-Juniori :) Nala ja Rossi pääsevät hoitoon ja kuulemma suuntaavat keski-suomeen viikonlopun viettoon. Toivottavasti tuo mustasurma ei tuhoa mitään! :D

Pienestä kiinni

Viime lauantaina suunnattiin Lunan kanssa Helsinkiin Purina Areenalle juoksemaan kolme rataa. Heti aamusta päästiin toimiin, kun minit alkoivat klo 9 Heidi Viitaniemen agiradalla. Eikä ollut rata ihan helpoimmasta päästä. Pitkälle päästiin nollana, mutta sitten se pieni herpaantuminen ja myöhästyminen tuli juuri siihen kohtaan kun ajattelinkin ja Luna sinkaisi hypyn väärin päin. Tämän jälkeen jatkettiin puomille, jolla Luna kyllä pysähtyi, mutta kaikki tassut puomilla. Lisäksi vapautti itse itsensä, joten korjasin oikeaan paikkaa ja sitten suorinta tietä ulos. Tässä tuo rata. Hyllyyn asti oikeinkin kivaa menoa :)

Sitten siirryttiinkin ulos, jossa ohjelmassa oli Martti Salosen hyppäri. Eikä tämäkään mikään helppo rata, sillä nollia tuli vain neljä.. Ja uskomatonta kyllä, yksi niistä tuli meidän tekemänä! Parissa kohden kuluu aikaa reilusti, mutta pääosin hyvin yhdessä mentiin. Ihme ettei saatu kosketusvirhettä kun loppuradasta osuin Lunaan putken jälkeen aika selvästi, mutta tätä ei tuomari ilmeisesti nähnyt.

Nolla riitti sijaan kolme ja jäätiin sertistä pari sekunttia. Lähltä siis liippasi :)

Kolmas rata oli taas Viitaniemen Heidin agirata sisällä. Mielestäni helpompi profiililtaan kuin ensimmäinen. Taaskin hienosti yhdessä mentiin ja nollana aina neljänneksi viimeiselle esteelle, mutta sitten rytmitys petti, enkä ehtinyt persjättöön, jonka takia yritin tehdä pelastuksena takaaleikkauksen aalle. Leikkasin liian tiukasti ja videolta hyvin näkee kuinka Luna on jo menossa aalle, mutta väistääkin putkeen kun meinaan juosta sen päälle ;) "Sissos mikä akka, se juoksee päälle. Äkkiä alta pois!" :D :D

Puomi tällä radalla oli tosi huono. Lunalle selkeästi tuo paikka on vielä tosi epävarma, joten vapautin sen kun oli kontaktilla, enkä odotellut tassuja maahan asti. Se kun selkeästi paineistuu ja menee lukkoon jos ei ymmärrä mitä siltä halutaan. Sen takia vapautin sen aikaisin. Se ei vielä kisatilanteessa tuota ihan osaa, joten en voi sitä siltä vaatia. Muuten meno oli kaikkiaan todella hyvää. Etenkin keinun suorituksiin olen tyytyväinen. Se kun ei myöskään ole Lunalle helppo este, eikä usein tee edes noin rohkeita keinuja. Yleensä saattaa tehdä ensimmäisellä radalla tosi hyvän keinun, mutta toisella sitten taas selvästi huonomman. Nyt ei ollut mitään lisä varomista toisellakaan radalla. Kepit eivät myöskään ole enää suuri ongelma. Vielä kun uskallan itse luottaa niillä Lunaan enemmän ja kannustaa samoin kuin kotona :) Ihaninta kuitenkin on se, että nyt mennään ja pidetään kivaa yhdessä, eikä Luna enää keskity vaan huutamaan radalla, vaan keskittyy esteisiin ja ohjauksiin hienosti.  On se vaan mainio harrastuskaveri! <3

Ensi viikonloppuna kisataan taas ja huomenna päästään pitkästä aikaa Maijun treeneihin molempien tyttöjen kanssa. Vivankin kanssa olen nyt aktivoitunut ja ruvennut tekemään enemmän hommia. Puomi onkin nyt saatu jo siihen kuntoon, että voidaan mennä koko estettä ja liittää se pikkuhiljaa osaksi rataa :) Myös keinua ollaan nyt aloitettu. Siä nyt vain juostaan päätyyn ja sitten nostan Vivan pois. Ja hirveällä vauhdilla jo juoksee päähän! :) Kepit on myös tarkoitus ohjureiden kanssa aloittaa pikkuhiljaa, samoin A kunhan päästään halliin jossa sen saa laskettua matalammaksi. Vivan kanssa on kyllä niin kiva tehdä, kun se on aina täysillä mukana. Ja nyt näyttää melkoisella varmuudella siltä, että neiti on medi, eikä näin ollen tule kilpailemaan Lunan kanssa vastakkain :) Tässä vielä video Vivan puomista :)

Niin ja laitampa vielä pari videota Lunan keppitreeneistä, kun niitä en ole tänne vielä laittanut :)

Lauantaina Viva pääseekin sitten pyörähtämään näyttelykehässä. Itse en ole paikalla, sillä olen ratsastuskisoissa. Onneksi hyvä lainahandleri on käytössä, joten sen suhteen ei ongelmia ole :) Jännä nähdä mitä typylle sanotaan :) Viron reissukin häämöttää jo nurkan takana, mutta sitä ennen aksataan ja juhlitaan Lunan sunnuntaisia kaksivuotissynttäreitä! Täytynee yrittää ottaa neidistä synttäripotretti!

Kato oho!

Kylläpäs on taas tovi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Syynä tähän yleinen kiire ja saamattomuus. Paljon ollaan ehditty taas puuhailla parin viikon aikana. Viime viikon lauantaina suunnattii Lunan, Vivan ja Rossin kanssa Porvoon näyttelyyn. Tuomari oli vaihtunut ja pitkään mietinkin perumista, mutta päätin kuitenkin lähteä. Ei olisi tarvinnut ;) Ruotsalaistuomari oli kyllä melkoisen pihalla rotumääritelmästä ajoittain. Oikeat koirat sentään näkyivät PU ja PN sijoilla olleen, mutta mielenkiintoa ei muuten päivästä puuttunut.

Viva aloitti viimeistä ertaa pentuluokassa. Jäi luokassaan toiseksi. Sai toki KPn, mutta arvostelu oli kyllä ihan kuin eri koirasta kirjoitettu. Viva oli tämän tuomarin mielestä pitkärunkoinen, tihrusilmäinen ja leveäasentoiset korvat omaava... Noh, se oli sitten tämän tuomarin mielipide. Sitten vuorossa Rossi ja herra oli sitten tämän rouvan milestä ERInomainen! Tässä vaiheessa viimeistään tajusin ettei tämä tuomari hae shelteissä sitä mitä muut tuomarit keskimäärin hakevat.

 Se sitten nähtiin kun Luna meni kehään. Neiti esiintyi hienosti ja arvostelu oli pelkkää ylistystä, MUTTA, takakannukset. Ne kuulemma pilaavat koko koiran ja ne tulisi poistattaa... Ei auttanut vaikka selitti ettei Suomessa niitä saa poistaa, olisi kuulemma pitänyt etsiä joku joka ne suostuu siitä huolimatta poistamaan... EH oli tulos. Onneksi ei sen huonompi. Minulle on aivan fine, jos joku rokottaa Lunan oikeista puutteista, mutta jos rokotetaan sellaisesta mistä ei saa rokottaa, niin menee kyllä yli ymmärryksen. Näin siis tuolla. Ja kyllä. Luna saa taatusti pitää varpaansa! :D

Hämmentävän näyttelyn jälkeen suunnattiin sitten Ojankoon ES-Shelttien järjestämään Jenna Caloanderin agilitykoulutukseen. Rata oli kohtuu simppeli, mutta treenattavia kohtia löytyi kyllä.

Tehtiin rataa pätkissä. Jenna sanoi, ettei luultavasti suurin osa pääse rataa loppuun asti ;) Alkuun tehtävä olikin ohjata vain esteet 1-4. No Lunahan laitteli nämä heti kerrasta aivan priimasti ja päästiin sitten jatkamaan pätkää 4-7. Päätin kokeilla 6 putkeen vientiä leijeröimällä. Sanoin ensin Jennalle ettei olla tällaista koskaan tehty, mutta yritetään. Ja voihan hitto miten hienosti onnistui! Sinne se vaan meno oikaan päähän! Vau! Sitten saatiinkin jatkaa rataa nelosesta eteenpäin niin pitkälle kuin päästään ja päästiin esteelle 14 asti. 15 mentiin väärin päin kun oli myöhässä persjätön kanssa. Persjättö esteelle 11 toimi upeasti. 13 vein liian pitkälle takaakiertoon mistä johtuen olinkin sitten myöhässä perjätössa esteellä 14. Kun luotin että irtoaa kyllä kauempaakin takaakiertoon, niin eipä ollut mitään ongelmia. Sitten tuli seuraava isompi treenauskohta, nimittäin valssi esteelle 17. Minähän siis en osaa valssata ja pyrin sitä kaikin mahdollisin keinoin välttämään. Jenna neuvoi meille sitten uuden tavan valssata ja täytyy sanoa, etten enää muulla tavoin valssaa. Toimi nimittäin paremmin kuin hyvin. Normaalisti valsissa koiran puoleinen jalka ja käsi merkkaavat hypyn, mutta Jenna neuvoikin merkkaamaan vastaisella kädellä ja jalalla ennen estettä ja voi herran jestas miten hyvin Luna kääntyi! Ja tuossa kohdassa oli vauhtiakin reilusti. Itselle oli paljon luontevampaa tehdä valssi näin, koska käännös tulee oikeastaa sen enempää miettimättä. Jenna sanoikin että tein aivan oppikirjan mukaisia valsseja ja oli sitä mieltä myös, että näin ne tehdään myös jatkossa. Kyllä! :D Tämän jälkeen loppuradassa ei sitten ollutkaan ongelmia. Ja me siis pästiin rata loppuun asti! Luna oli aivan liekeissä ja Jennakin sitä kehui varsinkin kun kerroin neidin iän ;)

Päästiin radalle kahteen kertaan ja toisella pikakierroksella meidän tehtävänä oli tehdä kisanomaista rataa. Kaikki sujui hyvin kunnes leijeröiti venyi pitkäksi ja olin myöhässä hypyllä ja Luna käänty putkest väärään suuntaan. Seuraava myöhästyminen oli taas hypyn 14 persjätössä ja taas mentiin 15 väärin päin. Jospa nyt vaan luottaisin siihen koiraan enkä vetelisi sitä nenästä ;) Lopussa ei ongelmia. Jennan loppukommentti olikin, että kunhan ajoitukset osuvat kohdilleen, on meno aivan loistavaa. Mutta jos johonkin kohtaan osuu rytmitysvirhe, leviää pakka lähes poikkeuksetta. Ja näinhän se on. Kun minä olen kartalla, on meno helpon ja varmantuntuista. Kannustuksena Jenna sanoikin, että kunhan saadaan varmuutta vaan lisää, niin meitä ei pysäytä mikään!

Treeneistä ja aivan voittaja fiilis ja tuli oikeasti sellainen olo, että hei, mehän osataan! On mulla vaan maailman upein harrastuskaveri! Luna <3

Sunnuntaina suunnattiin sitten Helsingin ryhmänäyttelyyn taas koko kolmikon voimin. Myös Nala pääsi turistiksi mukaan. Tänne oli tullut aivan viime hetken tuomarimuutos. Uroksille oli vaihtunut tuomariksi virolainen Astrid Lundava ja nartuille Jaana Hartus. Kehät olivat sitten tietysti eri puolilla aluetta ja menivät somasti päällekäin.. Tai olisin kyllä juuri ehtinyt Rossin kanssa kehään, mutta varmuudeksi sai Rossi mennä erään tutun kanssa kehään ja sai normituloksen eli EHn.

Tytöistä sitten Viva pääsi ensimmäiseksi debytoimaan junnuluokassa kun sopivasti täytti juuri tuona päivänä sen 9kk :) Neiti esiintyi taas hyvin, eikä edes mittaaminen haitannut ollenkaan. Hieman kyllä huvitti Vivan saama maininta "keskikokoa suurempi". Vivahan on 35-36cm korkea, että kyllä se on aivan ihannekokoinen ;) Arvostelu oli hyvä, vaikka tosi keskenhän tuo vielä on. Hienosti kuitenkin ERI saattin heti ensi yrittämällä! Luokkasijoitusta ei tullut, mikä ei ollut yllätys :)

Sitten vuorossa Luna. Myös Luna mitattiin ja sai maininnan "keskikokoinen" :D Tuohan on kyllä keskikokoa pienempi ;) Tämä tuomari sitten selkeästi tykkäsi hieman pienemmistä ja hyvin feminiinisistä nartuista. Ja yllätys yllätys, tykkäsi Lunasta niin paljon, että ERIn lisäksi voitti nuorten luokan ja sai vielä ainoana SAn! Upeaa! PN-kehässä jäätiin epävirallisesti viidensiksi, mutta ei juuri harmittanut. Ei noita SAita suomalaisilta tuomareilta liiaksi asti ole! Tähän olikin sitten Lunan hyvä päättää nuorten luokat. Neiti esiintyy kehässä seuraavan kerran Virossa lokakuussa ja silloin avoimessa luokassa! :) Hyvässä seurassa vietettiin taas päivää ja isoon kehään pääsin taas kasvattajaluokkaa esittämään :)

Tänään sitten pitkän odotuksen jälkeen päästiin vihdoin agikisoihin. Startattiin Riihimäellä kolme starttia. Tuomarina kaikilla radoilla Kari Jalonen.

A-rata

A-rata oli proofililtaan oikein kiva, ainostaan kepeille vienti tuotti päänvaivaa. Päätin sitten kokeilla siihen backlapia hypyltä. Alku levisi heti, kun Luna ei pysähtynyt puomilla. Pää ei kuitenkaan kestänyt, että olisin napannut koiran kainaloon vaan jatkoin rataa, koska kontaktin kyllä otti. Mutta läpijuoksusta johtuen en ehtinyt tehdä persjättöä kolmosen jälkeen, joten sovelsin ja tein vippauksen neloselle. Toimi hyvin ja pääsin hyvin kutoselle, mutta backlap ei ihan onnistunut kun Luna haki keppien sijsta puomin alla olevaan putkeen! :D No ainakin irtoaa! ;) Loppurata sitten sujuikin varsin mukavasti, vaikka 12 jälkeen oli hieman myöhässä persjätön kanssa ja hieman kyseli vikalle esteelle kun luonnollisestikin meni kovempaa kuin minä ;) Mutta oikein hyvä rata jota pääosin tehtiin yhdessä :)

B-rata

B-rata oli hyppäri ja mielestäni oikein kiva ja meille sopiva. Kakkoselle päällejuoksu ja kutoselle vippaus, nyt ihan suunniteltu ;) seiskalle perjättö ja hienosti haki kepit vaikka yhdessä sinne rynnittiin.Sitten vain juostiin! 17 twist ja taas kovaa maaliin. Hieman kyseli nytkin vikalle, mutta ei paha ollenkaan. Nollahan se siis oli ja oikein kivalla etenemällä 4,05m/s! Hieno Luna!

C-rata

C-rata oli sitten mielestäni ehkä päivän kivoin. Ei tarvinnut paljon kikkailla. Tein neloselle twistin ja siitä takaakierron kautta keinulle, joka oli aivan täydellinen! Juoksi päähän vauhdilla ja pysähtyi sinne. Eikä ollut vahinko, vaan tiesi selvästi keinun olevan kysessä. Siitä sitten putken kautta aalle ja pienellä vastakäden vedolla putkeen. Maltoin odottaa ja linjata Lunan kepeille ja haki hienosti! Tuplaa pukkasi tähän asti ja sitten tuli se herpaantuminen, enkä vetänyt sillä vastakädellä, niin Lunahan ampui kepeiltä väärään päähän putkea! Kyllä kieltämättä harmitti ja nimenomaan oma toilailu! No ei auttanut. Koira oikein päin putkeen ja matka jatkui. 13 jälkeen puolivalssi ja takaakierron kautta puomille. Eikä pysähtynyt. Ei ajatustakaan, vaikka annoin käskyn hyvissä ajoin ja kovaa :D Pääsimpä sitten huomauttamaan ja nappaamaan koiran kainaloon :)

Kaikkiaan todella onnistuneet kisat ja fiilis tekemiseen juuri sellainen kuin pitää. Mentiin eikä meinattu la luotin koiraan. Näin jatkossakin. Älyttömän kivaa oli ja ensi viikonloppuna heti uudestaan! :)

Näyttelyistä on nyt Lunalla taukoa lokakuun lopulle ja Rossi ei enää kehään tänä vuonna ainakaan mene. Viva käy kahden viikon päästä pyörähtämässä Tuuloksen ryhmänäyttelyssä. ERIä sille toivoisin, sillä olisihan se kiva saada sillekin ykköruusuke jo tänä vuonna :) Muita tavoitteita Vivalla ei nyt syksylle ole, sillä se on selkeästi hitaasti kehittyvä neitonen. Messariin aion sen kuitenkin ilmoittaa, koska mitään muuta hävittäväähän siinä ei ole kuin kukkaron sisältö! :D Nyt siis keskitytäänkin enemmän agilityyn ja uskoisin Lunan olevan siitä melko onnellinen! Toivottavasti myös syksy jatkuisi kohtuu poutaisena, niin päästäisiin nauttimaan vielä lenkkeilystäkin. Vaikka eihän noita kastuminen haittaa... Hihnan toinen pää se vaan on sokerista! Lomailenkin koko ensi viikon joten koirat saavat tavallistakin enemmän huomioa osakseen. Vivalla on myös tärpit, jotka toivottavasti parin päivän sisään helpottavat, niin saadaan tänne kotiin se oikea Rossikin tuon himokkaan hormonihirviön sijaan! :D

Näytelmäretki Viroon

Viime perjantaina suuntasimme nokan kohti satamaa ja sieltä laivalla Viroon. Mukana matkassa olivat Luna ja Rossi. Laivamatkalla koirat pääsivät tällä kertaa mukaan ihan laivan puolelle ja varsinkin Rossi hurmasi useita naispuolisia kanssamatkustajia ;) Herra nimittäin saattoi heittäytyä keskelle käytävää makaamaan, jotta sai takuuvarmasti huomiota! :D Luna sen sijaan arvolleen sopivasti käyttäytyi hillitymmin ja vain harvat ja valitut saivat siltä hännän heilautuksen ja pusun :)

Viroon saavuttuamme suuntasimme heti eläinlääkäriasemalla hakemaan matolääkityksestä leimat passiin. Tämän jälkeen suuntasimme sitten hotelliin joka sijaitsi näyttelypaikkaa vastapäätä. Hotelli oli oikein siisti ja mukava ja koirat heittäytyivät heti päikkäreille sänkyyn. Ilta menikin pitkälti vain löhöillessä, mitä nyt pesin sivussa molemmat koirat ja käytiin moikkaamassa kavereita joilla oli huone samassa hotellissa kerrosta alempana. Koirat jäivät sinne myös siksi aikaa kun kävimme hotellin ravintolassa syömässä ja hyvin olivat bichon-poikien seurassa viihtyneet kuten tavallista :)

Aamulla ehdimme hyvin aamupalalle sillä kehä oli merkitty alkamaan vasta klo 11.15 ja matkaa näyttelypaikalle oli siis vain pari sataa metriä :D Näyttelypaikka sijaitsi Tallinnan laululavan ympäristössä ja olikin aivan ihanteellinen tähän. Hyvä nurmipohja ja myös paljon puita joiden varjoon pääsi vilvoittelemaan, sillä ilma oli todella lämmin. Sheltit arvosteli irlantilainen Seamus Oates. Samainen herra kävi arvostelemassa sheltit Suomessa viime vuoden heinäkuussa. Tuolloin olimme vain turisteina paikalla, mutta nähtyäni millaisista shelteistä piti, uskoin ainakin Lunan pärjäävän ihan hyvin.

Tuomari oli aivan ihana ja kohtelias vanhempi herrasmies, joka käsitteli koiria erittäin hyvin. Tuntui selvästi nauttivan hommastaan. Shelttejä oli ilmoitettu mukaan yhteensä 12kpl ja kaikki olivat paikalla. Heti luettelosta kävi ilmi, että sertin suhteen molemmilla omilla koirilla oli yksi kilpailija. Rossilla valiouros ja Lunalla avonarttu. Rossin tiesin tuon kisan taatusti häviävän, mutta Lunan suhteen toiveet olivat korkealla. Virossahan junioreille ja veteraaneille on omat sertit, joten ne eivät kilpaile noista varsinaisista serteistä. Ensin kehässä tuttuun tapaan Rossi ainoana nuortenluokan uroksena. Rossi esiintyin normaaliin varmaan tapaansa, mutta kyllä hämmästys oli melkoinen kun punaista lappua heilutettiin ja sen kaveriksi vielä vaaleanpunaista! Aika hienoa! PU-kehään pääsi lopulta neljä urosta ja näistä Rossi jäi aivan oikein viimeiseksi. Valio vei sertin, muttei se meitä harmittanut yhtään. Rossi kun oli jo ylittänyt tavoitteen monin verroin!

Sitten oli Lunan vuoro esiintyä myöskin nuortenluokan ainoana narttuna. Neiti esiintyi upeasti niinkuin on nyt viime aikoina poikkeuksetta tehnyt. Punainen heilahti, kuten myös vaalenpunainen. Sitten jännitettiin avonartun tulosta ja senkin saatua ERIn ja SAn, jännitys vaan kasvoi. Veteraaninarttu sai saman tuloksen ja sitten oli PN-kehän vuoro, johon pääsi viisi narttua. Tuomari juoksutti pari kierrosta ympäri ja sitten alkoi pitkä pohtiminen. Kuulemma katseli vuoron perään Lunaa ja veteraania, vaikka itse tietysti luulin herran katsovan avonarttua ;) Lopulta tuomari osoitti veteraanin ykköseksi, meidät kakkoseksi, junnujen ykkösen kolmoseksi ja avon neloseksi. Vielä muodon vuoksi ympäri ja tulokset tiedossa. Luna siis PN2 ja SERTi meille! Lähdimmehän me sitä toki tavoittelemaan, mutten uskonut sen ihan ensimmäisestä Viron kehästä tulevan. Paremmin ei olisi kyllä voinut mennä :)

Ihanat ystävämme olivat luonnollisesti myös paikalla ja Peten kanssa käytiin meren rannalla nappaamassa parit SERTikuvat: Kuvat siis (c) Ville Jolkkonen

Loppupäivä menikin sitten kavereita kannustaessa sillä heidän bichonuroksensa oli alun vaikeuksien jälkeen ROP ja ROP-junior, joten isoihin kehiin pääsivät. Ehdimme nähdä 9 ryhmän parhaan valinnan ennen kuin meidän piti lähteä laivalle. Ja kannatti katsoa sillä ihana Jalmari voitti ryhmänsä! Sitten jouduimmekin lähtemään kotia kohti. Vähän väliä tuli kuitenkin viestiä miten menee ja seuavassa viestissä sitten tulikin, että Jalmari oli BIS-junior! Vau! Eikä se siihen loppunut. Pikkumies oli lopulta myös BIS1 ja jätti muut nuolemaan näppejään. Aika upea koira Marialla ja Petellä on! Oli nimittäin seuraavana päivänä ollut myös BIS-junior ja BIS3! ONNEA!

Me siis suuntasimme jo lauantaina kotiin sillä sunnuntaina ei shelteille ollut näyttelyä Virossa tarjolla. Sen sijaan me suuntasimme Vantaalle KR näyttelyyn, jossa kehään pääsivät Viva ja Luna. Tuomarin takia en Rossia ollut ilmoittanut ja päivän kuluessa olin siitä todella iloinen. Sheltit arvosteli tuolla Elena Ruskovaara. Aivan ihan tuomari, joka oli kyllä todella tiukka mutta hyvin oikeudenmukainen ja kohteli koiria aivan ihanasti. Viva ketkuili ensin ja ensimmäistä kertaa urallaan jäi luokassaa kolmanneksi. KP sentään saatiin ja tuomarilta kommentti, että koira on todella kaunis seistessään, mutta liikkuminen on vielä kehitystä vaativaa. Arvostelu oli kyllä oikein hyvä.

Pitkän odottelun jälkeen oli Lunan vuoro ja tuomarin linjan nähtyäni lähdettiin hakemaan EHta. Hylkäsi nimittäin kolme koiraa, kaksi liian isoa ja yhden pienen. Sen verran tiukka oli, etten Lunan oikeasti odottanut muuta saavan. Tuomarin aloitettua arvostelun sanoilla erinomainen tyyppi, aavistin kuitenkin, että taitaa kuitenkin Lunasta tykätä enemmän kuin uskalsin toivoa. Ja niin tykkäsi. ERI napsahti ja hetken odottelun jälkeen kilpailuluokkaan. ERIn saaneita oli vain kolme, joten luokkasijoitus oli varma. Tuomari juoksutti Luna ja soopelinartun ja osoitti meidät ykköseksi. Kierros yhdessä ympäri ja tulokset selvillä. Luna voitti luokkansa ja sai vielä ainoana SAn! Voi jestas sentään mikä viikonloppu!

Eikä se siihen loppunut. PN-kehässä pitkällisen juoksuttelun ja pönöttämisen jälkeen päädyimme sijalle 3! Lisäksi saatiin myös VASERT kotiin viemisiksi. Lunan viides sellainen ;) Aikamoista. Tuomarin tullessa onnittelemaan sanoi vielä että Luna on aivan ihana! Ja niinhän se on :)

Hyvillä mielein siis suuntasimme kotia kohti. Kävimme myös Nalan, Rossin ja Vivan kanssa viimein luovuttamassa verta Hannes Lohen geenitutkimukseen. Lunahan hoiti osuutensa jo heinäkuussa. Nyt on kaikki meidän koirat antaneet oman panoksensa tuossa asiassa :)

Ensi viikonloppuna on sitten vuorossa ulkokauden viimeiset näyttelyt. Kaikki kolme pääsevät kehään molempina päivinä. Rossi päättää siellä tämän vuoden näyttelyurakkansa ja Luna esiintyy viimeisest kerrat nuorten luokassa. Viva sen sijaan päättää pentukehät lauantaina ja depytoi sunnuntaina junnuluokassa! Ja tähän sopien neiti päätti launataina aloittaa juoksun. Se on siis virallisesti nainen! ;) Viikonlopun jälkeen näyttelyt vähenevätkin selvästi ja pääsemme taas Lunan kanssa myös agikisoihin. Luulen sen nauttivan niistä hieman enemmän! ;)